Wärtsilä: 3d-tulostamisessa on businesspotentiaalia

Siinä missä Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa myös metallin 3D-tulostus on ollut suosittu tuotantotapa jo pidempään, ovat Suomessa vastaavat markkinat ovat vasta lämpenemässä. Asiantuntijat uskovat alan isoon läpilyöntiin lähivuosina. Nyt on paitsi uusien teknologioiden ja materiaalien myös yhteistyön ja tiedon jakamisen aika.

cae-conference_juho-raukola-wartsila-e1564998630376-620x360

Wärtsilä on tutkinut ja kehittänyt muovien 3D-tulostusta lähes 10 vuotta, metallien tulostamiseen on päästy kiinni vuodesta 2014 lähtien.

Se on yksi syy, miksi teollisuuden isot toimijat pohtivat nyt tosissaan, kuinka potentiaalinen tuotantomenetelmä 3D-tulostaminen on heidän tekemisen ja kilpailukyvyn kannalta. Samaan kysymykseen kannattaa etsiä vastauksia myös satojen teollisuuden alihankkijayritysten, uskoo Wärtsilä Oyj:n innovaatioasiantuntija Juho Raukola.

Mahdollisuudet tehdä monimutkaisia ja täysin uudenlaisia komponentteja

Wärtsilä on tutkinut ja kehittänyt muovien 3D-tulostusta lähes 10 vuotta, metallien tulostamiseen on päästy kiinni vuodesta 2014 lähtien ja viimeiset kaksi vuotta on pystytty kehittämään suuntaa, joka viitoittaa tietä tulostamisesta saataviin konkreettisiin hyötyihin. Kokemuksen perusteella metallin 3D-tulostamisen hyödyiksi Raukola listaa ajan säästön, kustannusten alenemisen ja suorituskyvyn paranemisen. Myös mahdollisuudet tehdä monimutkaisia ja täysin uudenlaisia komponentteja kasvavat.

− Olemme ottaneet 3D-tulostuksen hyötykäyttöön esimerkiksi omassa työkalutuotannossa, jossa sarjatuotannolle ei ole tarvetta, koska kappalemäärätarve on pieni, Raukola kertoo.

Toisaalta asiantuntija korostaa, että kyse ei ole aina myöskään valmistuksen kustannusten pienentämisestä.

− Yleisessä keskustelussa korostuu kustannusnäkökulma. Todellisuudessa asiassa on muitakin huomionarvoisia näkökulmia. Tulostamisella on kannattavaa jossain tapauksissa tehdä myös tuotannollisesti kalliimpia ratkaisuita, jos saavutettavalla hyödyllä saadaan tehostettua merkittävästi nykyistä toimintaa. Uudella menetelmällä voidaan löytää esimerkiksi uusi tapa tehdä jokin asia ja resurssit ohjata näin tuottavampaan työhön, Raukola esittää.

Kehitys tapahtuu yhteistyöllä

Juuri hyötynäkökulmien monipuolisuuden vuoksi Raukola ajattelee, että isojen toimijoiden ja alihankkijoiden kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä ja jakaa tietoa ja osaamistaan uusista teknologioista ja niiden mahdollisuuksista.

− Kehitys ja tutkimus ovat yhteistyötä, jossa haluamme olla aktiivinen toimija. Tavoitteemme on olla alan kehityksen kärkijoukoissa ja jakaa myös oppimaamme uusista tuotantomenetelmistä. Toivomme, että alihankkijat rohkaistuvat itse soveltamaan osaamistaan sekä etsimään ja tarjoamaan ratkaisuja tunnistettuihin tuotannon haasteisiin, Raukola sanoo.

Osaajia tarvitaan jo nyt

Ymmärrys uusista teknologioista sekä materiaaleista mahdollistaa uusien sovelluskohteiden oivaltamisen.

Raukolan mukaan isoin haaste vielä tällä hetkellä on, että Suomesta uupuu tarvittavaa suunnitteluosaamista, joka mahdollistaisi teknologian hyödyntämisen parhaalla mahdollisella tavalla. Toisaalta riittävän teknologiaosaamisen lisäksi sovelluskohteiden tunnistaminen onnistuu kokonaisvaltaisesti vain ymmärtämällä asiakkaan tuotantoprosessia kokonaisuutena.

− Oleellista on kouluttaa lisää 3D-suunnitteluun erikoistuneita ammattilaisia, jotka ymmärtävät uusien teknologioiden lisäksi uusia materiaalimahdollisuuksia sekä kokonaisia prosesseja ja niihin liittyviä yksityiskohtia. Keskustelu laitehankinnoista ei yksinään riitä, jotta 3D-tulostaminen lisääntyy ja yleistyy tuotantomenetelmänä. Eri toimijoiden kehitystyö, erikseen ja yhdessä, ja siitä saatavan tiedon jakaminen yhteisesti lisäävät ymmärryksen lisääntymistä ja onnistumisia. Tätä kautta uudet sovelluskohteet löytyvät, Raukola kertoo.

