https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Rahoitusta kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tutkimukseen

Suomen Akatemia on myöntänyt 20 miljoonaa euroa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tieteelliseen tutkimukseen. Itä-Suomen yliopisto on mukana kahdessa rahoituksen saaneessa hankkeessa.

digital-twin-abb

Tiedon huoltovarmuus kompleksisessa ympäristössä (IRWIN) -hanke sai rahoitusta noin kaksi miljoonaa euroa, josta Itä-Suomen yliopistolle myönnettiin noin 450 000 euroa. IRWINiä johtaa Annukka Jokipii Vaasan yliopistosta, ja Itä-Suomen yliopistosta hankkeessa on mukana lainsäädäntötutkimuksen ja empiirisen oikeustutkimuksen professori Anssi Keinänen.

Oikeuden rooli huoltovarmuuden turvaamisessa: kriisipoikkeuksien sisäistäminen järjestelmään (LEXSECURE) -hankkeelle myönnettiin lähes miljoona euroa, josta Itä-Suomen yliopisto sai lähes 300 000 euroa.

Hanketta johtaa Jaakko Salminen Turun yliopistosta. Itä-Suomen yliopistosta partnerina on Suomen Akatemian tutkijatohtori Mikko Rajavuori

Suomen Akatemian tutkimusylijohtajan Riitta Maijalan mukaan tänä vuonna on nähty, kuinka suuri merkitys korkeatasoisella tutkimuksella on kriiseihin varautumisessa ja kriisinaikaisten toimintaratkaisujen kehittämisen tukena.

– Siksi tämä Suomen Akatemian ensimmäinen kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden erityishaku on tärkeä.

IRWIN-hankkeessa keskitytään tiedon huoltovarmuuteen

– Perinteisesti huoltovarmuus mielletään ruokahuollon turvaamisena, teollisuuden raaka-aineiden toimitusvarmuutena ja logistiikkana. IRWIN-hankkeessa keskitytään tiedon huoltovarmuuteen. Lisäksi kehitetään osallistavaa kansallisen varautumisen mallia, jossa päätöksentekijät, kansalaisyhteiskunta sekä elinkeinoelämä tuottavat tilannetietoisuutta ja toimivat yhteistyössä kriisivalmiuden edistämiseksi, sanoo tutkimushankkeen vetäjä, Vaasan yliopiston vararehtori ja laskentatoimen professori Annukka Jokipii.

Tiedon huoltovarmuus liittyy niin tiedon oikeellisuuteen, tiedon jakamiseen, saavutettavuuteen kuin oikea-aikaisuuteenkin.

– Viranomaisten tehtävänä on turvata sitä, että eri jakelukanavat tiedolle toimivat ja että heidän itse käyttämänsä tieto on ajantasaista ja luotettavaa. Kansalaisilta puolestaan vaaditaan niin medialukutaitoa kuin kykyä soveltaa tietoa, sanoo Vaasan yliopiston kompleksisuustutkimuksen ryhmää vetävä tutkimusjohtaja Petri Uusikylä, Vaasan yliopiston tiedotteessa.

Tiedon huoltovarmuus kolmesta näkökulmasta

Tiedon huoltovarmuutta tutkitaan hankkeessa erityisesti kolmen tapaustutkimuksen kautta: sote-uudistuksen, tiedustelulainsäädännön valmisteluprosessin sekä ajankohtaisen koronapandemian kautta.

Uusikylän mukaan Vaasan yliopisto tarkastelee hankkeessa suomalaista hallintajärjestelmää, instituutioita sekä ohjaus- ja johtamiskäytäntöjä etenkin tiedon huoltovarmuuden näkökulmasta. Itä-Suomen yliopisto tarkastelee puolestaan kansallisen varautumisen ohjausta, sääntelystrategioita, rakenteita ja prosesseja lainsäädäntötutkimuksen ja valtiosääntökysymysten näkökulmista.

