Henkilönostinten käyttökoulutus lisää turvallisuutta ja vähentää kustannuksia
Henkilönostinkoulutuksessa parannetaan osaamista erilaisista henkilönostimista, ja samalla varmistetaan niiden turvallinen, tehokas ja asianmukainen käyttö viranomaisten vaatimusten mukaan.
Jokaisella henkilönostinta käyttävällä tulee lain mukaan olla työnantajan myöntämä kirjallinen lupa nostimen käyttöön. Ennen luvan myöntämistä työnantajan on kuitenkin varmistettava, että kuljettajalla on riittävät taidot koneen käyttämiseen. Näitä taitoja harjoitellaan henkilönostinten käyttö- ja turvallisuuskoulutuksissa, joita Pekkaniska Oy on järjestänyt siitä saakka, kun laki astui voimaan vuonna 2009.
Koulutuksia järjestetään ympäri Suomea joko omissa toimitiloissa tai koulutuksen tilanneen käyttäjän tiloissa. Kouluttajina toimivat henkilönostinasiantuntijamme.
– Useimmiten työnantaja varaa koulutuksen, ja koko 15 hengen ryhmä tulee samasta paikasta, mutta meillä on myös eri yrityksistä koottuja koulutusryhmiä, joihin voi tulla ihan yksinkin, yhtenä kouluttajana toimiva Jaakko Lehtinen kertoo. Koulutuksen suorittaneet saavat henkilönostimen ajokortin, ja heidän työnantajansa saa todistuksen koulutuksen suorittamisesta.
Oikea nostin oikeaan paikkaan
Henkilönostinten käyttö- ja turvallisuuskoulutuksissa lähdetään liikkeelle perehtymällä oikean nostimen valintaan. Se tuttu tai aiemmin vuokralla ollut henkilönostin ei välttämättä olekaan se sopivin seuraavaan kohteeseen. On pohdittava, mitä oikeastaan ollaankaan tekemässä, paljonko kuormaa ja minkäkokoisia tarvikkeita on tarkoitus nostaa, onko matkalla työkohteeseen oviaukkoja tai tarvitseeko nostinta siirrellä työmaalla.
Toiset nostimet soveltuvat ainoastaan sisäkäyttöön, eikä niitä saa käyttää ulkotöissä, ja toisaalta sisätiloissa on useimmiten rajoitettu, kuinka painavia laitteita rakenteet kestävät.
– Meiltä henkilönostinta tilaavat asiakkaat eivät useinkaan tiedä, mikä nostin kohteeseen sopisi. Kyselemme, kuuntelemme ja ehdotamme sopivinta vaihtoehtoa, henkilönostinten tilauskeskuksessa työskentelevä Mika Suvisaari kertoo. – Kun oikea malli on löytynyt, kokemuksesta suosittelemme aina valitsemaan yhtä kokoluokkaa suuremman nostimen kuin käyttäjä itse arvioi tarvitsevansa.
Oikea nostinmalli ei kuitenkaan vielä takaa työskentelyn onnistumista, vaan työ on valmisteltava huolellisesti etukäteen selvittämällä nostimen sijoituspaikkaan liittyen monia asioita maapohjan kantavuudesta valaistukseen saakka. – Maapohjan kantavuuden selvittämistä ennen työskentelyn aloittamista ei voi tarpeeksi korostaa, Jaakko Lehtinen painottaa. Kantavuutta voidaan kuitenkin parantaa käyttämällä lisälevyjä. Mitä pehmeämpi alusta, sitä isompia aluslevyjä on käytettävä, jotta kantavuus saadaan riittäväksi. – Toisinaan näkee todella vaarallisia virityksiä, kun aluslevyinä on käytetty lähistöltä löytyneitä laudanpätkiä, pölkkyjä tai palikoita. Koulutuksen käytyään kukaan ei toivottavasti edes harkitse sellaisia virityksiä.
Kun nostin on saatu työkohteeseen, se on tuettava paikoilleen. – Onneksi nykyaikaisissa nostimissa turvallisuustaso on sen verran hyvä, että nostimen käyttäminen tukematta tai huonosti tuettuna on lähes poissuljettua, Lehtinen toteaa. Joissain vanhemmissa nostinmalleissa sen sijaan käyttäjän on itse huolehdittava turvallisesta tuennasta.
