Kova väite: liha- ja meijeriyhtiöt ovat likaisempia kuin öljyjätit

Elintarviketeollisuus saa rajusti pyyhkeitä uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan maailman viisi suurinta liha- ja meijeriyhtiötä tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin energia-alan jättiläiset konsanaan. Sitä paitsi elintarvikealan hiilijalanjälki on koko ajan kasvussa, sekä absoluuttisesti että suhteellisesti.

chickens

Viisi elintarvikejättiä eli JBS, Tyson, Cargill, Dairy Farmers of America ja Fonterra aiheuttavat yhdessä suuremmat kasvihuonepäästöt kuin öljyjätit ExxonMobil, Shell ja BP, viime keskiviikkona julkistetussa tutkimuksessa sanotaan. Ja yhdessä maailman 20 suurinta elintarvikeyhtiötä tuottaa enemmän päästöjä kuin Saksan, Kanadan, Australian ja Ison-Britannian kokoiset kansantaloudet yksinään.

“Emissions impossible – How big meat and dairy are heating up the planet” -nimisen raportin on julkistanut maatalous- ja kauppapolitiikan kansainvälinen tutkimusinstituutti IATP (Institute for Agriculture and Trade Policy). Instituutti on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka pääkonttori sijaitsee Minneapolisissa Yhdysvalloissa ja sivukonttori Sveitsin Genevessä.

Löysä valvonta kasvattaa hiilijalanjälkeä

Tutkimuksen tekijöiden mielestä päin vastoin kuin tiukemmin säädellyllä energia-alalla, suuret liha- ja meijeriyhtiöt ovat hyötyneet löysästä viranomaisvalvonnasta ja saaneet koko ajan kasvattaa osuuttaan ilmastonmuutoksessa. Päättäjillä ei ole ollut riittävästi julkista ja luotettavaa tietoa päästöongelman suuruudesta, Euroopan unionin päätöksentekoon keskittyvä riippumaton uutissaitti Euractiv kirjoittaa.

IATP antaa luotettavasta ympäristötiedottamisesta puhtaat paperit vain neljälle elintarvikeyritykselle maailman kaikkiaan 35 suurimman naudan-, sian- ja siipikarjanlihan tuotteiden valmistajan sekä meijeriyhtiön joukosta. Nämä neljä "hyvää" elintarvikefirmaa ovat japanilainen NH Foods, sveitsiläinen Nestlé, hollantilainen FrieslandCampina ja ranskalainen Danone.

Maantieteellisesti katseltuna suurimmat elintarviketeollisuuden päästöt syntyvät tietenkin merkittävimmillä tuotantoalueilla, jotka ovat Yhdysvallat ja Kanada, EU-maat, Brasilia ja Argentiina sekä Australia ja Uusi-Seelanti.Nämä alueet tuottavat 43 prosenttia toimialansa maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä siitä huolimatta, että alueiden väestömäärä on vain 15 prosenttia koko maailman väkiluvusta.

- Kun muut toimialat, kuten energiasektori ja liikenne ovat menestyksellisesti pystyneet elämään Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti ja vähentäneet kasvihuonepäästöjään, on elintarvikeala vain suurentanut omia päästöjään. Näin alan suhteellinen osuus maailman hiilijalanjäljestä on kasvanut, tutkijat kirjoittavat.

"Halpaa lihaa ei ole olemassakaan"

IATP:n mielestä tilanne on kestämätön, koska nykymenolla maapallon ilmasto lämpenee nopeammin kuin hyväksyttävää vauhtia, jossa raja on asetettu 1,5 Celsius-asteeseen.

IATP:n johtaja Shefali Sharma huomauttaakin, että halpa liha on uskomus, jollaista ei ole olemassakaan.- Vuosikymmenten ajan lihan ja maidon massatuottajat ovat voineet hyvin, koska teollisuus on maksanut tuottajille liian halpoja hintoja, käyttänyt elintarviketyöläisiä hyväkseen ja lopulta jättänyt saasteista aiheutuvat laskut veronmaksajien piikkiin, Sharma kommentoi tutkimuksen tuloksia.Hänen mielestään nyt on korkea aika tajuta se, miten lihan ja maidon ylituotanto on suorassa yhteydessä metsien hakkuisiin, luonnovarojen tuhlaukseen, ympäristön saastumiseen ja ihmisten heikentyneeseen terveydentilaan, joihin myös tuotantoeläimille syötetyt antibiootit vaikuttavat.- Tutkimuksemme osoittaa suoraan sen, millainen vaikutus liha- ja meijeriteollisuudella on ilmaston lämpenemiseen, Sharma tiivistää.Kestävä ruokaketju todelliseen tarpeeseenEuractiven mukaan vaatimukset kestävän kehityksen mukaisista ruoan tuotantoketjuista ovat viime aikoina voimistuneet Euroopassa. Ruoan tuotantoa, elintarvikkeiden käsittelyä ja jakelua sekä ympäristövaikutusten arviointia on muutettu. Silti EU:lta puuttuu edelleen yhteinen ruoka- ja ruoka- ja elintarvikestrategia.

