Valtaosa työpaikoilla tehtävästä työstä muuttuu seuraavien 10 vuoden aikana

Sovelto Oyj:n toteuttamassa tutkimuksessa selviää, että organisoiden ylin johto uskoo lähes yksimielisesti edessä olevan työelämää koskevan muutoksen tähänastista suuremmaksi.

pexels-photo-544965

- Hieman ristiriitaisesti selkeä enemmistö piti osaamisen uudistamista erittäin tärkeänä, mutta enemmistö myös arvioi, ettei heidän organisaatiossaan osata vielä tunnistaa tulevia osaamistarpeita. Lähes kaikilta organisaatioilta puuttuu yksilötasolle viety suunnitelma osaamisen kehittämiseksi ja joka toiselta yleinenkin suunnitelma strategiseksi koetun osaamisvajeen korjaamiseksi, muutosjohtaja Risto Linturi Sovelto Oyj:sta kiteyttää haastattelututkimuksen tulokset.

Tutkimuksen mukaan suomalaisjohtajat arvioivat valtaosan (67%) organisaatioissaan tehtävästä työstä muuttuvan seuraavan vuosikymmenen aikana. Strategisten uudistumistavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeimmät alueet ovat:

Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen, asiakasymmärryksen parantaminen ja asiakassuhteiden syventäminen sekä organisaation avoimuus ja yhteistyökyky. Seuraavaksi tärkeimmiksi uudistumista kaipaaviksi osa-alueiksi nousivat oppiminen sekä teknologiaosaaminen ja datan hyödyntäminen.

Tärkeimmäksi organisaatiossa opittavaksi asiaksi koettiin ihmisten, uudistumisen ja kulttuurimuutoksen johtaminen. Sen nosti kolmen tärkeimmän asian joukkoon peräti 65 prosenttia vastaajista.

- Vastauksissa korostui modernin johtamisosaamisen lisäksi myös uuden esimiesosaamisen tarve. Esimiehen rooli on muuttumassa valvojasta ja käskyttäjästä valmentajaksi ja huoltajaksi. Toiseksi tärkeimpänä uutena osaamisena nähtiin teknologiaosaaminen ja kolmantena oppiminen sekä yksilön itseohjautuvuus. Uudistumisen onnistumisen kannalta merkityksellisimmiksi osaamisvajeiksi vastaajat nostivat ihmisten muutoskyvykkyyden (41%) ja teknologiaosaamisen (41%), Sovelton toimitusjohtaja Sanna Varpukari summaa.

Tulevaisuuden osaamistarpeet vielä epäselvät

Yli puolet vastanneista koki, että tulevaisuuden osaamistarpeita ei ole omassa organisaatiossa tunnistettu riittävän hyvin eikä niitä ole työntekijöille pystytty vielä kommunikoimaan. Puolet haastatelluista kertoo, että heidän organisaatiossaan ei vielä ole suunnitelmaa strategisten osaamisvajeiden paikkaamiseksi. Lähes kaikilta (89%) puuttuu yksilötasolle viety suunnitelma. Strategisen osaamisen johtamiseksi ei organisaatioilla ole erillistä prosessia (95%), vaan sitä johdetaan joko osana kehityskeskustelu- (50%) tai suorituksenjohtamisprosessia (15%) tai ei systemaattisesti prosessissa ollenkaan (30%).

Ylivoimaisesti tärkeimmäksi (81%) osaamisvajeiden täyttämisen keinoksi nähtiin olemassa olevan henkilöstön osaamisen uudistaminen kouluttamalla, toiseksi tärkeimmäksi rekrytointi (33%). Henkilöstön merkitys kilpailuetuna korostuu selvästi ja näiden osaamisenhankkimiskeinojen nähdään myös eniten kasvavan.

Perinteisen konsultoinnin (23%) ja alihankinnan (23%) rooli strategisten osaamisvajeiden paikkaamisessa on toisaalta pienentynyt ja tilalle näyttää nousevan syvempi kumppanoituminen (40%) niin toimittajien, kuin asiakkaidenkin kanssa.

