https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Rahoitusta kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tutkimukseen

Suomen Akatemia on myöntänyt 20 miljoonaa euroa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tieteelliseen tutkimukseen. Itä-Suomen yliopisto on mukana kahdessa rahoituksen saaneessa hankkeessa.

digital-twin-abb

Tiedon huoltovarmuus kompleksisessa ympäristössä (IRWIN) -hanke sai rahoitusta noin kaksi miljoonaa euroa, josta Itä-Suomen yliopistolle myönnettiin noin 450 000 euroa. IRWINiä johtaa Annukka Jokipii Vaasan yliopistosta, ja Itä-Suomen yliopistosta hankkeessa on mukana lainsäädäntötutkimuksen ja empiirisen oikeustutkimuksen professori Anssi Keinänen.

Oikeuden rooli huoltovarmuuden turvaamisessa: kriisipoikkeuksien sisäistäminen järjestelmään (LEXSECURE) -hankkeelle myönnettiin lähes miljoona euroa, josta Itä-Suomen yliopisto sai lähes 300 000 euroa.

Hanketta johtaa Jaakko Salminen Turun yliopistosta. Itä-Suomen yliopistosta partnerina on Suomen Akatemian tutkijatohtori Mikko Rajavuori

Suomen Akatemian tutkimusylijohtajan Riitta Maijalan mukaan tänä vuonna on nähty, kuinka suuri merkitys korkeatasoisella tutkimuksella on kriiseihin varautumisessa ja kriisinaikaisten toimintaratkaisujen kehittämisen tukena.

– Siksi tämä Suomen Akatemian ensimmäinen kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden erityishaku on tärkeä.

IRWIN-hankkeessa keskitytään tiedon huoltovarmuuteen

– Perinteisesti huoltovarmuus mielletään ruokahuollon turvaamisena, teollisuuden raaka-aineiden toimitusvarmuutena ja logistiikkana. IRWIN-hankkeessa keskitytään tiedon huoltovarmuuteen. Lisäksi kehitetään osallistavaa kansallisen varautumisen mallia, jossa päätöksentekijät, kansalaisyhteiskunta sekä elinkeinoelämä tuottavat tilannetietoisuutta ja toimivat yhteistyössä kriisivalmiuden edistämiseksi, sanoo tutkimushankkeen vetäjä, Vaasan yliopiston vararehtori ja laskentatoimen professori Annukka Jokipii.

Tiedon huoltovarmuus liittyy niin tiedon oikeellisuuteen, tiedon jakamiseen, saavutettavuuteen kuin oikea-aikaisuuteenkin.

– Viranomaisten tehtävänä on turvata sitä, että eri jakelukanavat tiedolle toimivat ja että heidän itse käyttämänsä tieto on ajantasaista ja luotettavaa. Kansalaisilta puolestaan vaaditaan niin medialukutaitoa kuin kykyä soveltaa tietoa, sanoo Vaasan yliopiston kompleksisuustutkimuksen ryhmää vetävä tutkimusjohtaja Petri Uusikylä, Vaasan yliopiston tiedotteessa.

Tiedon huoltovarmuus kolmesta näkökulmasta

Tiedon huoltovarmuutta tutkitaan hankkeessa erityisesti kolmen tapaustutkimuksen kautta: sote-uudistuksen, tiedustelulainsäädännön valmisteluprosessin sekä ajankohtaisen koronapandemian kautta.

Uusikylän mukaan Vaasan yliopisto tarkastelee hankkeessa suomalaista hallintajärjestelmää, instituutioita sekä ohjaus- ja johtamiskäytäntöjä etenkin tiedon huoltovarmuuden näkökulmasta. Itä-Suomen yliopisto tarkastelee puolestaan kansallisen varautumisen ohjausta, sääntelystrategioita, rakenteita ja prosesseja lainsäädäntötutkimuksen ja valtiosääntökysymysten näkökulmista.

– Tavoitteena on löytää rakennuspuita adaptiiviselle ja tiedon huoltovarmuuden tarpeet huomioivalle säädösjohtamiselle, joka tarkastelee kansallisen turvallisuuden tarpeita yli sektorirajojen ja hallituskausien, kertoo lainsäädäntötutkimuksen ja empiirisen oikeustutkimuksen professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta.

Laurea-ammattikorkeakoulun tutkijoiden näkökulmana hankkeessa on erityisesti kansalaisten näkökulma.

– Aiomme tarkastella, miten kansalaisten osallisuus ja kansalaisten rooli tiedon käyttäjinä, hyödyntäjinä ja toisaalta myös tiedon tuottajina toteutuu. Tutkimuksen aihe on hyvin haastava ja ajankohtainen, sanoo korkeakouluyksikön johtaja, dosentti Valdemar Kallunki.

Maanpuolustuskorkeakoulu tutkii hankkeessa puolestaan disinformaation paljastamista, sen työkaluja ja vastavoimia osana tiedon huoltovarmuutta yhteiskunnassa.

