Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt pysyivät lähes ennallaan vuonna 2019

HSY:n laskennan mukaan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat noin prosentin verran pienemmät vuonna 2019 kuin edellisvuonna. Eniten vähenivät sähkön käytöstä aiheutuneet päästöt. Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa on nyt 18 prosenttia.

HSY_päästöt

Lähde: HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY laskee vuosittain pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt. Vuonna 2019 seudun päästöt olivat yhteensä noin 4,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv). Asukasta kohden päästöt olivat neljä tonnia CO2-ekv.

- Asukaskohtaiset päästöt vähenivät noin kolme prosenttia, mutta kokonaispäästöt pysyivät lähellä edellisvuoden tasoa, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Juha Viholainen lehdistötiedotteessa.

Pääkaupunkiseudun merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöjen lähteet liittyvät rakennusten lämmittämiseen, liikenteen energiankulutukseen sekä kulutussähkön käyttöön. Näistä sähkön käyttöön liittyvät päästöt laskivat eniten, noin kuusi prosenttia. Myös liikenteen päästöt vähenivät (-2%) edellisvuodesta. Kaukolämmön kulutuksesta aiheutuvat päästöt pysyivät seudulla edellisvuoden tasolla, mutta kehityksessä oli kaupunkikohtaisia eroja.

Sektorikohtaisista päästöistä eniten nousivat jätteiden käsittelyn aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt (+18 %). Tähän vaikutti jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöjen hetkellinen lisääntyminen, minkä vuoksi päästömäärä vuonna 2019 oli poikkeuksellinen edellisiin vuosiin verrattuna.

Vantaalla suurimmat ilmastopäästövähennykset

Kaupunkitasolla ilmastopäästöt laskivat erityisesti Vantaalla, missä pudotusta oli lähes yhdeksän prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Merkittävin syy tähän oli biopolttoaineen osuuden lisääntyminen kaukolämmön tuotannossa. Espoossa kasvihuonekaasupäästöt vähenivät noin prosentin ja Kauniaisissa päästöt pysyivät lähes ennallaan. Helsingin päästöt kasvoivat noin kaksi prosenttia.

- Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt ovat laskusuunnassa, mutta hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen seuraavien kymmenen tai viidentoista vuoden aikana edellyttää meiltä mittavia muutoksia monella osa-alueella, toteaa HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

- Uusiutuvan energian lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen sekä vähäpäästöisen liikkumisen edistäminen ovat osa-alueista tärkeimpiä, Inkinen jatkaa.

Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmössä kasvoi

Kaukolämpö on raportin mukaan edelleen pääkaupunkiseudun suurin yksittäinen kasvihuonekaasupäästöjen lähde, sillä lämmön hankinta perustuu pääosin fossiilisiin polttoaineisiin. Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmössä kasvoi kuitenkin noin kolme prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja on nyt 18 prosenttia. Huomattavin muutos nähtiin Vantaalla, missä uusiutuvien polttoaineiden osuus nousi kolmesta prosentista 19 prosenttiin. Määrällisesti eniten uusiutuvia lähteitä kaukolämmön tuotannossa käytettiin Helsingissä (754 GWh) ja suhteessa eniten Espoossa (28 prosenttia). Myös Espoossa ja Helsingissä uusiutuvan energian käyttö kaukolämmön polttoaineena lisääntyi hieman, mutta toisaalta kivihiilen osuus oli edellisvuotta suurempi näissä kaupungeissa.

Vuoteen 1990 verrattuna kaukolämmön kulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet pääkaupunkiseudulla noin 8 prosenttia, vaikka vuoteen 2019 mennessä kaukolämmön kulutus on noussut yli 30 prosenttia. 2010-luvulla kaukolämmön päästöjen kehityksen suunta on vaihdellut.

- 2010-luvulla uusiutuvien polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa on noussut seudulla joka vuosi, Juha Viholainen toteaa. Toisaalta vuosikymmenen alussa kivihiilen käyttö oli ennätyksellisen alhaisella tasolla, ja maakaasua hyödynnettiin nykyistä huomattavasti enemmän. Kivihiilen ja maakaasun käytön keskinäinen suhde onkin ollut merkittävä tekijä siinä, miten suuret kaukolämmön päästöt seudulla vuosittain ovat, Viholainen analysoi.

