Puuhuoltoketjun työhyvinvoinnissa on haasteita

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti koko puuhuoltoketjun työhyvinvointia tähän saakka laajimman ja ketjun eri ammattiryhmät kattavan kyselyn avulla. Puuhuoltoketjussa tehdään pitkää työpäivää, mutta työolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä. Liki puolet vastaajista arvioi työn kuitenkin henkisesti rasittavaksi.

timer

Puuhuoltoketjussa tehtiin keskimäärin enemmän työtunteja (44,9 h/vk) kuin eurooppalaisen työolosuhdekyselyn vastauksissa (36,0 h/vk). Viikkotyötuntimäärät olivat jokaisessa puuhuoltoketjun ammattiryhmässä suurempia kuin eurooppalaisilla työllisillä keskimäärin. Pisimpään työskentelivät yrittäjät puun kaukokuljetuksessa (yksinyrittäjät 53,9 h/vk ja työnantajayrittäjät 52,9 h/vk).

Työkoneiden kuljettajat ja puun kaukokuljettajat arvioivat, että työn alhaisia korvaustasoja kompensoidaan pidentämällä työpäivää. Jos lisänä on pitkä työmatka, jää oman työkyvyn vaalimiselle vapaa-ajalla, työstä palautumiselle ja mahdolliselle perhe-elämälle niukalti aikaa.

– Kuormittava kierre voi alkaa tästä. Ruuhkavuosiaan elävät perheelliset toivat esiin alan työhuippujen ja lapsiperheen arjen yhteensovittamisen vaikeudet, pohtii tutkija Marja Kallioniemi Lukesta.

Kallioniemi painottaa, että tuoreet tulokset ja haasteiden tiedostaminen ovat hyvä lähtökohta puuhuoltoketjussa työskentelevien, motivoituneiden ihmisten hyvinvoinnin parantamiselle.

─ Suurin osa, 77 prosenttia, puuhuoltoketjun vastaajista arvioi tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä päivittäin tai viikoittain. Yleisimmin näin kokivat yrittäjät sekä metsurit ja metsätyöntekijät, täydentää päällikkö Esa Katajamäki Lukesta.

Toimihenkilöt ja naiset kuormittuneita

Vastaajien hyvinvointia mitattiin Maailman terveysjärjestön (WHO) hyvinvointiasteikolla. Hyvinvointi puuhuoltoketjussa oli alhaisemmalla 61 pisteen tasolla kuin eurooppalaisen työolosuhdekyselyn tuloksissa. Niissä yllettiin 68 pisteeseen.

– Naisten vastauksissa ero oli suurempi kuin miehillä. Puuhuoltoketjun vastaajaryhmistä kuormittuneimpia olivatkin naiset ja toimihenkilöt, kertoo erityisasiantuntija Janne Kaseva Lukesta.

Neljännes vastaajista arvioi, että terveydentilaan liittyvät asiat, kuten sairaudet, aiheuttavat haittaa työssä. Tulos oli parempi kuin verranneaineistossa.

Miltei puolet puuhuoltoketjun vastaajista oli tehnyt töitä sairaana viimeisen 12 kuukauden aikana. Sairaana töitä tehneillä vastausten mediaani oli viisi työpäivää, ja sairaana töitä tehtyjen työpäivien keskiarvo oli 14 työpäivää. Yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät työskentelivät sairaana palkansaajia useammin.

Haittoja pitkään istumisesta ja yksin työskentelystä

Puuhuoltoketjun vastaajia pyydettiin arvioimaan työhön mahdollisesti sisältyviä haittoja.

– Yli puolet arvioi työssään esiintyvän haitallisessa määrin pitkään istumista, samanlaisina toistuvia työliikkeitä, yksin työskentelyä, tärinää sekä kylmyyttä tai vetoa, selvittää yliaktuaari Aarre Peltola Lukesta.

Oman jaksamisen parantamisen keinoina nähtiin työstä irtautuminen ja lepo. Työn parempi organisointi oli jokaisen ammattiryhmän keinolistan kärjessä.

Työn aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän tai työvuoron jälkeen palautui huonosti melkein viidennes (17 %).

– Olisi hyvä miettiä, voitaisiinko elintapoihin kiinnittää enemmän huomioita. Alle puolet työnantajayrittäjistä ja kaukokuljettajista harrasti säännöllisesti liikuntaa. Alle puolet kaukokuljettajista ruokaili vähemmän kuin kolme kertaa päivässä. Myös alkoholin käyttö oli osalla vastaajista säännöllistä, toteaa Peltola.

Jaksamista parannettiin työympäristöä kohentamalla

Jaksamista parantavina keinoina vastaajat näkivät oman työympäristön parantamisen sekä henkilökohtaiset keinot, kuten liikunnan ja levon lisäämisen. Liki viidennes avoimista vastauksista liittyi työstä saatavaan korvaukseen ja palkkaan, joihin toivottiin kohennusta.

Avoimissa vastauksissa jaksamisen koettiin lisääntyvän myös vuorovaikutuksen parantamisella, työn arvostamisella sekä palautteen saamisella. Vastauksissa toivottiin myös työmäärien tasaisuutta, ennustettavuutta ja varmuutta.

Vuorovaikutuksen ja sosiaalisten suhteiden osalta yli puolet vastaajista sai melko tai erittäin paljon tukea ja apua työkavereiltaan. Tuen saaminen oli kuitenkin selvästi niukempaa kuin esimerkiksi Työterveyslaitoksen verranneaineistossa vuodelta 2012. Puuhuoltoketjun vastaajaryhmistä eniten tukea ja apua saivat työkoneiden kuljettajat ja kaukokuljettajat.

Puuhuoltoketjun miehet kokivat yksinäisyyttä harvemmin kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinSote-tutkimuksessa, mutta naiset verranneaineistoa useammin.

Kyselyyn vastasi 1 282 henkilöä. Sen kohdejoukkona olivat puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavat sekä tälle työlle edellytyksiä luovat henkilöt metsästä tuotantolaitosten porteille saakka. Vastanneista runsas kolmannes oli metsätyökoneiden kuljettajia, viidennes oli sekä puun kaukokuljettajia että toimihenkilöitä. Metsureita ja metsätyöntekijöitä oli vastaajista 15 prosenttia. Suurin osa vastaajista oli miehiä, naisia mukana oli 53. Kyselyn vastausprosentti oli 32.

Ammattiaseman mukaan jaotellen suurin osa vastaajista (69 %) oli palkansaajia, työnantajayrittäjiä oli miltei viidennes (18 %) ja yksinyrittäjiä 13 %.

Kyselyn otanta saatiin Tilastokeskuksesta. Kyselyn toteutti syksyllä 2019 Kantar TNS Oy. Hankkeen rahoittivat Metsämiesten Säätiö ja maa- ja metsätalousministeriö.

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.