– Keskeistä on viranomaisten, yritysten, kansalaisten ja vapaaehtoisten yhteinen tilannekuva ja tilannetietoisuus, ja tämän pohjalta aikaansaatavat toimenpiteet disinformaation paikantamiseksi ja paljastamiseksi sekä disinformaation tuhojen ehkäisemiseksi. Yksi keskeinen alue on sosiaalinen media, sanoo professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Monitieteinen hanke kerää tutkijat yhteen

Vaasan yliopistosta IRWIN-hankkeessa ovat mukana Annukka Jokipiin ja Petri Uusikylän lisäksi Harri Jalonen, Harri Raisio, Hanna-Kaisa Pernaa, Niklas Lundström ja Juha Lindell. Itä-Suomen yliopistosta mukana ovat Keinäsen lisäksi Asko Uoti, Kari Laitinen, Leena Jukka ja Niko Vartiainen. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijat hankkeessa ovat Huhtisen lisäksi Teija Norri-Sederholm, Miina Kaarkoski, Pekka Koistinen, Milla Alaraatikka ja Jukka Huhtamäki. Laurea-ammattikorkeakoulusta hankkeeseen osallistuvat Kallungin lisäksi Harriet Lonka, Teemu Santonen, Marilla Kortesalmi ja Laura Erkkilä.

Uusimmat artikkelit

Tuulivoimainvestoinnit kattavat yli viidenneksen teollisuuden kiinteistä investoinneista 2021

Kuluvana vuonna Suomeen rakennetaan noin 1 000 megawatin edestä uutta tuulivoimaa. Määrä tulee kasvattamaan Suomen tuulivoimakapasiteettia 40 prosenttia. Investointeina tämä tarkoittaa noin 1,2 miljardia euroa, mikä vastaa 23 prosenttia kaikista tälle vuodelle arvioiduista teollisuuden kiinteistä investoinneista. Vuosien 2022 - 2023 aikana tuulivoimainvestointien määrä tulee olemaan vielä korkeampi, ja sijoittajat uskovat kiinnostuksen puhtaaseen sähköntuotantoon säilyvän myös jatkossa.

10.6.2021 | Tutkimus ja koulutus

Jatkuvatoiminen prosessi luo edellytykset joustavammalle ja tehokkaammalle lääkkeiden valmistamiselle

Siirtyminen perinteisestä eräprosessista vaihtoehtoiseen jatkuvatoimiseen prosessiin on ajankohtainen aihe ja haastava tehtävä lääketeollisuudelle, kun se pyrkii löytämään yhä kustannustehokkaampia ja joustavampia ratkaisuja lääkkeiden valmistamiseen. 

9.6.2021 | Alan Uutiset

Yli puolet suomalaisista haluaa käyttää aurinkoenergiaa kodin sähkön kulutuksessa

Sähkönjakeluyhtiö Carunan teettämä kansalaiskysely osoitti kuluttajien keskuudessa selkeän trendin: aurinkopaneelien käyttö kiinnostaa 54 prosenttia suomalaisista. Kiinnostus näkyy myös aurinkopaneelien määrässä ja vuoden 2020 aikana aurinkosähköntuottajien määrä Carunan sähkönjakeluverkossa kasvoi yli 40 prosenttia. 

VR ottaa käyttöön koneälyisen apukuskin

VR on ottanut kevään aikana sekä matkustaja- että tavaraliikenteen junissa käyttöön veturinkuljettajaa avustavan, koneälyä hyödyntävän DAS-järjestelmän. DAS auttaa optimoimaan junan ajoa niin, että energiatehokkuus lisääntyy, täsmällisyys paranee ja samalla matkustusmukavuus kasvaa.

1.6.2021 | Kumppaniartikkeli

S/Y Christopher -jahdin peräsimien tiivisteiden vaihto – kuinka jahti päätyi Suomeen?

Viisi vuotta sitten S/Y Christopher -jahti oli Mallorcalla kunnostuksessa ja Baltic Yachts auttoi heitä siellä monissa kunnostukseen liittyvissä asioissa. Samalla Baltic Yachts loi hyvät suhteet kapteeni Mark O’Reillyyn.

Voitelun kunnossapito-ohjeet laitevalmistajilta ja voitelun asiantuntijalta

Toimivaksi ja hyväksi havaittu käytäntö on merkittävin tekijä oikeassa voiteluhuollossa. Teoria antaa usein yleisohjeita, jotka sopivat mahdollisimman laajalle alueelle.

Rakennussähkösuunnittelijan pätevyys mittaa projektin kokonaishallintaa

Rakennussähkösuunnittelijan pätevyyslautakunta on saanut tietoonsa, että rakennusten tietoteknisiin järjestelmiin erikoistuneilta suunnittelijoilta (telesuunnittelijat) on edellytetty tarjouspyynnöissä rakennussähkösuunnittelijan pätevyyttä.