Perinteinen HR laskussa

Tutkimustuloksissa kiinnostavaa on perinteisen HR:n roolin pienuus osaamisen johtamisessa, sillä vain 14 prosenttia vastaajista nosti henkilöstön kehitysfunktion vastuulliseksi organisaation oppimisesta.

Varpukarin mukaan osaamisvaatimukset organisaatioissa muuttuvat nyt nopeasti ja ne on pystyttävä paikkaamaan joustavasti työn ohessa. Työuranaikaisen oppimisen merkitys on tuottavuuden ja hyvinvoinnin kannalta kriittistä. Nopeinta ja tuottavinta on panostaa työväestön osaamiseen. 

- Toisaalta työn ja oppimisen maailmat yhdistyvät ja nykyaikaisia metodeja hyödyntäen tavoitteellinen oppiminen on mahdollista nivoa luontevaksi osaksi työtä. Työsuhteessa tapahtuva jatkuva ja systemaattinen kouluttautuminen on työkyvyn ylläpidon kannalta keskeistä ja se hyödyntäisi niin työntekijöitä, työnantajia kuin yhteiskuntaakin. Jatkuva oppiminen pitäisi mahdollistaa jokaiselle. Varpukari toteaa.

Tutkimuksessa haastateltiin 50 johtajaa. Haastateltujen organisaatioiden (39) palveluksessa on yli 160 000 henkilöä eli otos kattaa työntekijämäärältään yli 15 prosenttia suomalaisista pääosin tieto- ja asiantuntijatyötä tekevistä työntekijöistä.

 

Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

17.5.2019 | Tutkimus ja koulutus

Raportti: Yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa vahvistaa pk-yritysten kasvua

Pk-yrityksistä 17 prosenttia tekee yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa harjoittaa 12 prosenttia, yliopistojen 7 prosenttia ja tutkimuslaitosten 4 prosenttia yrityksistä. Yliopistojen ja eritoten tutkimuslaitosten osalta yhteistyötä voidaan pitää matalana.

17.5.2019 | Alan Uutiset

Gasum ostaa Mäkikylän biokaasulaitoksen Kouvola Vesi Oy:lta

Gasumin ja Kouvolan Veden välisen sopimuksen mukaisesti Mäkikylän biokaasulaitos ja sen liiketoiminta sopimuksineen siirtyvät Gasumille 17.6 2019. Laitos koostuu Mäkikylän jätevedenpuhdistamon yhteydessä sijaitsevasta biokaasulaitosrakennuksesta prosessilaitteineen.

Ennakkoarvio: Työpaikkatapaturmien määrä nousi vuonna 2018

Tapaturmavakuutuskeskuksen ennakkoarvion mukaan vakuutuslaitokset korvasivat vuonna 2018 yhteensä noin 127 000 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia sattui 16 työntekijälle vuonna 2018. Korvatuista tapaturmista oli työpaikkatapaturmia noin 104 000 ja asunnon ja työn välisellä matkalla sattuneita työmatkatapaturmia noin 23 000.

Koneellisessa hakkuussa tuottavuusharppaus

Koneellisen hakkuun tuottavuus on kohentunut 1990-luvun alkuun verrattuna huomattavasti. Harvennushakkuilla tuottavuus on kasvanut päätehakkuita enemmän.

Digitalisaatiolla säästöjä asumiskuluihin

Energianhallinnan ja automaation asiantuntija Schneider Electric järjesti eilen Helsingin messukeskuksessa jokavuotisen Innovation Summit -tapahtumansa. Viesti oli selvä: tekoäly ja IoT-tekniikka ovat nyt tulossa teollisuuden lisäksi vauhdilla myös kiinteistöihin säästöjä tuomaan

Dronesta apua metsäsuunnitteluun

Metsä Group kuvasi viime kesänä dronella noin 3 500 hehtaaria metsää Etelä- ja Länsi-Suomessa ja teki niiden pohjalta metsäsuunnitelmia metsänomistajille. Saatujen kokemusten perusteella menetelmää on kehitetty ja nyt drone-metsäsuunnitelmia myydään vaihtoehtona perinteiselle maastossa tehdylle metsäsuunnitelmalle.

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.