Pohjolan Voiman tytäryhtiö Hämeenkyrön Voima Oy on vuodesta 2017 lähtien käyttänyt enenevästi kierrätyspolttoainetta eli rakentamisen, kaupan ja teollisuuden erilliskerätystä jätteestä valmistettuja polttoaineita. Fossiilisia korvaavien polttoaineiden käyttö voimalaitoksilla asettaa voimalaitostekniikalle vaatimuksia, sillä esimerkiksi kattiloiden eroosio- ja korroosiohaitat kasvavat ja rikkitaseen sekä kattilan toiminnan vahtiminen vaatii uusia keinoja.

– Kierrätyspolttoaineisiin siirryttäessä tiedettiin jo, että haasteeksi muodostuu polttoaineen vaihteleva laatu ja uusien polttoaineiden vaikutus kattilaan. Lisäksi turpeesta luopuminen on edellyttänyt muutoksia kattiloiden tekniikkaan, Pohjolan Voiman teknologiasta ja projekteista vastaava päällikkö Jarmo Tervo

Aiempaa tarkempi ja nopeampi tilannekuva

Pohjolan Voima lähti vuonna 2018 yhdessä Andritzin kanssa kehittämään mittarointi- ja analyysijärjestelmää, jolla laitoksen toiminta uudessa tilanteessa voitaisiin optimoida. Tavoitteena oli saada vastauksia esimerkiksi siihen, miten päästään mittaamaan kattilan tilannetta reaaliaikaisesti, kuinka pystytään jatkuvasti valvomaan polttoaineen laatua, millainen korroosioriski on tietyillä hetkillä ja miten valvotaan kattilan rikkitasetta ja likaantumista.

– Vastaukset näennäisesti yksinkertaisiin prosessiin liittyviin kysymyksiin, kuten mikä on korroosioriski tulistinalueella tai milloin nyt poltettavat polttoaineet tulivat alueelle, vaativat potentiaalisesti paljon monimukaista laskentaa tai päättelyketjua, jonka hallitsee vain prosessiasiantuntija. Koska kaikkea tarvittavaa datan jalostusta ei ole järkevää tai edes mahdollista tehdä automaatiojärjestelmässä, meidän tavoitteemme Metris BOA projektissa on ollut tuoda prosessin erityisasiantuntijoiden substanssiosaamista digitaalisiin palveluihin, joissa voimme valita sopivimman työkalun jokaiseen käyttötapaukseen, sanoo Antti Rossi, BOA development manager, Andritz.

Andritzin Metris BOA -järjestelmä on Hämeenkyrössä edelleen testivaiheessa, mutta jo tämänhetkinen käyttökokemus kertoo jo nyt, että laajasta datasta visualisoitujen raporttien perusteella laitoksen operaattorilla on kattilan tilasta aiempaa tarkempi ja nopeampi kokonaiskuva.

Hämeenkyrön biovoimalaitoksella testaukset osoittavat, että uusi järjestelmä vähentää päästöjä, auttaa kunnossapitokustannusten ja käytettävyyden hallinnassa. Lisäksi laitoksella on onnistuttu parantamaan tuhkan laatua.

– Tämä pilotti on osa Pohjolan Voiman määrätietoista kehitystyötä fossiilisista polttoaineista luopumiseksi ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi, Jarmo Tervo muistuttaa.

Tässä projektissa olemme voineet yhdessä Hämeenkyrön Voiman kanssa päästä lähelle asiakkaamme arkea ja pohtia yhdessä tapoja, joilla eri lähteistä saatavan voimalaitosdatan jalostaminen voi tuoda lisäarvoa. On ollut myös hyvin hyödyllistä, että meidän loppuasiakkaamme, operaattorit ovat olleet mukana tuotteen kehittämisessä, Rossi sanoo.

Hämeenkyrön Voiman voimalaitos on lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos. Biovoimalaitos valmistui vuonna 2012. Myös kattilalaitoksen toimitti Andritz.