Huomionarvoista on, että Kouvolan alueella koronatartuntoja ei todettu henkilötestauksessa lainkaan näytteenottoa (24.8.) edeltäneellä viiden viikon ajanjaksolla.

- Se, että virusta esiintyy jätevedessä, mutta todettuja tartuntoja ei ole, on varoitusmerkki. Alueella voi olla tunnistamattomia tartunnan saaneita ja virusta voi kiertää alueen väestössä. Tällöin voi olla tarpeen, että viranomaiset tehostavat epidemian torjuntatoimia, kuten kannustavat asukkaita hakeutumaan koronatesteihin heti jos vähäisiäkin oireita ilmenee, sanoo THL:n erikoistutkija Tarja Pitkänen.

Muista alueista erityisesti Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa koronatartuntoja on todettu henkilötestauksessa heinäkuun loppupuolelta alkaen. Kuopiossa ja Lappeenrannassa testauksessa on todettu kevään jälkeen yksittäisiä tartuntatapauksia vasta elokuun aikana.

Laajassa seurannassa virusta todettiin 8 sairaanhoitopiirin alueella

Viimeisimmässä laajassa jätevesinäytteiden keruussa 23.–24.8. koronavirusta todettiin kaikkiaan kahdeksan eri sairaanhoitopiirin alueella. Tällöin näytteitä kerättiin viiden viikkoseurantakohteen lisäksi 23 muulta jätevedenpuhdistamolta.

Koronavirusta todettiin 23.–24. elokuuta seuraavilta alueilta:

• Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri: Helsinki (Viikinmäki), Espoo (Suomenoja)
• Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Turku (Kakolanmäki)
• Pirkanmaan sairaanhoitopiiri: Tampere (Viinikanlahti)
• Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: Jyväskylä (Nenäinniemi)
• Satakunnan sairaanhoitopiiri: Rauma (Maanpäänniemi)
• Kymenlaakson sairaanhoitopiiri: Kouvola (Mäkikylä)
• Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri: Lappeenranta (Toikansuo)
• Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri: Hämeenlinna (Paroinen).

- Koronavirusta on esiintynyt yksilötestauksessa eri puolilla Suomea, mutta tapausmäärät eivät ole viime viikkoina kasvaneet valtakunnallisesti. Myös jätevesiseuranta osoittaa, että tautitapauksia esiintyy usealla alueella, Pitkänen sanoo.

Testien herkkyydessä voi olla alueellista eroa

THL tiivistää syyskuun aikana näytteenottoa kuukausiseurantaan osallistuvien jätevedenpuhdistamoiden jätevedestä. Näin pyritään havaitsemaan entistä tehokkaammin tartuntojen leviämistä alueilla, joilla niitä ei ole yksilötestauksella välttämättä todettu.
 
- Suhteutettuna yksilötestauksessa todettuihin tapausmääriin, jätevesiseurannan testien herkkyys on paikoin hyvin tarkka. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella on todettu viime viikkojen aikana vain yksittäisiä koronavirustapauksia. Silti Lappeenrannan jätevedenpuhdistamon näytteissä todettiin koronaviruksen geeniperimää, Pitkänen toteaa.
 
Toisaalta viemäriverkostojen välillä voi olla menetelmän herkkyydessä eroja, jotka voivat johtua esimerkiksi jäteveden lämpötilasta tai siitä, kuinka paljon jätevedessä on PCR-testissä käytettäviä entsyymejä häiritseviä ainesosia. 

Esimerkiksi Oulun viikkoseurannassa koronaviruksen geeniperimää ei ole toistaiseksi todettu, vaikka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on todettu yksilötestauksessa useampia tautitapauksia viime viikkoina.

THL:n hankkeessa koronaviruksen esiintymistä jätevesissä tutkitaan mittaamalla jätevesipuhdistamoille tulevista puhdistamattomista jätevesistä koronaviruksen RNA:ta eli geeniperimää. RNA-löydös jätevedestä ei kerro viruksen tartuttavuudesta, vaan kuvaa koronaviruksen esiintymistä viemäriverkoston piirissä olevissa kotitalouksissa.

Huhtikuun puolessa välissä aloitettua näytekeräystä on tarkoitus jatkaa vuoden 2020 loppuun saakka.