https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Rahoitusta kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tutkimukseen

Suomen Akatemia on myöntänyt 20 miljoonaa euroa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tieteelliseen tutkimukseen. Itä-Suomen yliopisto on mukana kahdessa rahoituksen saaneessa hankkeessa.

digital-twin-abb

Tiedon huoltovarmuus kompleksisessa ympäristössä (IRWIN) -hanke sai rahoitusta noin kaksi miljoonaa euroa, josta Itä-Suomen yliopistolle myönnettiin noin 450 000 euroa. IRWINiä johtaa Annukka Jokipii Vaasan yliopistosta, ja Itä-Suomen yliopistosta hankkeessa on mukana lainsäädäntötutkimuksen ja empiirisen oikeustutkimuksen professori Anssi Keinänen.

Oikeuden rooli huoltovarmuuden turvaamisessa: kriisipoikkeuksien sisäistäminen järjestelmään (LEXSECURE) -hankkeelle myönnettiin lähes miljoona euroa, josta Itä-Suomen yliopisto sai lähes 300 000 euroa.

Hanketta johtaa Jaakko Salminen Turun yliopistosta. Itä-Suomen yliopistosta partnerina on Suomen Akatemian tutkijatohtori Mikko Rajavuori

Suomen Akatemian tutkimusylijohtajan Riitta Maijalan mukaan tänä vuonna on nähty, kuinka suuri merkitys korkeatasoisella tutkimuksella on kriiseihin varautumisessa ja kriisinaikaisten toimintaratkaisujen kehittämisen tukena.

– Siksi tämä Suomen Akatemian ensimmäinen kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden erityishaku on tärkeä.

IRWIN-hankkeessa keskitytään tiedon huoltovarmuuteen

– Perinteisesti huoltovarmuus mielletään ruokahuollon turvaamisena, teollisuuden raaka-aineiden toimitusvarmuutena ja logistiikkana. IRWIN-hankkeessa keskitytään tiedon huoltovarmuuteen. Lisäksi kehitetään osallistavaa kansallisen varautumisen mallia, jossa päätöksentekijät, kansalaisyhteiskunta sekä elinkeinoelämä tuottavat tilannetietoisuutta ja toimivat yhteistyössä kriisivalmiuden edistämiseksi, sanoo tutkimushankkeen vetäjä, Vaasan yliopiston vararehtori ja laskentatoimen professori Annukka Jokipii.

Tiedon huoltovarmuus liittyy niin tiedon oikeellisuuteen, tiedon jakamiseen, saavutettavuuteen kuin oikea-aikaisuuteenkin.

– Viranomaisten tehtävänä on turvata sitä, että eri jakelukanavat tiedolle toimivat ja että heidän itse käyttämänsä tieto on ajantasaista ja luotettavaa. Kansalaisilta puolestaan vaaditaan niin medialukutaitoa kuin kykyä soveltaa tietoa, sanoo Vaasan yliopiston kompleksisuustutkimuksen ryhmää vetävä tutkimusjohtaja Petri Uusikylä, Vaasan yliopiston tiedotteessa.

Tiedon huoltovarmuus kolmesta näkökulmasta

Tiedon huoltovarmuutta tutkitaan hankkeessa erityisesti kolmen tapaustutkimuksen kautta: sote-uudistuksen, tiedustelulainsäädännön valmisteluprosessin sekä ajankohtaisen koronapandemian kautta.

Uusikylän mukaan Vaasan yliopisto tarkastelee hankkeessa suomalaista hallintajärjestelmää, instituutioita sekä ohjaus- ja johtamiskäytäntöjä etenkin tiedon huoltovarmuuden näkökulmasta. Itä-Suomen yliopisto tarkastelee puolestaan kansallisen varautumisen ohjausta, sääntelystrategioita, rakenteita ja prosesseja lainsäädäntötutkimuksen ja valtiosääntökysymysten näkökulmista.

– Tavoitteena on löytää rakennuspuita adaptiiviselle ja tiedon huoltovarmuuden tarpeet huomioivalle säädösjohtamiselle, joka tarkastelee kansallisen turvallisuuden tarpeita yli sektorirajojen ja hallituskausien, kertoo lainsäädäntötutkimuksen ja empiirisen oikeustutkimuksen professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta.

Laurea-ammattikorkeakoulun tutkijoiden näkökulmana hankkeessa on erityisesti kansalaisten näkökulma.

– Aiomme tarkastella, miten kansalaisten osallisuus ja kansalaisten rooli tiedon käyttäjinä, hyödyntäjinä ja toisaalta myös tiedon tuottajina toteutuu. Tutkimuksen aihe on hyvin haastava ja ajankohtainen, sanoo korkeakouluyksikön johtaja, dosentti Valdemar Kallunki.