– Tavoitteena on löytää rakennuspuita adaptiiviselle ja tiedon huoltovarmuuden tarpeet huomioivalle säädösjohtamiselle, joka tarkastelee kansallisen turvallisuuden tarpeita yli sektorirajojen ja hallituskausien, kertoo lainsäädäntötutkimuksen ja empiirisen oikeustutkimuksen professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta.

Laurea-ammattikorkeakoulun tutkijoiden näkökulmana hankkeessa on erityisesti kansalaisten näkökulma.

– Aiomme tarkastella, miten kansalaisten osallisuus ja kansalaisten rooli tiedon käyttäjinä, hyödyntäjinä ja toisaalta myös tiedon tuottajina toteutuu. Tutkimuksen aihe on hyvin haastava ja ajankohtainen, sanoo korkeakouluyksikön johtaja, dosentti Valdemar Kallunki.

Maanpuolustuskorkeakoulu tutkii hankkeessa puolestaan disinformaation paljastamista, sen työkaluja ja vastavoimia osana tiedon huoltovarmuutta yhteiskunnassa.

– Keskeistä on viranomaisten, yritysten, kansalaisten ja vapaaehtoisten yhteinen tilannekuva ja tilannetietoisuus, ja tämän pohjalta aikaansaatavat toimenpiteet disinformaation paikantamiseksi ja paljastamiseksi sekä disinformaation tuhojen ehkäisemiseksi. Yksi keskeinen alue on sosiaalinen media, sanoo professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Monitieteinen hanke kerää tutkijat yhteen

Vaasan yliopistosta IRWIN-hankkeessa ovat mukana Annukka Jokipiin ja Petri Uusikylän lisäksi Harri Jalonen, Harri Raisio, Hanna-Kaisa Pernaa, Niklas Lundström ja Juha Lindell. Itä-Suomen yliopistosta mukana ovat Keinäsen lisäksi Asko Uoti, Kari Laitinen, Leena Jukka ja Niko Vartiainen. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijat hankkeessa ovat Huhtisen lisäksi Teija Norri-Sederholm, Miina Kaarkoski, Pekka Koistinen, Milla Alaraatikka ja Jukka Huhtamäki. Laurea-ammattikorkeakoulusta hankkeeseen osallistuvat Kallungin lisäksi Harriet Lonka, Teemu Santonen, Marilla Kortesalmi ja Laura Erkkilä.

Uusimmat artikkelit

22.11.2024 | Alan Uutiset

Presidentti Stubb jakoi ensimmäistä kertaa kansainvälistymispalkinnot

Yrityspalkinnot saivat Unikie, Konecranes ja ABB. Yhteisöpalkinto annettiin Forest Joensuulle.

Uusittu turbiini vie Metsä Board Kyron tehdasta lähemmäs fossiilittomuutta

Uuden turbiinin paremman hyötysuhteen ansiosta tehtaan biovoimalan tuottaman sähkön osuus tehtaan kokonaistarpeesta kasvaa 50 prosenttiin aiemman kolmasosan sijaan.

Alykkäämpää ja turvallisempaa lasintuotantoa

Jo minuutin sähkökatkos voi aiheuttaa lasintuotannolle jopa kuuden kuukauden suunnittelemattoman seisokin. Schneider Electricin ja Saint-Gobainin yhteisellä hankkeella varmistetaan lasintuotannolle kriittisen hehkutusprosessin luotettavuus ohjelmistopohjaisen automaation avulla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.

2.10.2024 | Tutkimus ja koulutus

SSAB:n Raahen tehtaan uusi päälaboratorio on Pohjoismaiden suurimpia

Laborotorion rakentaminen on osa yhtiön valmistautumista fossiilivapaaseen teräksentuotantoon. Vuosittain laboratoriossa analysoidaan noin 240 000 näytettä, joista tehdään noin 4,4 miljoonaa määritystä.

27.9.2024 | Kumppaniartikkeli

Innovaatiot vaativat yhteistyötä

Suomalainen osaaminen on tärkeässä roolissa globaalin pumppujätti Sulzerin toiminnassa. Sen varaan rakentuvat sekä oma että kumppanien prosessien tutkimus- ja kehitystoiminta ja tehokkuuden jatkuva parantaminen.