Koulutuksella vältetään kustannuksia
Kouluttajien opastuksella käydään läpi myös tilanteita ja turvallisuusriskejä, joiden tulisi laittaa hälytyskellot soimaan ja keskeyttää nostimen käyttö.
Henkilönostimen taitamaton käyttö voi johtaa koneen rikkoutumiseen tai ylimääräisen huollon tarpeeseen, mikä aiheuttaa käyttäjälle työn viivästymistä ja kustannuksia. Tyypillisiä, useimmiten koneen käyttäjästä johtuvia teknisiä ongelmia ovat esimerkiksi diesel-käyttöisen nostimen polttoainetankin ajaminen tyhjäksi, mikä aiheuttaa ilmaustarpeen, tai akkujen lataamatta jättäminen, mikä taas talvella saattaa aiheuttaa sen, että akut jäätyvät käyttökelvottomiksi.
– Hyvin yleinen ongelma on myös hätäseiskytkimen jäätyminen pohjaan talvella. Jos koneen sammuttaa hätäseiskytkimellä ja jättää sen pohjaan, toiminto pysyy aktivoituneena, vaikka kytkimen nostaa ylös. Näitä sulatellaan pitkin talvea, Jaakko Lehtinen kertoo.
Koulutuksessa käydään läpi myös toimenpiteitä, joilla rikkoutumisia ja ylimääräisen huollon tarvetta voidaan ehkäistä.
Henkilönostimissa on mallista ja merkistä riippuen useita erityyppisiä turvarajakytkimiä, joiden toimintaan myös perehdytään nelituntisen koulutuksen aikana. Turvarajakytkimien tehtävä on valvoa sitä, että laite ei pääsisi missään olosuhteissa esimerkiksi kaatumaan. Toisaalta ne myös estävät laitteen toiminnan, jos kaikki ole kohdallaan. – Jos laite ei toimi, se usein johtuu siitä, että esimerkiksi joku tukijalka ei ole kunnolla tukiasennossa. Kun ei ole huomattu määrättyjä asioista, se aiheuttaa usein sen, että työtä ei saada tehtyä, Lehtinen toteaa.
Turvallisuusriskit estettävissä huolellisuudella
Työturvallisuuslain mukaan henkilönostimen käyttökunnossa pitäminen on työnantajan vastuulla. Nostimet on tarkastettava vuosittain ja tarkastuksen tekijän on oltava koulutettu ja tehtäväänsä sertifioitu ammattilainen. Käyttäjän on itse kuitenkin tarkastettava päivittäin mm. kaiteiden ja portin kunto sekä hätäseiskytkimen ja hallintalaitteiden toimivuus.
Nostimia vuokraava yritys taas on vastuussa siitä, että nostin on toimitettaessa huollettu, vuositarkastus on voimassa ja laite on ehjä ja toimiva. Nostimen kunto tulee varmistaa välihuollolla, joka tehdään aina ennen kuin nostin lähetetään uudelle työmaalle.
Nykyaikaisella, hyvin huolletulla ja vuositarkastetulla henkilönostimella työskenneltäessä yleisimpiä turvallisuusriskejä on työskenteleminen alustalla, joka antaa periksi koneen painon alla. Toisaalta käyttäjät saattavat ajaa itse liikkuvan koneen esimerkiksi kaivantoon tai öljymonttuun, tai työlava on nostettu yksinkertaisesti liian kaltevalle alustalle, jolloin nostin saattaa kaatua. Jokaisessa nostimessa on myös ilmoitettu tuuliraja, minkä puitteissa käyttö on turvallista.
Turvavaljaiden käyttö on pakollista puominostimissa, mutta muissakin henkilönostimissa niiden käyttöä suositellaan. – Koneen työlavalta putoamisissa syynä on useimmiten ollut kaiteille nouseminen, turvaportin sitominen pysyvästi aukiasentoon tai tarpeettoman romun säilyttäminen työlavalla ja siihen kompastuminen, Lehtinen listaa. – Tiivistetysti voidaan kuitenkin sanoa, että kaikki turvallisuusriskit ovat vältettävissä huolellisuudella sekä etukäteen että työskentelyn aikana.