Kuva Kalhh Pixabaystä

Työympäristön ilman epäpuhtaudet ovat tyypillisesti peräisin työpaikan omista prosesseista sekä ympäristöstä, lähinnä liikenteen ja teollisuuden päästöistä. Epäpuhtaudet voivat levitä ilmanvaihdon ja ulkoilman mukana pitkiäkin matkoja. Teollisten työpaikkojen vähenemisestä huolimatta erilaiset pölyt (hiukkaset), kaasut ja muut kemialliset aineet ovat edelleen merkittäviä terveyshaittojen aiheuttajia työpaikoilla.

Yleisimmät epäpuhtaudet ilmassa

Jokaisella työpaikalla on erilaisia ilman epäpuhtauksia, riippuen siitä, mille teollisuuden alalle työpaikka kuuluu ja mitä prosesseja on käytössä. Yleisimpiä ovat erilaiset pölyt ja liuotinaineet. Teollisuudessa pölylle altistuu noin kaksi kolmesta ja pölyn kokee haitalliseksi lähes puolet työntekijöistä (Työhygienia 2008). Liuottimia on noin joka viidennen työntekijän työympäristössä, ja haittoja niistä aiheutuu joka kymmenennelle. Lisäksi kaasuja ja muun muassa hitsaushuuruja tai juotoskäryjä esiintyy osassa työpaikkoja haitallisissa määrin.

Ilman epäpuhtauksia esiintyy erityisesti perinteisillä teollisuuden aloilla, eri aineiden ja materiaalien käsittelyä sisältävillä teollisuuden aloilla sekä uusia teknologioita hyödyntävillä aloilla (esimerkiksi nanoteknologia). Työntekijöiden altistuminen ilman epäpuhtauksille korostuu erityisesti työtehtävissä, joissa ihminen on tekijänä tai läsnä. Jokaisella alalla on kuitenkin omat riskinsä ja siksi työpaikkakohtaisen riskinarvioinnin, joka kattaa myös hengitystiealtistumisen, tekeminen on erittäin tärkeää. Työterveyshuolto auttaa riskinarvioinnissa ja sopivien suojainten valinnassa.

Ilman epäpuhtauksia tutkitaan runsaasti

Ilman epäpuhtauksia on tutkittu runsaasti vuosikymmeniä ja esimerkiksi erilaisille pölyille ja muille työilman altisteille on annettu HTP-arvoja (haitalliseksi tunnettu pitoisuus).  Viime aikoina tutkimus on ulottunut myös kaikkein pienimpien hiukkasten eli nanohiukkasten tutkimiseen työympäristöissä. Nanohiukkasista tiedetään vielä suhteellisen vähän eikä niille ole raja-arvoja. Nanohiukkasia syntyy runsaasti esimerkiksi hitsauksen aikana.

Työterveyslaitoksella ja Itä-Suomen yliopistolla on meneillään Työsuojelurahaston rahoittama hanke, jossa tutkitaan nanohiukkasten pitoisuuksia työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä eri teollisuuden aloilla. Tulokset valmistuvat kevään 2017 aikana.

3D-tulostamisen työturvallisuus

3D-tulostamiseen liittyvät riskit riippuvat käytetystä tulostustekniikasta ja -materiaalista sekä tulostettujen kappaleiden jälki- ja pintakäsittelyaineista ja -menetelmistä. 3D-tulostustyössä työturvallisuusriskit korostuvat työpaikoilla, joilla ei ole ennen 3D-tulostamisen aloittamista totuttu käsittelemään kemikaaleja ja joilla ei ole olemassa olevia käytäntöjä kemikaalien riskinarviointiin.

Pientulostamiseen käytettyjen niin sanottujen pöytätulostimien tiedetään aiheuttavan nanohiukkaspäästöjä, jotka ovat verrattavissa tavallisen laser-tulostimen päästöihin. Näissä pursotustekniikkaan perustuvissa pientulostimissa materiaali sulatetaan korkeassa lämpötilassa, jolloin muodostuu nanohiukkasia. Päästöjä voi torjua koteloimalla 3D-tulostin. Tällainen 3D-tulostin kannattaa sijoittaa erilleen työtiloista ja huolehtia lisäksi hyvästä ilmanvaihdosta.

Teollisuudessa käytettävien 3D-tulostimien kirjo on laajempi. Siellä riskit liittyvät tulostusmateriaalien käsittelyyn sekä jälki- ja pintakäsittelyyn, ei niinkään varsinaiseen tulostamiseen. Jauhemaisia materiaaleja käsiteltäessä, materiaalista irtoava pöly voi ärsyttää hengitysteitä tai aiheuttaa räjähdysvaaran. Eräiden metallien kohdalla, jauhe voi olla myös syöpävaarallista, jolloin sen käsittelyssä täytyy huolehtia asianmukaisesta suojautumisesta.

Käytettäessä kovettumattomia muovikemikaaleja, esimerkiksi epoksia, tulostusmateriaalina, tulee estää ihokosketus kemikaaliin asianmukaisella suojavaatetuksella, silmien suojaimilla ja suojakäsineillä. Kovettumattomat muovikemikaalit aiheuttavat herkästi kosketusihottumaa ja siksi niiden käsittelyssä on tärkeää noudattaa turvallisuusohjeita.

Lisäksi 3D-tulostamisessa on käytössä menetelmästä riippuen runsaasti erilaisia kemikaaleja. Kemikaalien käyttöön liittyy aina riskejä, joita voi kuitenkin torjua oikeilla työtavoilla, torjuntateknisillä ratkaisuilla ja henkilönsuojaimilla.

Lisätietoa 3D-tulostukseen liittyvistä terveysvaikutuksista ja turvallisista työskentelykäytänteistä saa Työterveyslaitoksen julkaisusta Malliratkaisu 3D-tulostuksen kemikaaliturvallisuus työpaikoilla sekä Tietokortti: Ohjeita turvalliseen 3D-tulostamiseen.

Henkilönsuojaimet

Käsiteltäessä kemikaaleja tai pölyäviä materiaaleja voi olla tarpeen käyttää henkilönsuojaimia, mikäli vaaroja ei voida muuten poistaa. Ensisijaisesti tulisikin miettiä muita vaihtoehtoja, esimerkiksi kemikaalin korvaamista vähemmän haitallisella ja päästölähteen (esimerkiksi 3D-tulostimen) kotelointia. Myös vaaran pienentämiseen tähtäävillä työtavoilla voidaan vaikuttaa työturvallisuuteen. Henkilönsuojaimet valitaan aina riskinarvion perusteella. Lisätietoa riskinarvioinnista ja henkilösuojainten valinnasta saa Työterveyslaitoksen internet-sivuilta osoitteesta www.ttl.fi .

Kaikilla työpaikoilla työnantaja on vastuussa työturvallisuudesta, riskinarvioinnista sekä tarvittavien henkilönsuojainten hankinnasta ja käytön opastuksesta.

Artikkeli on ilmestynyt aiemmin Promaint-lehdessä.

Kirjoittajat:

Anna-Kaisa Viitanen, erikoistutkija, Työterveyslaitos

Tomi Kanerva, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos

Helene Stockmann-Juvala, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos