Onko nolla tapaturmaa saavutettavissa? 5 vinkkiä turvallisempaan teollisuusympäristöön

"Tavoitteena nolla tapaturmaa" on tuttu julistus työyhteisöissä kautta Suomen, mutta yksikään yritys ei pääse tavoitteeseen vain toivomalla vähän kovempaa.

architecture-blur-bright-1329061

Erityisesti teollisuusympäristössä ja korkean riskin työsuoritteissa – missä virhe voi pahimmillaan maksaa hengen – työnjohdon, työntekijöiden ja työmaan eri toimijoiden välinen yhteistyö on avainasemassa.

Suunnitelmallisuudella säästöjä

Suunnitelmallisuus on työturvallisuuden peruspilari. Työmaan kaikkien toimijoiden, niin suurten kuin pienten, on noudatettava yhteisiä pelisääntöjä. 

Suunnitelmallisuuden ja perusteellisen perehdytyksen ansiosta kaikki tietävät, mitä töitä työmaalla tehdään ja miten niitä porrastetaan, mitä suojaimia käytetään, millaista kalustoa työmaalla liikkuu, paljonko ihmisiä siellä työskentelee, millaisia muutoksia uuden organisaation mukaantulo työmaalla vaatii ja miten hätätilanteessa toimitaan.

Huolehtimalla yllä mainituista tekijöistä työturvallisuuden lisäksi paranee merkittävästi myös työn tehokkuus. Jo työtapaturmat yksinään aiheuttavat

Suomessa satojen miljoonien eurojen kustannukset joka vuosi, ja kun siihen lisätään vielä paremman tehokkuuden myötä aikasäästöt ja parhaimmillaan lyhentyneet huoltoseisokit, ovat kustannussäästöt valtavia.

Monella nollaa työtapaturmaa tavoittelevalla yrityksellä lähtökohdat ovat pääsääntöisesti hyvällä tolalla: työohjeet ovat selkeät, ennakoivat turvallisuustoimenpiteet hallussa, työn vaaranpaikat tunnistetaan ja riskit osataan minimoida. 

Organisaatioilla on lisäksi käytännöt  työturvallisuuden mittaamiseen , joskin tavallisesti mittarit ovat määrällisiä. Mittareina voivat toimia esimerkiksi työntekijöiden tekemien turvallisuushavaintojen määrä, havaintokierrosten säännöllisyys tai riskiarviointien määrä.

Pelkkä määrien mittaaminen ei kuitenkaan riitä. Huomio on kiinnitettävä siihen, kuinka työturvallisuustoimenpiteistä saadaan entistä laadukkaampia.

Avoimuus on avain turvalliseen toimintaympäristöön

Työturvallinen toimintatapa on organisaatiolle merkittävä kilpailuetu. Sen ei kuitenkaan pidä olla liiketoimintasalaisuus, vaan turvallisuuteen liittyviä huomioita, toimenpiteitä ja kehityskeinoja pitäisi jakaa mahdollisimman avoimesti myös kilpailevien yritysten kesken.

Vaikka puhunkin kilpailuedusta, on syytä muistaa, ettei työturvallisuus suinkaan ole keino kilpailla toista vastaan vaan tarkoituksena on varmistaa, että jokainen työmaalla työskentelevä pääsee päivän päätteeksi kotiin terveenä.

Avoimuus vaatii jatkuvaa vuoropuhelua johtoportaan, työntekijöiden ja eri toimijoiden välillä. Mikä tärkeintä, vuoropuhelun on tapahduttava siellä, missä työtä tehdään, ei vain yritysjohdon palaverihuoneessa suljettujen ovien takana. 

Paras tapa saavuttaa nollan työtapaturman tavoite on sitouttaa jokainen työmaalla työskentelevä yksilö toimimaan paremmin ja tarjota heille tukea myös ulkopuolelta.

Näillä viidellä keinolla kohti nollaa tapaturmaa

Näillä viidellä keinolla onnistut kehittämään “ihan hyvällä mallilla” olevista turvallisuustoimenpiteistä entistä laadukkaampia ja kehität koko työyhteisön turvallisuuskulttuuria.

1 - Kannusta työntekijöitä toimimaan

Monet yritykset ovat onnistuneet sitouttamaan työntekijöitään havainnoimaan riskejä. Pelkkä havainnointi ja riskeistä raportointi ei kuitenkaan riitä, vaan vaaranpaikat on myös korjattava. Prosessin läpikäyntiä on nopeutettava siten, että puutteet korjataan laadukkaasti ja mielellään välittömästi.

