Asbesti tappaa yhä

Asbestipurussa voi yhä altistua tappavalle asbestille, kun pölyn leviämistä estävän osastoinnin ilma ei vaihdu tarpeeksi, ei käytetä kohdepoistoja tai hengityssuojaimet vuotavat.

builders-building-construction-159306

Työsuojelurahaston tuottamassa Tiedonsilta-lehden artikkelissa käy ilmi, että eniten korjattavaa on osastoinnin ja ilmanvaihdon toiminnassa sekä hengityssuojainten tiiviydessä. Näin päätellään Työterveyslaitoksen johtamassa tutkimuksessa, jossa myös kehitettiin ratkaisuja asbestipurkutöiden ongelmiin.

Työterveyslaitoksen tutkijakumppaneita olivat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto (2019 alusta Tampereen yliopisto).

Vaikka Suomessa asbestin käyttö kiellettiin kokonaan 1994, silti asbestille yhä altistutaan purkutöissä. Asbestipurkajia on noin 3 000.

Työterveyslaitoksen kesäkuussa julkistaman ammattitautitilaston mukaan vuonna 2015 työikäisille vahvistui 95 asbestiplakkitautia eli keuhkopussin paksuuntumaa, 11 mesotelioomaa eli keuhkopussin syöpää, kaksi asbestin aiheuttamaa ammattikeuhkosyöpää ja yksi asbestoosi eli pölykeuhkosairaus. Suurin osa asbestisairauksista todetaan kuitenkin vasta työuran jälkeen.

Ilma ei vaihdu tarpeeksi

Asbestipurkukohde yleensä osastoidaan ja alipaineistetaan, jotta kuidut eivät leviäisi. Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Markku Linnainmaa painottaa, että jo ennen purun aloittamista pitää varmistaa, että ilmanvaihto riittää joka tilanteessa. Ilman pitäisi vaihtua osastoinnin sisällä vähintään kymmenen kertaa tunnissa. Tässä ilmeni isoja puutteita.

Purkutyössä alipaineistajan eli ilmankäsittelylaitteen suodattimet kuormittuvat, ja pöly pienentää ilmavirtaa. Tila ei puhdistu tarpeeksi nopeasti.

Tutkimuksessa havaittiin, että valmistajat ilmoittavat yläkanttiin alipaineistuslaitteiden tehon. Linnainmaa sanookin, että valmistajan ilmoitukseen ei voi luottaa.

Alipaineistajan suodattimet saattavat myös vuotaa. Linnainmaa konkretisoi, että uusi suodatin päästi sallittuun nähden läpi jopa satakertaisen kuitupitoisuuden.

Hän taustoittaa, että tutkimukseen osallistui yrityksiä, jotka huolehtivat työsuojelusta keskimääräistä paremmin, joten työntekijät luulivat olevansa turvassa.

 – Omavalvontaa pitäisi parantaa, Linnainmaa yleistää.

 Maskin oltava tiivis

Tutkijat yllättyivät asbestipurkajien hengityssuojainten tiiviystestissä, kun 32 työntekijästä noin joka toisella naamari vuoti reunoiltaan. Työterveyslaitoksen erikoistyöhygieenikko Heli Kähkönen selventää, että naamarit eivät olleet viallisia, mutta ne eivät tiivistyneet käyttäjänsä kasvoihin tarpeeksi.

– Työntekijän pitää kokeilla monia suojanaamarimalleja ja -kokoja, että hän saa itselleen sopivan naamarin. Suojaimia pitää myös huoltaa säännöllisesti, Kähkönen opastaa.

Parta heikentää ratkaisevasti suojanaamarin tiivistymistä kasvoille. Kähkönen suosittaa, että parranajosta sovitaan työpaikalla ennen purkutyön aloittamista.

Testaukset tavaksi

Kähkönen toivoo, että asbestipurkuyrityksissä testattaisiin työntekijöiden suojainten tiiviys säännöllisesti.

Osa alipaineistajien vuodoista selittyy heikkolaatuisilla suodattimilla. Johtava tutkija Ilpo Kulmala VTT:ltä suosittaa käyttämään tunnettujen valmistajien suodattimia.

– Kun suodatin vaihdetaan, on se aina testattava, hän neuvoo.

Kun laitteisiin liitetään kuristavia letkuja, ilmavirtaus pienenee. Kulmala suosittaa mittaamaan ilmavirrat työpaikalla ennen töiden aloitusta.

Alipaineistuslaitteiden ja osastoinnin ulkopuolisten kohdepoistoimurien suodatinten kunto on varminta testata juuri ennen käyttöä.

 Ratkaisut tehtiin käytettäviksi

Tutkijat kehittivät ja testasivat mittausmenetelmiä, joilla voidaan kätevästi todentaa osastoinnin, ilmankäsittely­laitteiden ja hengityssuojainten toimivuus. Esimerkiksi ilmanvaihdon riittävyys voidaan nyt mitata tarkalla ja helppokäyttöisellä ilmavirran mittauslaitteistolla.

