https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Puuhuoltoketjun työhyvinvoinnissa on haasteita

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti koko puuhuoltoketjun työhyvinvointia tähän saakka laajimman ja ketjun eri ammattiryhmät kattavan kyselyn avulla. Puuhuoltoketjussa tehdään pitkää työpäivää, mutta työolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä. Liki puolet vastaajista arvioi työn kuitenkin henkisesti rasittavaksi.

timer

Puuhuoltoketjussa tehtiin keskimäärin enemmän työtunteja (44,9 h/vk) kuin eurooppalaisen työolosuhdekyselyn vastauksissa (36,0 h/vk). Viikkotyötuntimäärät olivat jokaisessa puuhuoltoketjun ammattiryhmässä suurempia kuin eurooppalaisilla työllisillä keskimäärin. Pisimpään työskentelivät yrittäjät puun kaukokuljetuksessa (yksinyrittäjät 53,9 h/vk ja työnantajayrittäjät 52,9 h/vk).

Työkoneiden kuljettajat ja puun kaukokuljettajat arvioivat, että työn alhaisia korvaustasoja kompensoidaan pidentämällä työpäivää. Jos lisänä on pitkä työmatka, jää oman työkyvyn vaalimiselle vapaa-ajalla, työstä palautumiselle ja mahdolliselle perhe-elämälle niukalti aikaa.

– Kuormittava kierre voi alkaa tästä. Ruuhkavuosiaan elävät perheelliset toivat esiin alan työhuippujen ja lapsiperheen arjen yhteensovittamisen vaikeudet, pohtii tutkija Marja Kallioniemi Lukesta.

Kallioniemi painottaa, että tuoreet tulokset ja haasteiden tiedostaminen ovat hyvä lähtökohta puuhuoltoketjussa työskentelevien, motivoituneiden ihmisten hyvinvoinnin parantamiselle.

─ Suurin osa, 77 prosenttia, puuhuoltoketjun vastaajista arvioi tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä päivittäin tai viikoittain. Yleisimmin näin kokivat yrittäjät sekä metsurit ja metsätyöntekijät, täydentää päällikkö Esa Katajamäki Lukesta.

Toimihenkilöt ja naiset kuormittuneita

Vastaajien hyvinvointia mitattiin Maailman terveysjärjestön (WHO) hyvinvointiasteikolla. Hyvinvointi puuhuoltoketjussa oli alhaisemmalla 61 pisteen tasolla kuin eurooppalaisen työolosuhdekyselyn tuloksissa. Niissä yllettiin 68 pisteeseen.

– Naisten vastauksissa ero oli suurempi kuin miehillä. Puuhuoltoketjun vastaajaryhmistä kuormittuneimpia olivatkin naiset ja toimihenkilöt, kertoo erityisasiantuntija Janne Kaseva Lukesta.

Neljännes vastaajista arvioi, että terveydentilaan liittyvät asiat, kuten sairaudet, aiheuttavat haittaa työssä. Tulos oli parempi kuin verranneaineistossa.

Miltei puolet puuhuoltoketjun vastaajista oli tehnyt töitä sairaana viimeisen 12 kuukauden aikana. Sairaana töitä tehneillä vastausten mediaani oli viisi työpäivää, ja sairaana töitä tehtyjen työpäivien keskiarvo oli 14 työpäivää. Yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät työskentelivät sairaana palkansaajia useammin.

Haittoja pitkään istumisesta ja yksin työskentelystä

Puuhuoltoketjun vastaajia pyydettiin arvioimaan työhön mahdollisesti sisältyviä haittoja.

– Yli puolet arvioi työssään esiintyvän haitallisessa määrin pitkään istumista, samanlaisina toistuvia työliikkeitä, yksin työskentelyä, tärinää sekä kylmyyttä tai vetoa, selvittää yliaktuaari Aarre Peltola Lukesta.

Oman jaksamisen parantamisen keinoina nähtiin työstä irtautuminen ja lepo. Työn parempi organisointi oli jokaisen ammattiryhmän keinolistan kärjessä.

Työn aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän tai työvuoron jälkeen palautui huonosti melkein viidennes (17 %).

– Olisi hyvä miettiä, voitaisiinko elintapoihin kiinnittää enemmän huomioita. Alle puolet työnantajayrittäjistä ja kaukokuljettajista harrasti säännöllisesti liikuntaa. Alle puolet kaukokuljettajista ruokaili vähemmän kuin kolme kertaa päivässä. Myös alkoholin käyttö oli osalla vastaajista säännöllistä, toteaa Peltola.

Jaksamista parannettiin työympäristöä kohentamalla

Jaksamista parantavina keinoina vastaajat näkivät oman työympäristön parantamisen sekä henkilökohtaiset keinot, kuten liikunnan ja levon lisäämisen. Liki viidennes avoimista vastauksista liittyi työstä saatavaan korvaukseen ja palkkaan, joihin toivottiin kohennusta.

Avoimissa vastauksissa jaksamisen koettiin lisääntyvän myös vuorovaikutuksen parantamisella, työn arvostamisella sekä palautteen saamisella. Vastauksissa toivottiin myös työmäärien tasaisuutta, ennustettavuutta ja varmuutta.

