Asbesti tappaa yhä

Asbestipurussa voi yhä altistua tappavalle asbestille, kun pölyn leviämistä estävän osastoinnin ilma ei vaihdu tarpeeksi, ei käytetä kohdepoistoja tai hengityssuojaimet vuotavat.

builders-building-construction-159306

Työsuojelurahaston tuottamassa Tiedonsilta-lehden artikkelissa käy ilmi, että eniten korjattavaa on osastoinnin ja ilmanvaihdon toiminnassa sekä hengityssuojainten tiiviydessä. Näin päätellään Työterveyslaitoksen johtamassa tutkimuksessa, jossa myös kehitettiin ratkaisuja asbestipurkutöiden ongelmiin.

Työterveyslaitoksen tutkijakumppaneita olivat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto (2019 alusta Tampereen yliopisto).

Vaikka Suomessa asbestin käyttö kiellettiin kokonaan 1994, silti asbestille yhä altistutaan purkutöissä. Asbestipurkajia on noin 3 000.

Työterveyslaitoksen kesäkuussa julkistaman ammattitautitilaston mukaan vuonna 2015 työikäisille vahvistui 95 asbestiplakkitautia eli keuhkopussin paksuuntumaa, 11 mesotelioomaa eli keuhkopussin syöpää, kaksi asbestin aiheuttamaa ammattikeuhkosyöpää ja yksi asbestoosi eli pölykeuhkosairaus. Suurin osa asbestisairauksista todetaan kuitenkin vasta työuran jälkeen.

Ilma ei vaihdu tarpeeksi

Asbestipurkukohde yleensä osastoidaan ja alipaineistetaan, jotta kuidut eivät leviäisi. Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Markku Linnainmaa painottaa, että jo ennen purun aloittamista pitää varmistaa, että ilmanvaihto riittää joka tilanteessa. Ilman pitäisi vaihtua osastoinnin sisällä vähintään kymmenen kertaa tunnissa. Tässä ilmeni isoja puutteita.

Purkutyössä alipaineistajan eli ilmankäsittelylaitteen suodattimet kuormittuvat, ja pöly pienentää ilmavirtaa. Tila ei puhdistu tarpeeksi nopeasti.

Tutkimuksessa havaittiin, että valmistajat ilmoittavat yläkanttiin alipaineistuslaitteiden tehon. Linnainmaa sanookin, että valmistajan ilmoitukseen ei voi luottaa.

Alipaineistajan suodattimet saattavat myös vuotaa. Linnainmaa konkretisoi, että uusi suodatin päästi sallittuun nähden läpi jopa satakertaisen kuitupitoisuuden.

Hän taustoittaa, että tutkimukseen osallistui yrityksiä, jotka huolehtivat työsuojelusta keskimääräistä paremmin, joten työntekijät luulivat olevansa turvassa.

 – Omavalvontaa pitäisi parantaa, Linnainmaa yleistää.

 Maskin oltava tiivis

Tutkijat yllättyivät asbestipurkajien hengityssuojainten tiiviystestissä, kun 32 työntekijästä noin joka toisella naamari vuoti reunoiltaan. Työterveyslaitoksen erikoistyöhygieenikko Heli Kähkönen selventää, että naamarit eivät olleet viallisia, mutta ne eivät tiivistyneet käyttäjänsä kasvoihin tarpeeksi.

– Työntekijän pitää kokeilla monia suojanaamarimalleja ja -kokoja, että hän saa itselleen sopivan naamarin. Suojaimia pitää myös huoltaa säännöllisesti, Kähkönen opastaa.

Parta heikentää ratkaisevasti suojanaamarin tiivistymistä kasvoille. Kähkönen suosittaa, että parranajosta sovitaan työpaikalla ennen purkutyön aloittamista.

Testaukset tavaksi

Kähkönen toivoo, että asbestipurkuyrityksissä testattaisiin työntekijöiden suojainten tiiviys säännöllisesti.

Osa alipaineistajien vuodoista selittyy heikkolaatuisilla suodattimilla. Johtava tutkija Ilpo Kulmala VTT:ltä suosittaa käyttämään tunnettujen valmistajien suodattimia.

– Kun suodatin vaihdetaan, on se aina testattava, hän neuvoo.

Kun laitteisiin liitetään kuristavia letkuja, ilmavirtaus pienenee. Kulmala suosittaa mittaamaan ilmavirrat työpaikalla ennen töiden aloitusta.

Alipaineistuslaitteiden ja osastoinnin ulkopuolisten kohdepoistoimurien suodatinten kunto on varminta testata juuri ennen käyttöä.

 Ratkaisut tehtiin käytettäviksi

Tutkijat kehittivät ja testasivat mittausmenetelmiä, joilla voidaan kätevästi todentaa osastoinnin, ilmankäsittely­laitteiden ja hengityssuojainten toimivuus. Esimerkiksi ilmanvaihdon riittävyys voidaan nyt mitata tarkalla ja helppokäyttöisellä ilmavirran mittauslaitteistolla.

Keskeisistä purkutyön turvalli­suuden varmistamistavoista laadittiin kuusi malliratkaisua. Niitä voi soveltaa kaikessa korjausrakentamisessa.

Tutkijat vetoavat, että tutkimuksessa luodut malliratkaisut otetaan ahkeraan käyttöön työmailla. Valvonta kohenee, kun isännöitsijöiden, korjausrakennuttajien ja kansalaisten tietoisuus kasvaa.

Linnainmaa toivoo, että uudet menetelmät kohentavat myös viranomaisvalvontaa.

– Tyypillisesti työsuojelutarkastaja katsoo, että osastoinnin ja ympäröivän tilan paine-ero on lainsäädännön edellyttämä eli vähintään viisi pascalia. Jotta paine-erovaatimus toteutuisi aina, laboratoriomittausten mukaan paine-eron tavoitearvon pitäisi olla 10–30 pascalia, Linnainmaa erittelee.

Asbestipurkutyön turvallisuus perustuu asbestikartoitukseen. Tutkijat esittävät, että asbestikartoittajilta vaadittaisiin pätevyyden osoittava sertifikaatti. Asbestinäytteitä analysoivilta laboratorioilta pitäisi vaatia akkreditointi eli riippumattoman toimijan toteama pätevyys.

Tutkimusta rahoittivat tutkimuslaitosten lisäksi Työsuojelurahasto sekä sosiaali- ja terveysministeriö ja yritykset Lifa Air Oy Ltd, Tecnocalor Ab, ASTQ Supply House Oy, Suomen Asbestitekniikka Oy, Veljekset Paupek Oy, Aavi Technologies Oy, Delete Finland Oy, Dustcontrol Fin Oy ja Strong Finland Oy. Lisäksi ohjausryhmään kuuluivat Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliiton edustajat.

 

Lue lisää:  http://www.julkari.fi/handle/10024/138158

Uusimmat artikkelit

Fortumin Loviisan voimalaitoksen vuosihuolto 2019 alkaa, vuorossa polttoaineenvaihtoseisokki

Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen vuosihuolto alkaa sunnuntaina 18. elokuuta laitoksen kakkosyksiköstä, minkä jälkeen huolletaan ykkösyksikkö. Tänä vuonna molemmilla laitos yksiköillä on vuorossa polttoaineenvaihtoseisokki. Vuosihuoltojen arvioidaan kestävän yhteensä noin 35 vuorokautta.

14.8.2019 | Alan Uutiset

Vinkkejä lastuamisnesteiden käsittelyn tehostamiseen ja muita tärppejä Kunnossapidon osto-oppaasta

Tehostamalla lastuamisnesteiden käsittelyä voidaan saavuttaa runsaasti hyötyjä. Näin voidaan esimerkiksi vähentää suunnittelemattomia käyttökatkoja ja pidentää työkalujen ja koneiden käyttöikää. Noudattamalla Fuchs Oil Finland Oy:n vinkkejä voit pitää tuotannon tehokkaana ja tasaisena. Lue aiheesta lisää tästä

SSAB:n Raahen tehtaalla testattiin onnistuneesti fossiilisen hiilen korvaamista biohiilellä

SSAB:n Raahen terästehtaalla on testattu viimeksi kuluneen vuoden aikana kahteen otteeseen biohiilen käyttöä masuunin raaka-aineena. Testeissä fossiilisesta injektiohiilestä eli PCI-hiilestä korvattiin ensin 4 prosenttia ja sitten 10 prosenttia biohiilellä. Testien perusteella biohiilen 10 prosentin osuus on mahdollinen, mikä vähentäisi fossiilisesta hiilestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä 100 000 tonnia vuodessa. 

Tuore selvitys sen vahvisti: hyvä johtaminen lisää kannattavuutta

Hyvä johtaminen ja esimiestyö lisäävät selkeästi yritysten kannattavuutta. Teknologiateollisuuden työhyvinvointihankkeessa tehty selvitys osoitti, että kannattavuudessa voi olla jopa useiden prosenttiyksiköiden eroja johtamisesta riippuvista syistä. Hyvällä johtamisella on myönteinen vaikutus myös työmotivaatioon ja työhön sitoutumiseen.

26.7.2019 | Tutkimus ja koulutus

Konesali törrötti keskellä rakennustyömaata, 5000 opiskelijan LAMK nousi ympärille

Lahden ammattikorkeakoulu LAMK:in neljä erillistä kampusta yhdistyivät saman katon alle syksyllä 2018. Uusi kampus saneerattiin vanhan huonekalutehtaan tiloihin ja se palvelee viittätuhatta tekniikan, designin, liiketalouden, matkailun ja sote-alan opiskelijaa 24 tuntia vuorokaudessa.

Langh Tech toimitti skrubberit Chiosin uuteen tankkeriin

Suomalainen Langh Tech on toimittanut rikkipesurit kreikkalaisen Chios Navigationin uuteen 50 000 dwt:n tuotetankkeriin, joka luovutettiin äskettäin korealaiselta Hyundai Mipon telakalta.

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.