Asbesti on ikävä yllätys

1960 - 1970 -luvuilla asbesti oli "ihmeaine", jota lisättiin lähes kaikkiin mahdollisiin rakennusmateriaaleihin. Kun menneiden vuosien synneistä halutaan nyt päästä eroon, on purkutöissä oltava hyvin varovainen.

kiwainspecta

Lähde: Kiwa Inspecta

Olisi melkein helpompaa listata ne rakennustarvikkeet, joissa asbestia ei käytetty 1960- ja 1970-luvuilla, kuin ne tarvikkeet, joissa sitä käytettiin. Asbestia oli siis hyvin monissa rakennusmateriaaleissa. Osassa enemmän ja osassa vähemmän.

- Puhutaan usein asbestin "kultaisista vuosikymmenistä", joilla tarkoitetaan juuri 1960- ja 1970- lukuja. Silloin asbestia käytettiin rakentamisessa todella paljon. 1970-luvun loppupuolella asbestin vaarat tulivat jo yleisesti tietoon, ja 1980-luvun lopulla asbestin purkutöiden tekeminen rajoitettiin enää vain päteville tekijöille, kertoo asbesti- ja haitta-aineasiantuntija Aino Taitto Kiwa Inspectasta. 

"Kultaisina vuosikymmeninä" rakennettujen kiinteistöjen lisäksi myös niinä vuosina saneeratut ja remontoidut kiinteistöt sisältävät hyvin todennäköisesti asbestia.

- Remontin laajuudesta riippuen asbestia voi olla näissä kohteissa pintamateriaalien lisäksi myös syvemmällä kiinteistön rakenteissa. On siis huomioitava, että uusittujen pintojen alle on voitu jättää vanhoja asbestipitoisia materiaaleja, jatkaa Taitto.
Asbestipitoiset rakennusmateriaalit eivät ole kiinteistön käyttäjille kovin vaarallisia, kunhan niihin ei kosketa tai materiaalit ovat hyväkuntoisia. Purku- ja saneeraustöissä asbestipitoinen pöly leviää hengitysilmaan ja tältä pölyltä on suojauduttava huolellisesti.

Eristeissä, laasteissa, katossa, lattiassa...
Asbesti on kallioperästä löytyvä mineraali, jolla on kiistatta myös monia hyviä ominaisuuksia muun muassa paloturvallisuuden, kosteus- ja äänieristyksen sekä aineen kemiallisen kestävyyden kannalta. Siksi sitä aikanaan käytettiin niin yleisesti. Valitettavasti asbestikuidut tarttuvat ja kulkeutuvat myös hanakasti ihmisen hengityselimistöön ja aiheuttavat asbestoosia sekä monia syöpäsairauksia.

- Asbestia löytyy hyvin yleisesti muun muassa kiinteistöjen eristeistä, laasteista, saumausaineista, maaleista ja liimoista. Lisäksi sitä voi löytyä muun muassa muovimatoista, laatoista ja julkisivumateriaaleista. Joka vuosi tuntuu rakennuksista paljastuvan vähintään yksi yllättävä sijainti, jonne on asennettu asbestipitoisia materiaaleja. Näitä kartoituskokemuksia jaamme kollegoiden kesken, luettelee Taitto.

Tietoa ja suosituksia purkutyön tekijöille
Aino Taitto on koulutukseltaan rakennus- ja ympäristöalan insinööri. Hän on asbestikartoittaja, joka etsii ja paikantaa asbestia kiinteistöissä. Taitto ottaa tarvittavat materiaalinäytteet kiinteistön rakenteista, jotka analysoidaan laboratoriossa. Tutkimustulosten perusteella Taitto luovuttaa tilaajalle tutkimusraportin, josta löytyy aina vastaus peruskysymykseen: onko kiinteistössä asbestia vai ei, ja kuinka paljon sitä on?

- En itse osallistu asbestin purkamiseen kiinteistöissä. Annan purkutyön tekijöille kuitenkin myös suosituksia siitä, kuinka työ kannattaisi tehdä. Purku-urakoitsija, jolla on oltava aluehallintoviranomaisen lupa asbestipurkutöiden suorittamiseen, päättää aina itse lopullisesti, kuinka hän purkutyön tekee käytännössä, toteaa Taitto.

Vaarallista - ja vielä vaarallisempaa asbestia
Asbestia on olemassa montaa erilaista laatua. Suurimmat terveysriskit on sinisellä asbestilla (krokidoliitti), jonka käyttö kiellettiin Suomessa jo vuonna 1976. Muita laatuja ovat muun muassa valkoinen asbesti (krysotiili) sekä ruskeat asbestit (aktinoliitti, antofylliitti ja amosiitti).

- Sinistä asbestia paljastuu onneksi tutkimuksissa muita vähemmän. Syynä tähän on ainakin se, että sen terveyshaitoista tiedettiin jo muita asbesteja aikaisemmin, joten sen käyttöä myös rajoitettiin ennen muita. Eniten sinistä asbestia löytyy erilaisisista ruiskutusmassoista ja sitä kautta katoista ja ilmanvaihtokanavista. Jo silmämääräisesti voi usein nähdä, että materiaali on sinertävää, jolloin se saattaa sisältää krokidoliittia, kertoo Taitto.

Useimmiten tutkimuksissa löytyvä asbesti on Taiton havaintojen perusteella antofylliittia.