3D-tulostamisen ratkaisut kiinnostavat

Asiantuntija kutsuu alihankkijoita kehittämään osaamistaan uusista teknologioista sekä rohkeasti oivalluttamaan asiakkaitaan ja tarjoamaan yrityksille ratkaisuehdotuksia, jos heiltä löytyy näkemystä, miten jokin tuote tai asia on ratkaistavissa 3D-tulostamisella.

Alan kehityksen seuraaminen ja edelläkävijöiden kertomat case-esimerkit sekä asiantuntijapuheenvuorot auttavat Raukolan mukaan myös oivaltamaan, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia ala tarjoaa sekä millaisia ideoita omille asiakkaille voisi tarjota.

Wärtsilän työvuosien myötä Raukola on myös oppinut, että tämä on myös polku siihen, että rohkeimmat tarttuvat työhön ja lähtevät kokeilemaan ja oppimaan tekemällä. Näin mekin olemme tehneet Wärtsilässä, kun valmiita vastauksia ei ole ollut tarjolla, Raukola summaa.

Uusi 3D-tulostamisen ja uusien materiaalien ammattitapahtuma valmistavan teollisuuden tuotannosta vastaaville järjestetään 18.−19.3.2020 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa (Innovaatiohalli/D-halli). https://www.3dnewmaterials.fi/fi/

Lue aiheesta lisää: https://promaintlehti.fi/Laite-ja-korjaustekniikat/3D-tulostin-voi-mullistaa-kunnossapitoalan

Uusimmat artikkelit

30.3.2020 | Alan Uutiset

Luotsit varautuivat koronavirusepidemiaan – toiminta varmistetaan poikkeusoloissakin

Finnpilot aloitti koronavirusepidemiaa varten varautumisen jo tammikuussa. Tiukoilla ohjeistuksilla pyritään turvaamaan meriliikenteen tärkeän lenkin, luotsauksen sujuminen myös poikkeusoloissa.

Ennätyksellinen 6 000 tonnin tavarajuna liikennöi Vainikkalasta Haminaan

VR Transpoint on pilotoinut maaliskuun aikana ennätyksellisen suurta tavarajunaa transitoliikenteen kuljetuksissa Vainikkalasta Haminan satamaan. 6 000 tonnia painavassa junassa on 66 vaunua ja vajaa kilometrin mittainen kokoonpano liikkuu kahden Vectron-sähköveturin voimin. Suuret junakoot tuovat tehokkuutta rautatiekuljetuksiin.

Ilman typpidioksidipitoisuus on laskenut Suomessa 40 prosenttia poikkeustilan aikana

Koronaviruksen myötä vähentyneet liikennemäärät ovat parantaneet kaupunkien ilmanlaatua. Katupöly kuitenkin heikentää monin paikoin ilmanlaatua.

Kevään kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa - talvi ei ole ollut yhtä hellä päällysteille

Maanteillä kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa, mutta alueellisia eroja on. Talven runsaat vesisateet Etelä-Suomessa ja runsas lumimäärä Pohjois-Suomessa aiheuttavat eniten epävarmuutta kelirikon vaikeuden ennustamiseen keväällä, kertoo Väylä virasto lehdistötiedotteessa.

26.3.2020 | Tutkimus ja koulutus

Tutkijaryhmä selvittää, kuinka etätyö-Suomi pysyy toimintakykyisenä myös koronaepidemian aikana

Fast Expert Teams- asiantuntijaverkosto selvittää etätyöhön siirtymisen vaikutuksia työelämään. Kaikkia etätyöhön siirtyneitä työntekijöitä pyydetään vastaamaan aiheeseen liittyvään kyselyyn.

Voimalaitosten älykäs ohjaus tukemaan uusiutuvan energian kasvua

Kaksivuotisessa SmartFlex-projektissa kehitetään älykkäitä valvonta- ja säätötyökaluja, joiden avulla voimalaitoksia voidaan ohjata nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Tavoitteena on pidentää laitosten elinkaarta sekä ylläpitää hyvä hyötysuhde ja pienet päästöt luotettavasti koko elinkaaren ajan.

24.2.2020 | Kumppaniartikkeli

Tunnista kemikaalivuodot ja reagoi ajoissa – uusi DENIOS innovaatio SpillGuard®

Jo pienikin kemikaali- tai öljyvuoto voi aiheuttaa suuret vahingot meille ihmisille ja ympäristölle, etenkin jos vuotoa ei havaita ajoissa. Halusimme ratkaista tämän ongelman, joten heitimme haasteen tuotekehityksestä vastaaville insinööreillemme.