Vuorovaikutuksen ja sosiaalisten suhteiden osalta yli puolet vastaajista sai melko tai erittäin paljon tukea ja apua työkavereiltaan. Tuen saaminen oli kuitenkin selvästi niukempaa kuin esimerkiksi Työterveyslaitoksen verranneaineistossa vuodelta 2012. Puuhuoltoketjun vastaajaryhmistä eniten tukea ja apua saivat työkoneiden kuljettajat ja kaukokuljettajat.

Puuhuoltoketjun miehet kokivat yksinäisyyttä harvemmin kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinSote-tutkimuksessa, mutta naiset verranneaineistoa useammin.

Kyselyyn vastasi 1 282 henkilöä. Sen kohdejoukkona olivat puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavat sekä tälle työlle edellytyksiä luovat henkilöt metsästä tuotantolaitosten porteille saakka. Vastanneista runsas kolmannes oli metsätyökoneiden kuljettajia, viidennes oli sekä puun kaukokuljettajia että toimihenkilöitä. Metsureita ja metsätyöntekijöitä oli vastaajista 15 prosenttia. Suurin osa vastaajista oli miehiä, naisia mukana oli 53. Kyselyn vastausprosentti oli 32.

Ammattiaseman mukaan jaotellen suurin osa vastaajista (69 %) oli palkansaajia, työnantajayrittäjiä oli miltei viidennes (18 %) ja yksinyrittäjiä 13 %.

Kyselyn otanta saatiin Tilastokeskuksesta. Kyselyn toteutti syksyllä 2019 Kantar TNS Oy. Hankkeen rahoittivat Metsämiesten Säätiö ja maa- ja metsätalousministeriö.

Uusimmat artikkelit

VR varmistaa Kemin uuden biotuotetehtaan puunsaannin

Metsä Group on valinnut VR Transpointin Kemiin rakennettavan biotuotetehtaansa raakapuun logistiikkakumppaniksi. Raakapuuta tulee kulkemaan raiteitse tehtaalle viisi miljoona kuutiota vuodessa eli vuorokaudessa tehtaalle liikennöi keskimäärin 9 junaa. 

5.3.2021 | Alan Uutiset

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma siirtyy toukokuulle 2022

Kesäkuun 2021 alkuun suunniteltu Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma siirtyy toukokuulle 2022. Tarkat päivämäärät ovat 18.-19.5.2022 ja tapahtumapaikkana säilyy Ouluhalli Oulussa.

Trukin-, nosturin- ja henkilönostimen kuljettajakoulutus muuttui virtuaaliseksi

Valtioneuvoston asetuksen mukaiset nostotöiden pätevyysvaatimukset voi täyttää itseopiskeluna verkossa. Nyt uutena erityistä osaamista vaativat harjoitteet voidaan tehdä Soprano Groupin koulutuskampuksella virtuaalisesti. Arviomme mukaan Suomessa suoritetaan vuosittain noin 80 000 nostotyöhön liittyvää pätevyyskurssia.

Puupölyn terveyshaittoja voi ehkäistä ennalta – päivitetty opas avuksi työpaikoille

Puupölyn hallinta puuteollisuudessa -opas on päivitetty ja opas on ostettavissa verkossa. Tiivistettyyn tietokorttiin voi tutustua verkossa.

Konecranesille huoltosopimus Euroopan johtavan rautamalmituottajan LKAB:n kanssa

Konecranes on saanut kansainväliseltä kaivos- ja mineraalikonsernilta LKAB:ltä monivuotisen huoltosopimuksen, joka koskee noin 1 600 laitteen huoltoa neljässä kohteessa Pohjois-Ruotsissa ja napapiirin yläpuolella. Konecranes voitti sopimuksen hyväksi todetun tekniikkansa ja sen ansiosta, että se pystyy parantamaan asiakkaiden turvallisuutta ja tuottavuutta myös kaikista haastavimmissa olosuhteissa.

Caverion, Osuuskauppa Arina ja Oulun Energia ovat kehittäneet hiilineutraalia kaukolämpöä tuottavan innovaation

Caverion on kehittänyt yhteistyössä Osuuskauppa Arinan ja Oulun Energian kanssa innovaation, joka hyödyntää kauppojen kylmälaitteiden lauhdelämpöä ja tehostaa energiantuotantoa. Järjestelmän avulla tuotetaan hiilineutraalia kaukolämpöä vaikutusalueen asukkaiden ja yhteisöjen käyttöön. 

16.11.2020 | Kumppaniartikkeli

FINN-Tarkastus Oy laajensi nostolaitteiden tarkastuksiin

Tämän vuoden elokuussa sähkölaitteistojen tarkastuksista tunnettu FINN-Tarkastus Oy aloitti uuden vaiheen panostamalla vahvasti koneturvallisuus- ja koulutuspalveluihin. Nyt yritys on ottanut seuraavan askeleen aloittamalla nostureiden, henkilönostimien ja muiden nostolaitteiden lakisääteiset käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset FINAS-akkreditointipalvelun myönnettyä 5.11.2020 pätevyysalueeseen nostolaitteiden tarkastuksia koskevan laajennuksen.