Lähiruokaan toki kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota kaikissa jäsenmaissa. Europarlamentin tutkimuspalvelu EPRS:n mukaan 15 prosenttia eurooppalaisista maanviljelijöistä myi puolet tuotteistaan näillä lyhyillä jakeluketjuilla eli suoraan lähiseutujen kuluttajille vuonna 2015.

Silti EU:n komissio jatkaa haparointiaan ruokastrategian laatimisessa, koska EU:n maatalous, ja erityisesti tuotantoeläimiin perustuvat liha- ja meijeriteollisuuden alat, toimivat globaalin kilpailun oloissa. Haasteita syntyy taloudellisista realiteeteista, kilpailukyvyn säilyttämisestä, tuotantokustannusten alentamisesta, ja koko ajan enemmän myös elintarvikealan ympäristövaikutuksista.

Markku Pervilä

Uusimmat artikkelit

Neste, ReNew ELP ja Licella aloittavat yhteistyön jätemuovin hyödyntämiseksi raaka-aineena

Uusiutuvan dieselin valmistaja Neste, brittiläinen kemiallisen kierrätyksen yhtiö ReNew ELP ja australialainen teknologiakehittäjä Licella tutkivat yhteisessä kehitysprojektissa erilaisten jätemuovien käyttöpotentiaalia polttoaineiden, kemikaalien ja uusien muovien raaka-aineena.

Kauppakeskus Veturin katolle valmistuu yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista

Kouvolassa sijaitsevan Kauppakeskus Veturin katolle valmistuu elokuussa aurinkovoimala. Suomen suurimpiin lukeutuva aurinkovoimala  tuottaa sähköä kauppakeskuksessa sijaitsevalle K-Citymarketille. Veturin kauppakeskus tarvitsee kaukolämpöä lämmittämiseen vain kaikkein kovimmilla pakkasilla.

13.8.2018 | Alan Uutiset

Fortum myy käyttö- ja kunnossapitoliiketoimintansa Naantalissa Turku Energialle

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) keskittää Turun ja Naantalin voimalaitostensa käytön ja kunnossapidon yhdelle palveluntoimittajalle, Turku Energialle. Tällä hetkellä Turun laitoksilla toiminnasta vastaa Turku Energia ja Naantalin laitoksilla Fortum. TSE on Fortumin osaomisteinen yhtiö.

Vesivoimalan uusiminen hyödyttää vesistöä

Savon Voima Oyj on valinnut VEO:n huolehtimaan Vieremällä sijaitsevan Salahmin 1MW:n vesivoimalaitoksen koneistojen kokonaisuusinnasta. Uudistuksessa entiset pienemmät potkuriturpiinit korvataan yhdellä isommalla säädettävällä turpiinilla, jonka avulla vesistön virtaama pystytään pitämään tasaisempana ja voimalan hyötysuhdetta saadaan parannettua.

13.8.2018 | Tutkimus ja koulutus

Puettava teknologia ja lisätty todellisuus mahdollistavat uudet työtavat kunnossapidossa

Puettavaa teknologiaa voidaan käyttää robotin etäohjauksessa ja lisätty todellisuus voi opastaa mobiilia huoltohenkilöä maapallon toiselta puolelta. VTT:n tutkija, diplomi-insinööri Iina Aaltonen havaitsi väitöstyössään, että uusien teknologioiden sovellettavuus ei ole vielä riittävällä tasolla työkäyttöön. Tarvitaan käytännön tietoa työntekijän ja teknologian vuorovaikutuksesta, jotta sovellettavuus ja kalliit teknologiainvestoinnit saadaan käännettyä hyödyiksi ja voitoiksi.

Posti ja Vaisala keräävät tekoälyllä tietoa teiden kunnosta

Suomen Posti ja Vaisala yhdistävät voimansa teiden ja katujen kuntoa mittaavan tekoälylaitteiston käyttöönotossa ja kaupallistamisessa. Vaisalan kehittämä RoadAI -järjestelmä antaa tiestön kunnosta ja liikenneoloista tosiaikaisen tilannekuvan Postin jakeluautojen kameroiden ja Vaisalan antureiden kautta. Pitkällä tähtäyksellä kimppa kehittää älyliikennettä Suomessa.