https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Rahoitusta kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tutkimukseen

Suomen Akatemia on myöntänyt 20 miljoonaa euroa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tieteelliseen tutkimukseen. Itä-Suomen yliopisto on mukana kahdessa rahoituksen saaneessa hankkeessa.

digital-twin-abb

Tiedon huoltovarmuus kompleksisessa ympäristössä (IRWIN) -hanke sai rahoitusta noin kaksi miljoonaa euroa, josta Itä-Suomen yliopistolle myönnettiin noin 450 000 euroa. IRWINiä johtaa Annukka Jokipii Vaasan yliopistosta, ja Itä-Suomen yliopistosta hankkeessa on mukana lainsäädäntötutkimuksen ja empiirisen oikeustutkimuksen professori Anssi Keinänen.

Oikeuden rooli huoltovarmuuden turvaamisessa: kriisipoikkeuksien sisäistäminen järjestelmään (LEXSECURE) -hankkeelle myönnettiin lähes miljoona euroa, josta Itä-Suomen yliopisto sai lähes 300 000 euroa.

Hanketta johtaa Jaakko Salminen Turun yliopistosta. Itä-Suomen yliopistosta partnerina on Suomen Akatemian tutkijatohtori Mikko Rajavuori

Suomen Akatemian tutkimusylijohtajan Riitta Maijalan mukaan tänä vuonna on nähty, kuinka suuri merkitys korkeatasoisella tutkimuksella on kriiseihin varautumisessa ja kriisinaikaisten toimintaratkaisujen kehittämisen tukena.

– Siksi tämä Suomen Akatemian ensimmäinen kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden erityishaku on tärkeä.

IRWIN-hankkeessa keskitytään tiedon huoltovarmuuteen

– Perinteisesti huoltovarmuus mielletään ruokahuollon turvaamisena, teollisuuden raaka-aineiden toimitusvarmuutena ja logistiikkana. IRWIN-hankkeessa keskitytään tiedon huoltovarmuuteen. Lisäksi kehitetään osallistavaa kansallisen varautumisen mallia, jossa päätöksentekijät, kansalaisyhteiskunta sekä elinkeinoelämä tuottavat tilannetietoisuutta ja toimivat yhteistyössä kriisivalmiuden edistämiseksi, sanoo tutkimushankkeen vetäjä, Vaasan yliopiston vararehtori ja laskentatoimen professori Annukka Jokipii.

Tiedon huoltovarmuus liittyy niin tiedon oikeellisuuteen, tiedon jakamiseen, saavutettavuuteen kuin oikea-aikaisuuteenkin.

– Viranomaisten tehtävänä on turvata sitä, että eri jakelukanavat tiedolle toimivat ja että heidän itse käyttämänsä tieto on ajantasaista ja luotettavaa. Kansalaisilta puolestaan vaaditaan niin medialukutaitoa kuin kykyä soveltaa tietoa, sanoo Vaasan yliopiston kompleksisuustutkimuksen ryhmää vetävä tutkimusjohtaja Petri Uusikylä, Vaasan yliopiston tiedotteessa.

Tiedon huoltovarmuus kolmesta näkökulmasta

Tiedon huoltovarmuutta tutkitaan hankkeessa erityisesti kolmen tapaustutkimuksen kautta: sote-uudistuksen, tiedustelulainsäädännön valmisteluprosessin sekä ajankohtaisen koronapandemian kautta.

Uusikylän mukaan Vaasan yliopisto tarkastelee hankkeessa suomalaista hallintajärjestelmää, instituutioita sekä ohjaus- ja johtamiskäytäntöjä etenkin tiedon huoltovarmuuden näkökulmasta. Itä-Suomen yliopisto tarkastelee puolestaan kansallisen varautumisen ohjausta, sääntelystrategioita, rakenteita ja prosesseja lainsäädäntötutkimuksen ja valtiosääntökysymysten näkökulmista.

– Tavoitteena on löytää rakennuspuita adaptiiviselle ja tiedon huoltovarmuuden tarpeet huomioivalle säädösjohtamiselle, joka tarkastelee kansallisen turvallisuuden tarpeita yli sektorirajojen ja hallituskausien, kertoo lainsäädäntötutkimuksen ja empiirisen oikeustutkimuksen professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta.

Laurea-ammattikorkeakoulun tutkijoiden näkökulmana hankkeessa on erityisesti kansalaisten näkökulma.

– Aiomme tarkastella, miten kansalaisten osallisuus ja kansalaisten rooli tiedon käyttäjinä, hyödyntäjinä ja toisaalta myös tiedon tuottajina toteutuu. Tutkimuksen aihe on hyvin haastava ja ajankohtainen, sanoo korkeakouluyksikön johtaja, dosentti Valdemar Kallunki.

Maanpuolustuskorkeakoulu tutkii hankkeessa puolestaan disinformaation paljastamista, sen työkaluja ja vastavoimia osana tiedon huoltovarmuutta yhteiskunnassa.

– Keskeistä on viranomaisten, yritysten, kansalaisten ja vapaaehtoisten yhteinen tilannekuva ja tilannetietoisuus, ja tämän pohjalta aikaansaatavat toimenpiteet disinformaation paikantamiseksi ja paljastamiseksi sekä disinformaation tuhojen ehkäisemiseksi. Yksi keskeinen alue on sosiaalinen media, sanoo professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Monitieteinen hanke kerää tutkijat yhteen

Vaasan yliopistosta IRWIN-hankkeessa ovat mukana Annukka Jokipiin ja Petri Uusikylän lisäksi Harri Jalonen, Harri Raisio, Hanna-Kaisa Pernaa, Niklas Lundström ja Juha Lindell. Itä-Suomen yliopistosta mukana ovat Keinäsen lisäksi Asko Uoti, Kari Laitinen, Leena Jukka ja Niko Vartiainen. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijat hankkeessa ovat Huhtisen lisäksi Teija Norri-Sederholm, Miina Kaarkoski, Pekka Koistinen, Milla Alaraatikka ja Jukka Huhtamäki. Laurea-ammattikorkeakoulusta hankkeeseen osallistuvat Kallungin lisäksi Harriet Lonka, Teemu Santonen, Marilla Kortesalmi ja Laura Erkkilä.

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.