Näkemykseni mukaan suuri osa työturvallisuuspuutteista on mahdollista korjata heti:

  • Kulkuväylällä lojuva letku, joka aiheuttaa kompastumisriskin. 
  • Työsuojainten puuttuminen tai vääränlainen käyttö. 
  • Kielletylle alueelle astuminen. 
  • Väärin merkitty työskentelyalue. 

Näiden korjaaminen sekä toimintaan puuttuminen on mahdollista jokaiselle välittömästi havainnon tehtyään. 

Toisen ihmisen toimintaan puuttuminen voi olla vaikeampaa, mutta on hyvä huomioida, että tällä puuttumisella voit parhaimmillaan pelastaa toisen hengen. Turvallisuuspuutteisiin puuttuminen ja korjaavien toimintojen välitön tekeminen ovat erinomaisia kiitoksen ja palkitsemisen paikkoja.

2 - Puhuminen ja kuunteleminen kunniaan

Työturvallisuudesta pitää pystyä puhumaan myös oman organisaation ulkopuolelle ja mikä tärkeintä, viestiä on kyettävä kuuntelemaan loukkaantumatta. Jo perehdytyksestä alkaen työntekijöitä on hyvä muistuttaa, ettei puuttuvista suojaimista tai riskialttiista työskentelytavasta huomauttaminen ole näsäviisasta naljailua vaan välittämistä – puolin ja toisin.

Huomattavasti ilkikurisempaa olisi raportoida laiminlyönnistä asianomaisen selän takana ja antaa pahimmassa tapauksessa työtapaturman tapahtua siihen puuttumatta.

3 - Käsitelkää havaintoja yhdessä

Ennakoivan toiminnan laadun parantaminen vaatii havaintojen käsittelyä yhdessä. Yksi tärkeä työturvallisuuden mittari on työnjohdon säännöllisesti suorittamat turvallisuushavaintokierrokset.

Kierrosten määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. On aivan sama, montako kierrosta kuukaudessa tai vuodessa tehdään, jos yhdelläkään kierroksella ei havainnoida ainuttakaan puutetta tai jos havainnoista – niin negatiivisista kuin positiivisista – ei keskustella tapahtumahetkellä asianomaisten kanssa.

Auta työntekijöitä ymmärtämään, miksi työpisteellä asiat tehdään tietyllä tavalla. Sen voi tehdä myös positiivisen kautta: kun näet täydellisesti rajatun työmaan, kysy työn suorittajilta, miksi he ovat rajanneet alueen juuri tällä tavoin. 

Työtä aloittaessa työntekijä käy läpi annetut ohjeet, mutta usein myös seuraa toverin tekemisiä ja toistaa saman perässä. Tällöin saatetaan toimia oikein, vaikka ei edes ymmärretä miksi. Huonossa tapauksessa toistetaan virheellinen työskentelytapa, jonka joku toinen jälleen kopioi.

Siksi pelkkä ohjeistus ei riitä, vaan työnjohdon tehtävä on auttaa työntekijöitä ymmärtämään syyt työtapojen taustalla. Vain ymmärrystä lisäämällä turvallisuuskin voi lisääntyä.

4 - Laajenna keskustelu koko työyhteisöön

Havainnot ja turvallisuuspuutteet – positiivisia kokemuksia unohtamatta – on tuotava kaikkien tietoon. Hyvä tapa tähän on viikoittainen turvatuokio eli lyhyt tilaisuus, missä työnjohto ja työntekijät keskustelevat yhdessä työturvallisuutta koskevista asioista.

Turvatuokion tarkoitus ei ole olla työnjohdon yksinpuhelua vaan avoin vuoropuhelu, jossa keskustelu kulkee ja näkemykset vaihtuvat molempiin suuntiin. Säännöllinen turvatuokio on työyhteisön oma foorumi, missä ymmärrys ja näkökulmat kasvavat kohisten kaikkien eduksi.

5 - Varmista johdon sitoutuminen

Johdon sitoutuminen ei tarkoita sitä, että johdon edustaja kertoo raporteissaan tai muussa viestinnässä turvallisuuden olevan tärkeää, vaan sitoutumisen pitää näkyä konkreettisesti myös kentällä.

Palaan jälleen avoimuuden ja vuoropuhelun merkitykseen. Johdon edustajan läsnäolon merkitys työyhteisölle on erittäin suuri, erityisesti kun kiinnostus työtä ja turvallisuutta kohtaan ovat aitoja. 

Johdon tulisi rohkaista kentällä työskenteleviä kysymään mieltä askarruttavista asioista. Keskustelemalla ja kysymällä osoitetaan arvostus henkilöiden työpanosta ja turvallisuutta kohtaan sekä näytetään esimerkkiä, joka vaikuttaa arjen tekemiseen.

