Onko koronaviruksen esiintyminen jätevedessä varoitus tartuntojen lisääntymisestä?

Koronan jätevesiseurannassa elokuun lopussa virusta todettiin viidellä sellaisella paikkakunnalla, jolla löydöksiä ei ollut vielä kuun alussa. Elokuun 23.–24. ja 30.–31.8. toteutetuissa seurannoissa koronavirusta löytyi jätevedenpuhdistamoilta Jyväskylässä, Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa.

pexels-sorapong-chaipanya-4530753

Huomionarvoista on, että Kouvolan alueella koronatartuntoja ei todettu henkilötestauksessa lainkaan näytteenottoa (24.8.) edeltäneellä viiden viikon ajanjaksolla.

- Se, että virusta esiintyy jätevedessä, mutta todettuja tartuntoja ei ole, on varoitusmerkki. Alueella voi olla tunnistamattomia tartunnan saaneita ja virusta voi kiertää alueen väestössä. Tällöin voi olla tarpeen, että viranomaiset tehostavat epidemian torjuntatoimia, kuten kannustavat asukkaita hakeutumaan koronatesteihin heti jos vähäisiäkin oireita ilmenee, sanoo THL:n erikoistutkija Tarja Pitkänen.

Muista alueista erityisesti Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa koronatartuntoja on todettu henkilötestauksessa heinäkuun loppupuolelta alkaen. Kuopiossa ja Lappeenrannassa testauksessa on todettu kevään jälkeen yksittäisiä tartuntatapauksia vasta elokuun aikana.

Laajassa seurannassa virusta todettiin 8 sairaanhoitopiirin alueella

Viimeisimmässä laajassa jätevesinäytteiden keruussa 23.–24.8. koronavirusta todettiin kaikkiaan kahdeksan eri sairaanhoitopiirin alueella. Tällöin näytteitä kerättiin viiden viikkoseurantakohteen lisäksi 23 muulta jätevedenpuhdistamolta.

Koronavirusta todettiin 23.–24. elokuuta seuraavilta alueilta:

  • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri: Helsinki (Viikinmäki), Espoo (Suomenoja)
  • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Turku (Kakolanmäki)
  • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri: Tampere (Viinikanlahti)
  • Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: Jyväskylä (Nenäinniemi)
  • Satakunnan sairaanhoitopiiri: Rauma (Maanpäänniemi)
  • Kymenlaakson sairaanhoitopiiri: Kouvola (Mäkikylä)
  • Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri: Lappeenranta (Toikansuo)
  • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri: Hämeenlinna (Paroinen).

- Koronavirusta on esiintynyt yksilötestauksessa eri puolilla Suomea, mutta tapausmäärät eivät ole viime viikkoina kasvaneet valtakunnallisesti. Myös jätevesiseuranta osoittaa, että tautitapauksia esiintyy usealla alueella, Pitkänen sanoo.

Testien herkkyydessä voi olla alueellista eroa

THL tiivistää syyskuun aikana näytteenottoa kuukausiseurantaan osallistuvien jätevedenpuhdistamoiden jätevedestä. Näin pyritään havaitsemaan entistä tehokkaammin tartuntojen leviämistä alueilla, joilla niitä ei ole yksilötestauksella välttämättä todettu.
 
- Suhteutettuna yksilötestauksessa todettuihin tapausmääriin, jätevesiseurannan testien herkkyys on paikoin hyvin tarkka. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella on todettu viime viikkojen aikana vain yksittäisiä koronavirustapauksia. Silti Lappeenrannan jätevedenpuhdistamon näytteissä todettiin koronaviruksen geeniperimää, Pitkänen toteaa.
 
Toisaalta viemäriverkostojen välillä voi olla menetelmän herkkyydessä eroja, jotka voivat johtua esimerkiksi jäteveden lämpötilasta tai siitä, kuinka paljon jätevedessä on PCR-testissä käytettäviä entsyymejä häiritseviä ainesosia. 

Esimerkiksi Oulun viikkoseurannassa koronaviruksen geeniperimää ei ole toistaiseksi todettu, vaikka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on todettu yksilötestauksessa useampia tautitapauksia viime viikkoina.

THL:n hankkeessa koronaviruksen esiintymistä jätevesissä tutkitaan mittaamalla jätevesipuhdistamoille tulevista puhdistamattomista jätevesistä koronaviruksen RNA:ta eli geeniperimää. RNA-löydös jätevedestä ei kerro viruksen tartuttavuudesta, vaan kuvaa koronaviruksen esiintymistä viemäriverkoston piirissä olevissa kotitalouksissa.

Huhtikuun puolessa välissä aloitettua näytekeräystä on tarkoitus jatkaa vuoden 2020 loppuun saakka.

Uusimmat artikkelit

24.9.2020 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi prosessikemian pilotointialusta vauhdittaa bio- ja kiertotaloutta

Uusi prosessikemian pilotointialusta VTT Bioruukki -pilotointikeskuksessa on suunniteltu nopeuttamaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden bio- ja kiertotaloushankkeita. Pilotointialustan avajaisia vietettiin 23.9.

Puuhuoltoketjun työhyvinvoinnissa on haasteita

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti koko puuhuoltoketjun työhyvinvointia tähän saakka laajimman ja ketjun eri ammattiryhmät kattavan kyselyn avulla. Puuhuoltoketjussa tehdään pitkää työpäivää, mutta työolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä. Liki puolet vastaajista arvioi työn kuitenkin henkisesti rasittavaksi.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

Fingrid valitsi Empowerin sähköasemien ja voimajohtojen kunnossapitopartneriksi

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n omistama Empower on valittu Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa ”yhdeksi merkittäväksi kunnossapitopartneriksi". Hankinnan kohteena ovat Fingridin sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapitopalvelut vuosille 2021–2023.

14.9.2020 | Alan Uutiset

Neste aloittaa yt-neuvottelut, suunnittelee lakkauttavansa Naantalin jalostamon toiminnot

Neste suunnittelee Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista ja toiminnan keskittämistä terminaali- ja satamatoimintoihin sekä Porvoon jalostamon kehittämistä kohti uusiutuvien ja kierrätys- raaka-aineiden prosessointia.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.

Liikuteltavat lasertyökalut tuovat joustavuutta kentälle

Uudet laserteknologiat mahdollistavat uuden joustavuuden tehdashalleissa ja kentällä tapahtuvassa työssä. Koherentti valo kohdistaa energian pienelle alueelle, jolloin alusta tai ympäristö ei vahingoitu, mutta työ käy nopeasti, siististi ja tarkasti.