Seminaarissa julkistettavan kirjan tutkijat, Tampereen yliopiston dosentit Jarmo Hukkaja Tapio Katko sekä tekniikan tohtori Pekka Pietilä ovat kiertäneet maailmaa vuosikymmenten ajan ja kolmikon sanoma on selvä: Vesihuoltoon panostettu euro tulee moninkertaisesti takaisin.

– Ongelma on siinä, että vesihuollon kehittäminen ja ylläpito nähdään kustannuksina, ei investointeina. Jokainen vesihuoltoon sijoitettu euro tulee kuitenkin 3–5-kertaisena takaisin. Tätä infrastruktuurin merkitystä ei usein ymmärretä, Katko sanoo.

Puutteellinen vesihuolto aiheuttaa valtavat kustannukset terveydenhuollolle maailmanlaajuisesti. Köyhimmissä maissa vettä joudutaan usein hakemaan pitkien matkojen takaa, mikä vie ison osan esimerkiksi naisten työajasta. Myös teollisuus tarvitsee toimivaa vesihuoltoa.

– Päivittäin 5 000-10 000 ihmistä kuolee maailmanlaajuisesti likaisesta vedestä ja huonoista hygieniaoloista aiheutuneisiin sairauksiin, Hukka kertoo.

Vesimiehet tiivistävät vesihuollon isot kysymykset kolmeen kohtaan: Saneerausvelka on Suomen vesihuollon isoin ongelma, johon ei ole puututtu riittävällä tarmolla. Vesilaitokset täytyisi pitää julkisessa omistuksessa, sillä yksityistämisestä on paljon huonoja kokemuksia. Teknologinen osaaminen ei auta, jos yhteiskunnan toiminta ei ole riittävällä tasolla.

– Saneerausvelka on Suomen vesihuollon isoin ongelma. Rahaa pitäisi panostaa 2-3 kertaa enemmän. Tähän ongelmaan ei ole vielä riittävästi tartuttu, Katko toteaa Suomen tilanteesta.

Vesihuollon yhteistyön edistäminen kohti kestävyyttä – UNESCO:n kestävät vesihuoltopalvelut 
-oppituolin vuosiseminaari
Aika: 6.6.2019 kello 9.30
Paikka: Tampereen yliopiston Hervannan kampus, Rakennustalon sali RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere)
Ohjelma:  http://www.cadwes.com/events/