Työturvallisuus ei ole rakettitiedettä tai vaadi tohtorintutkintoja vaan ennen kaikkea tervettä maalaisjärkeä, kommunikointitaitoja ja aitoa välittämistä. Kyse on ihmisen perustaidoista eli kyvystä havainnoida, ajatella toisen parasta ja saada suunsa avatuksi tarpeen vaatiessa.

Tukea on oltava saatavilla myös oman työyhteisön ulkopuolelta. Viestimällä työturvallisuudesta organisaation eri yksikköjen välillä – sekä yhteisen työmaan jakavien yritysten välillä – voimme kaikki oppia toisiltamme, luoda tuoreita lähestymistapoja ja kehittää toimintaamme saavuttaaksemme  nollan työtapaturman tavoitteen .

Artikkelin on kirjoittanut Liiketoimintapäällikkö Erkki Mäkelä, L&T

Uusimmat artikkelit

3.6.2020 | Alan Uutiset

BASF rakentaa akkujen arvoketjua Harjavallasta Saksaan

Maailman suurimpiin kemikaaliyhtiöihin kuuluva saksalainen BASF rakentaa Suomen ja Saksan kautta EU:n komission tavoitteiden mukaista akkutuotannon kestävää kehitystä. Harjavallan ja Schwarzheiden laitokset tuottavat yhdessä akkumateriaalia 400 000 sähköauton tarpeisiin. Suomeen tulee yli sata uutta työpaikkaa.

Koronavirusta Helsingin ja Turun jätevesissä, mutta ei muissa viikkoseurantakohteissa

Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta, selviää THL:n jätevesitutkimuksesta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. 

29.5.2020 | Tutkimus ja koulutus

Rakentajat tehostavat kosteudenhallintaa verkkokoulutuksella

Neljätoista Suomen suurinta rakennusliikettä on yhdessä kehittänyt eKosteus-koulutuksen ja alkaa hyödyntää sitä oman henkilöstönsä koulutukseen. Tavoitteena on parantaa kosteudenhallinnan osaamista sekä torjua kosteusvaurioita. Koulutus kokoaa yhteen perustiedot, jotka rakentamisen kaikkien osapuolten tulee tuntea, jotta kuivaketju ei katkea. Asiasta raportoi Rakennusteollisuus RT ry.

29.5.2020 | Kumppaniartikkeli

Viafin Service jatkaa yrityskaupan jälkeen kasvu-uralla

Teollisuuden kunnossapitoa tarjoava Viafin Service Oyj on vuoden ajan sulatellut suurta kaasualan käyttö- ja kunnossapitopalveluihin liittyvää yrityskauppaa. Nyt Viafin GASiksi nimetyn yhtiön hankinta on saatettu onnistuneesti päätökseen ja listautunut emoyhtiö voi jatkaa matkaa kohti seuraavaa tavoitetta. Päämääränä on nousta sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi teollisuuden kunnossapitoyhtiöksi vuoden 2022 aikana.

Myös maatalouskoneiden huoltokirjaukset hoituvat mobiilisti

Maatalouskoneiden huollot merkitään yleisimmin paperiseen huoltovihkoon. Työtehoseuran keväällä tekemän kyselyn mukaan vain seitsemän prosenttia vastaajista käytti sähköistä huoltokirjaa, yleisimmin Exceliä. Tutkimus osoitti, että mobiilisti käytettävälle huoltokirjalle olisi kysyntää. Nyt sellainen löytyy TTS-Koneesta ja on käytettävissä kaikille käyttöoikeuden lunastaneille.

Kestävillä teräksillä pidennetään työvälineiden käyttöikää, säästetään materiaalia

Uddeholms Ab on ruotsalainen työkaluteräsvalmistaja, joka kuuluu itävaltalaiseen voestalpine-teräskonserniin. 

20 prosenttia Kajaanin kaukolämmöstä: CSC ja Loiste Lämpö allekirjoittivat sopimuksen

Loiste Lämpö ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus ovat allekirjoittaneet sopimuksen LUMI-supertietokoneelle rakennettavan datakeskuksen kaukolämpöliittymän rakentamisesta ja hukkalämmön hyödyntämisestä. Sopimuksen mukaan vuoden 2021 alussa käynnistyvä datakeskus kerää talteen toimintansa sivutuotteena syntyvän lämmön, jonka Loiste Lämpö siirtää verkkoonsa lämmittämään kajaanilaisia koteja ja liiketiloja.