Keskeisistä purkutyön turvalli­suuden varmistamistavoista laadittiin kuusi malliratkaisua. Niitä voi soveltaa kaikessa korjausrakentamisessa.

Tutkijat vetoavat, että tutkimuksessa luodut malliratkaisut otetaan ahkeraan käyttöön työmailla. Valvonta kohenee, kun isännöitsijöiden, korjausrakennuttajien ja kansalaisten tietoisuus kasvaa.

Linnainmaa toivoo, että uudet menetelmät kohentavat myös viranomaisvalvontaa.

– Tyypillisesti työsuojelutarkastaja katsoo, että osastoinnin ja ympäröivän tilan paine-ero on lainsäädännön edellyttämä eli vähintään viisi pascalia. Jotta paine-erovaatimus toteutuisi aina, laboratoriomittausten mukaan paine-eron tavoitearvon pitäisi olla 10–30 pascalia, Linnainmaa erittelee.

Asbestipurkutyön turvallisuus perustuu asbestikartoitukseen. Tutkijat esittävät, että asbestikartoittajilta vaadittaisiin pätevyyden osoittava sertifikaatti. Asbestinäytteitä analysoivilta laboratorioilta pitäisi vaatia akkreditointi eli riippumattoman toimijan toteama pätevyys.

Tutkimusta rahoittivat tutkimuslaitosten lisäksi Työsuojelurahasto sekä sosiaali- ja terveysministeriö ja yritykset Lifa Air Oy Ltd, Tecnocalor Ab, ASTQ Supply House Oy, Suomen Asbestitekniikka Oy, Veljekset Paupek Oy, Aavi Technologies Oy, Delete Finland Oy, Dustcontrol Fin Oy ja Strong Finland Oy. Lisäksi ohjausryhmään kuuluivat Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliiton edustajat.

 

Lue lisää:  http://www.julkari.fi/handle/10024/138158

Uusimmat artikkelit

Monimuotoisuus ja merkityksellinen liiketoiminta ovat hyvää bisnestä

Slushin julkaisemassa uudessa “Entrepreneurship Redefined” -tutkimuksessa selvitettiin, mihin tulevaisuuden menestysyritykset perustuvat. Tuloksista ilmeni, että yrityksen menestystekijöitä ovat monimuotoisuus, liiketoiminnan merkityksellisyys sekä uudenlainen innovatiivinen yhteistyö.

4.7.2020 | Alan Uutiset

EU satsaa kymmeniä miljardeja vetyyn

Euroopan komissio haluaa kymmenien miljardien investointeja vetyyn. Panostus liittyy EU:n elvytyspakettiin, jolla pyritään elvyttämään taloutta koronakriisin iskuista. Vedyn rooli kasvaa erityisesti teollisuudessa sekä raskaan liikenteen ja merenkulun energialähteenä, kertoo Energiateollisuus ry lehdistötiedotteessa. 

Finn Spring hyödyntää lämmön kausivarastointijärjestelmää tilojensa lämmitykseen

Kokkolalainen teknologiayritys Heliostorage toimitti lämmön kausivarastointijärjestelmän juomavalmistaja Finn Springin Toholammin-tehtaalle. Järjestelmä otettiin käyttöön huhtikuussa 2019 ja sen avulla kesän aikana keräämällä lämmöllä saatiin lämmitettyä toimistotilat koko kuluneen talven ajan. 

Sähköt saatu kaikille - verkon vaurioita tarkastetaan helikopterilennoilla

Uuno-myrskyn tekemien tuhojen korjaustyöt Kajaven sähköverkkoon on saatu päätökseen. Korjaustöihin osallistui 30:n henkilön ryhmä seitsemän metsäkoneen voimin. Pahimmat vauriot sähköverkkoihin tulivat Kajaanissa ja Sotkamossa välillä Korvanniemi-Kuluntalahti.

Signify tuo markkinoille uusia desinfioivia valaisimia

UV-teknologiaan perustuvaan valaistukseen erikoistunut Signify kertoi kasvattavansa UV-C-valaistuksen tuotantokapasiteettiaan ja laajentavansa UV-C-tuotevalikoimaansa maailman kasvaneen desinfiointitarpeen vuoksi.

Asfalttikoneista saatava data parantaa päällysteen laatua, vähentää päästöjä

Asfalttikoneiden anturien tuottaman tiedon avulla voidaan vaikuttaa päällysteen laatuun ja kestävyyteen.

29.5.2020 | Kumppaniartikkeli

Viafin Service jatkaa yrityskaupan jälkeen kasvu-uralla

Teollisuuden kunnossapitoa tarjoava Viafin Service Oyj on vuoden ajan sulatellut suurta kaasualan käyttö- ja kunnossapitopalveluihin liittyvää yrityskauppaa. Nyt Viafin GASiksi nimetyn yhtiön hankinta on saatettu onnistuneesti päätökseen ja listautunut emoyhtiö voi jatkaa matkaa kohti seuraavaa tavoitetta. Päämääränä on nousta sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi teollisuuden kunnossapitoyhtiöksi vuoden 2022 aikana.