- Molemmat ovat terveydelle vaarallisia aineita, mutta sininen asbesti vaatii purkajalta vielä parempaa valmistautumista projektiin.

Asbesti on usein arka paikka
Asbestitutkimus on usein kiinteistön omistajalle arka paikka. Asbestiin liittyy paljon pelkoja, epäilyjä ja jopa kauhukertomuksia, jotka eivät ole ollenkaan todellisia.

- Minun tehtäväni on kertoa tutkimustuloksista rehellisesti ja kerrottava myös asbestin terveysriskeistä asiaa kaunistelematta. Olennaista tilaajan kannalta on löytää itselleen kumppani, jolla on oikeasti osaaminen ja pätevyys asbesti- ja haitta-ainetutkimuksien tekemiseen. Lain mukaan riittää, että tutkimuksen tekijällä on "riittävät tiedot asbesti- ja haitta-aineista". Itse en ostaisi tutkimusta sellaiselta yritykseltä, jolla ei ole sekä kokemusta ja teknistä ymmärrystä rakennuksista että materiaaliosaamista laboratoriotutkimuksista, sanoo Taitto.

Tutkimusraportti auttaa purkutyön kilpailutuksessa
Taiton ja hänen kollegojensa tekemä tutkimusraportti toimii hyvänä pohjana purku-urakan kilpailutukselle, kun asiakkaan tarkoituksena on etsiä purkutyötä varten paras mahdollinen yritys. Sekä asbestitutkimus että -purkupuolella on nykyään runsaasti erilaisia ja eritasoisia yrityksiä, joten kilpailutuksessa kannattaa olla huolellinen.

- Tyypillisesti yksittäisen asuinhuoneiston asbestitutkimusraportin voi saada itselleen noin viikossa ja sen hinta on tutkimusnäytteineen noin 300 - 500 euroa. Laajemmissa kiinteistöissä kenttätutkimus, johon sisältyy näytteiden ottoa ja materiaalien analysointia sekä loppuraportin teko, kestävät noin 1-2 viikkoa. Raportointi voidaan aloittaa, kunhan materiaalitulokset ovat tutkijan käytettävissä. Laajemmissa kohteissa tutkimuksen hinta on tyypillisesti muutamasta tuhannesta eurosta ylöspäin, kertoo Taitto.

Teksti: Kai Tarkka

Uusimmat artikkelit

19.4.2019 | Alan Uutiset

Fortum sai ympäristöluvan Porin tuhkajalostamolle

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Fortumin Porin tuhkajalostamolle ympäristöluvan 18.4.2019. Porin tuhkajalostamossa käsitellään jätteenpolttolaitoksissa syntyvät tuhkat lain vaatimalla tavalla.

VR Kunnossapito selätti kilpailijat HKL:n metrojunien urakassa

VR-Yhtymä Oy on tehnyt merkittävän aluevaltauksen voittamalla Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kilpailutuksen metrojunien peruskorjauksesta. Hankkeen kokonaisarvo VR:lle on noin 30 miljoonaa euroa ja sen toteuttaa VR Kunnossapito Oy.

Maailman ensimmäinen markkinapaikka hiilidioksidin poistolle

Puro on maailman ensimmäinen markkinapaikka, joka käy kauppaa hiilidioksidin poistolla ilmakehästä. Puro on 23 yrityksen pilottihanke, jonka tavoitteena on tehdä hiilidioksidin poistosta verifioitavaa, vertailukelpoista ja kaupallista toimintaa.

Lahti Precision tuo markkinoille mobiilipohjaisen punnituspalvelun

Lahti Precision on tuonut markkinoille maailman ensimmäinen järjestelmistä riippumattoman mobiilipohjaisen punnituspalvelun mScalesin.

PostNord ja GKN Powder Metallurgy vauhdittavat 3D-tulostuksen toimitusketjun kehitystä

Globalisaatio ja digitalisaatio vaikuttavat merkittävällä tavalla nykypäivän tuotantoteollisuuteen. Toimitusajoista on tullut keskeinen kilpailutekijä laadukkaan ja tehokkaan tuotannon rinnalle, mikä nostaa automaation merkityksen uudelle tasolle. PostNord ja GKN Powder Metallurgyn ovat ryhtyneet yhteistyöhön tavoitteenaan lisätä 3D-tulostusmarkkinoiden avoimuutta ja saatavuutta.

Ilmastonmuutos kuriin aurinkopolttoaineiden tuotannolla

Uudessa keinotekoisen fotosynteesin tutkimushankkeessa imitoidaan luonnon fotosynteesiprosessia ja kehitetään teknologia, joka tuottaa auringonvalosta, ilmakehän hiilidioksidista ja vedestä uusiutuvaa hiilineutraalia energiaa yhteiskunnan tarpeisiin.

3.4.2019 | Kumppaniartikkeli

GlobalReader vie tuotantolaitokset lähemmäs Industry 4.0 maailmaa

Ammattitaitoisen ja motivoituneen työvoiman löytäminen on tänä päivänä monelle valmistavan teollisuuden yritykselle haastavaa. Vaikka tehdastyön luonne on lisääntyneen automaation ansiosta muuttunut vuosien varrella täysin, työn arjen todellisuus ei useinkaan vastaa millenniaalisukupolven edustajien odotuksia. Pelkkä rahallinen korvaus työstä ei useinkaan heille riitä, vaan työn tekemisen on oltava myös mielekästä ja motivoivaa.