Wärtsilä: 3d-tulostamisessa on businesspotentiaalia

Siinä missä Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa myös metallin 3D-tulostus on ollut suosittu tuotantotapa jo pidempään, ovat Suomessa vastaavat markkinat ovat vasta lämpenemässä. Asiantuntijat uskovat alan isoon läpilyöntiin lähivuosina. Nyt on paitsi uusien teknologioiden ja materiaalien myös yhteistyön ja tiedon jakamisen aika.

cae-conference_juho-raukola-wartsila-e1564998630376-620x360

Wärtsilä on tutkinut ja kehittänyt muovien 3D-tulostusta lähes 10 vuotta, metallien tulostamiseen on päästy kiinni vuodesta 2014 lähtien.

Se on yksi syy, miksi teollisuuden isot toimijat pohtivat nyt tosissaan, kuinka potentiaalinen tuotantomenetelmä 3D-tulostaminen on heidän tekemisen ja kilpailukyvyn kannalta. Samaan kysymykseen kannattaa etsiä vastauksia myös satojen teollisuuden alihankkijayritysten, uskoo Wärtsilä Oyj:n innovaatioasiantuntija Juho Raukola.

Mahdollisuudet tehdä monimutkaisia ja täysin uudenlaisia komponentteja

Wärtsilä on tutkinut ja kehittänyt muovien 3D-tulostusta lähes 10 vuotta, metallien tulostamiseen on päästy kiinni vuodesta 2014 lähtien ja viimeiset kaksi vuotta on pystytty kehittämään suuntaa, joka viitoittaa tietä tulostamisesta saataviin konkreettisiin hyötyihin. Kokemuksen perusteella metallin 3D-tulostamisen hyödyiksi Raukola listaa ajan säästön, kustannusten alenemisen ja suorituskyvyn paranemisen. Myös mahdollisuudet tehdä monimutkaisia ja täysin uudenlaisia komponentteja kasvavat.

− Olemme ottaneet 3D-tulostuksen hyötykäyttöön esimerkiksi omassa työkalutuotannossa, jossa sarjatuotannolle ei ole tarvetta, koska kappalemäärätarve on pieni, Raukola kertoo.

Toisaalta asiantuntija korostaa, että kyse ei ole aina myöskään valmistuksen kustannusten pienentämisestä.

− Yleisessä keskustelussa korostuu kustannusnäkökulma. Todellisuudessa asiassa on muitakin huomionarvoisia näkökulmia. Tulostamisella on kannattavaa jossain tapauksissa tehdä myös tuotannollisesti kalliimpia ratkaisuita, jos saavutettavalla hyödyllä saadaan tehostettua merkittävästi nykyistä toimintaa. Uudella menetelmällä voidaan löytää esimerkiksi uusi tapa tehdä jokin asia ja resurssit ohjata näin tuottavampaan työhön, Raukola esittää.

Kehitys tapahtuu yhteistyöllä

Juuri hyötynäkökulmien monipuolisuuden vuoksi Raukola ajattelee, että isojen toimijoiden ja alihankkijoiden kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä ja jakaa tietoa ja osaamistaan uusista teknologioista ja niiden mahdollisuuksista.

− Kehitys ja tutkimus ovat yhteistyötä, jossa haluamme olla aktiivinen toimija. Tavoitteemme on olla alan kehityksen kärkijoukoissa ja jakaa myös oppimaamme uusista tuotantomenetelmistä. Toivomme, että alihankkijat rohkaistuvat itse soveltamaan osaamistaan sekä etsimään ja tarjoamaan ratkaisuja tunnistettuihin tuotannon haasteisiin, Raukola sanoo.

Osaajia tarvitaan jo nyt

Ymmärrys uusista teknologioista sekä materiaaleista mahdollistaa uusien sovelluskohteiden oivaltamisen.

Raukolan mukaan isoin haaste vielä tällä hetkellä on, että Suomesta uupuu tarvittavaa suunnitteluosaamista, joka mahdollistaisi teknologian hyödyntämisen parhaalla mahdollisella tavalla. Toisaalta riittävän teknologiaosaamisen lisäksi sovelluskohteiden tunnistaminen onnistuu kokonaisvaltaisesti vain ymmärtämällä asiakkaan tuotantoprosessia kokonaisuutena.

− Oleellista on kouluttaa lisää 3D-suunnitteluun erikoistuneita ammattilaisia, jotka ymmärtävät uusien teknologioiden lisäksi uusia materiaalimahdollisuuksia sekä kokonaisia prosesseja ja niihin liittyviä yksityiskohtia. Keskustelu laitehankinnoista ei yksinään riitä, jotta 3D-tulostaminen lisääntyy ja yleistyy tuotantomenetelmänä. Eri toimijoiden kehitystyö, erikseen ja yhdessä, ja siitä saatavan tiedon jakaminen yhteisesti lisäävät ymmärryksen lisääntymistä ja onnistumisia. Tätä kautta uudet sovelluskohteet löytyvät, Raukola kertoo.

3D-tulostamisen ratkaisut kiinnostavat

Asiantuntija kutsuu alihankkijoita kehittämään osaamistaan uusista teknologioista sekä rohkeasti oivalluttamaan asiakkaitaan ja tarjoamaan yrityksille ratkaisuehdotuksia, jos heiltä löytyy näkemystä, miten jokin tuote tai asia on ratkaistavissa 3D-tulostamisella.

Alan kehityksen seuraaminen ja edelläkävijöiden kertomat case-esimerkit sekä asiantuntijapuheenvuorot auttavat Raukolan mukaan myös oivaltamaan, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia ala tarjoaa sekä millaisia ideoita omille asiakkaille voisi tarjota.

Wärtsilän työvuosien myötä Raukola on myös oppinut, että tämä on myös polku siihen, että rohkeimmat tarttuvat työhön ja lähtevät kokeilemaan ja oppimaan tekemällä. Näin mekin olemme tehneet Wärtsilässä, kun valmiita vastauksia ei ole ollut tarjolla, Raukola summaa.

Uusi 3D-tulostamisen ja uusien materiaalien ammattitapahtuma valmistavan teollisuuden tuotannosta vastaaville järjestetään 18.−19.3.2020 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa (Innovaatiohalli/D-halli). https://www.3dnewmaterials.fi/fi/

Lue aiheesta lisää: https://promaintlehti.fi/Laite-ja-korjaustekniikat/3D-tulostin-voi-mullistaa-kunnossapitoalan

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.