Maanpuolustuskorkeakoulu tutkii hankkeessa puolestaan disinformaation paljastamista, sen työkaluja ja vastavoimia osana tiedon huoltovarmuutta yhteiskunnassa.

– Keskeistä on viranomaisten, yritysten, kansalaisten ja vapaaehtoisten yhteinen tilannekuva ja tilannetietoisuus, ja tämän pohjalta aikaansaatavat toimenpiteet disinformaation paikantamiseksi ja paljastamiseksi sekä disinformaation tuhojen ehkäisemiseksi. Yksi keskeinen alue on sosiaalinen media, sanoo professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Monitieteinen hanke kerää tutkijat yhteen

Vaasan yliopistosta IRWIN-hankkeessa ovat mukana Annukka Jokipiin ja Petri Uusikylän lisäksi Harri Jalonen, Harri Raisio, Hanna-Kaisa Pernaa, Niklas Lundström ja Juha Lindell. Itä-Suomen yliopistosta mukana ovat Keinäsen lisäksi Asko Uoti, Kari Laitinen, Leena Jukka ja Niko Vartiainen. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijat hankkeessa ovat Huhtisen lisäksi Teija Norri-Sederholm, Miina Kaarkoski, Pekka Koistinen, Milla Alaraatikka ja Jukka Huhtamäki. Laurea-ammattikorkeakoulusta hankkeeseen osallistuvat Kallungin lisäksi Harriet Lonka, Teemu Santonen, Marilla Kortesalmi ja Laura Erkkilä.

Uusimmat artikkelit

15.1.2021 | Alan Uutiset

Ympäristöministeriöltä tukea tuulivoimarakentamiseen

Ympäristöministeriö kertoo myöntäneensä yhteensä 840 000 euroa kahdeksan kunnan ja yhdeksän maakunnan liiton alueen tuulivoimarakentamisen selvityksiin ja suunnitteluun. 

15.1.2021 | Tutkimus ja koulutus

Kaupunkien ilmansaasteiden hallintaa parannetaan EU-rahoituksen tuella

Apulaisprofessori (tenure track) Matti Rissanen Tampereen yliopistosta on saanut Euroopan tutkimusneuvoston myöntämän Consolidator Grant -apurahan. Rahoitus myönnettiin antropogeenisten eli ihmisen toiminnan aikaansaamien hiilivetyjen autokatalyyttisen hapettumisen tutkimiseen.

Muovijäte ylös joesta ja kiertoon – Tutkimuskohteena Indonesian Jakarta

Vesistöissä kelluva muovijäte voidaan saada kannattavasti talteen ja hyötykäyttöön, jos työ aloitetaan ennen kuin jäte kulkeutuu meriin asti. VTT:n johtamassa tutkimusprojektissa selvitetään, miten jokiin päätynyttä muovijätettä kannattaisi nostaa ylös ja kierrättää. Koealueena toimii Indonesian Jakarta.

Enersense on allekirjoittanut jatkosopimuksen koskien Elektrilevin sähköverkkojen huoltoa Virossa

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n International operations -liiketoimintaan kuuluva virolainen tytäryhtiö Empower AS on allekirjoittanut Viron suurimman verkko-operaattorin, Elektrilevin, kanssa jatkosopimuksen koskien sähköverkkojen huoltoa. 

Lämmityskattiloiden ohjaaminen siirtyi mobiiliin

Biolämmityskattiloita Karstulassa suunnitteleva ja valmistava Boweco on tuonut Suomen markkinoille lämmityskattiloiden ohjausratkaisun, jonka käyttö onnistuu mobiililaitteella.

Stora Enso investoi 80 miljoonaa euroa Imatran tehtaiden puunkäsittelyyn

Metsäjätti Stora Enso kertoo investoivansa Imatran tehtaiden puunkäsittelyn keskittämiseen ja nykyaikaistamiseen. 80 miljoonan euron investoinnilla parannetaan Stora Enson korkealuokkaisen pakkauskartongin tuotantokykyä. 

16.11.2020 | Kumppaniartikkeli

FINN-Tarkastus Oy laajensi nostolaitteiden tarkastuksiin

Tämän vuoden elokuussa sähkölaitteistojen tarkastuksista tunnettu FINN-Tarkastus Oy aloitti uuden vaiheen panostamalla vahvasti koneturvallisuus- ja koulutuspalveluihin. Nyt yritys on ottanut seuraavan askeleen aloittamalla nostureiden, henkilönostimien ja muiden nostolaitteiden lakisääteiset käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset FINAS-akkreditointipalvelun myönnettyä 5.11.2020 pätevyysalueeseen nostolaitteiden tarkastuksia koskevan laajennuksen.