Päättyvällä vuosikymmenellä pääkaupunkiseudun päästövähenemät perustuvatkin eniten sähkön ominaispäästöissä tapahtuneeseen muutokseen. Sähkönkulutus oli lähes yhtä suuri vuosina 2010 ja 2019, mutta kulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet 54 prosenttia, sillä sähkön tuotanto Suomessa on muuttunut entistä vähäpäästöisemmäksi. Muilla sektoreilla päästöjen vähentyminen on ollut selvästi maltillisempaa.

 

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2019

Helsinki 2,61 milj. tCO2-ekv (+2 %)

Espoo 1,09 milj. tCO2-ekv (-1 %)

Vantaa 0,98 milj. tCO2-ekv (-9 %)

Kauniainen 0,04 milj. tCO2-ekv (0 %).

Uusimmat artikkelit

K-kauppojen aurinkovoimaloilla ennätystehot touko-kesäkuussa

K-kauppojen aurinkovoimaloiden yli 40 000 aurinkopaneelia tuottivat touko-kesäkuussa ennätykselliset yli 3 000 MWh puhdasta aurinkosähköä. Kokonaisuudessa tuotettu määrä vastaa noin 5 000 pakastealtaan vuotuista sähkönkulutusta. Parhaimmassa tapauksessa aurinkovoimalla pystytään kattamaan valtaosa kaupan päivittäisestä sähkötarpeesta. 

7.8.2020 | Alan Uutiset

Tullin ennakkotilasto: Viennin syöksy pysähtyi kesäkuussa

Suomen tavaraviennin arvo oli 4,5 miljardia euroa kesäkuussa, eli 15,4 prosenttia vuoden takaista vähemmän. Tilanne kuitenkin koheni toukokuusta.

Saksalaisjätti Schaeffler lanseeraa suomalaisen partneriverkoston avulla kehitetyn kunnonvalvontajärjestelmän

Saksalainen auto- ja teollisuusalan yritys Schaeffler on toteuttanut kunnonvalvontajärjestelmänsä OPTIME:n suomalaisen partneriverkoston avulla. Saksalaisyhtiö on jo aikaisemmin perustanut tuotekehitystiimin Suomeen ja nyt yhteistyöllä luotua tuotetta lanseerataan kaupallisesti.

EVA: Talouskriisi on suomalaisten suurin uhka

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n julkaisemassa tutkimuksessa kysyttiin, kuinka uhkaavina suomalaiset pitävät maailmalla ja Suomessa tapahtuvia konflikteja ja kriisejä omalle ja läheistensä turvallisuudelle. Eniten pelkoa suomalaisissa herätti uusi laajamittainen talouskriisi (77 prosenttia vastaajista) sekä toiseksi eniten pandemiat ja tartuntataudit (72 prosenttia vastaajista).

Signify tuo markkinoille uusia desinfioivia valaisimia

UV-teknologiaan perustuvaan valaistukseen erikoistunut Signify kertoi kasvattavansa UV-C-valaistuksen tuotantokapasiteettiaan ja laajentavansa UV-C-tuotevalikoimaansa maailman kasvaneen desinfiointitarpeen vuoksi.

Asfalttikoneista saatava data parantaa päällysteen laatua, vähentää päästöjä

Asfalttikoneiden anturien tuottaman tiedon avulla voidaan vaikuttaa päällysteen laatuun ja kestävyyteen.

29.5.2020 | Kumppaniartikkeli

Viafin Service jatkaa yrityskaupan jälkeen kasvu-uralla

Teollisuuden kunnossapitoa tarjoava Viafin Service Oyj on vuoden ajan sulatellut suurta kaasualan käyttö- ja kunnossapitopalveluihin liittyvää yrityskauppaa. Nyt Viafin GASiksi nimetyn yhtiön hankinta on saatettu onnistuneesti päätökseen ja listautunut emoyhtiö voi jatkaa matkaa kohti seuraavaa tavoitetta. Päämääränä on nousta sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi teollisuuden kunnossapitoyhtiöksi vuoden 2022 aikana.