Kuvaaja SevenStorm JUHASZIMRUS palvelusta Pexels

Rakentamisen hiilidioksidipäästöt ovat merkittävät: pelkästään rakennusmateriaalien tuotannon päästöt ovat 9 prosenttia maailman kaikista hiilipäästöistä. Kun rakennusten energiatehokkuus vielä parantuu ja energiantuotannon päästöt vähenevät, voivat rakennusmateriaalien tuotannon päästöt muodostaa jopa yli puolet koko rakennuksen hiilijalanjäljestä.

Tähän aiheeseen tarttuu Swecon tuore Urban Insight -raportti. Se tutkii, miten rakentamisen hiilipäästöjä voidaan alentaa huomioimalla rakentamisessa kiertotalouden periaatteet.

- Kiertotalous ja hiilijalanjälki ovat rakennusalalla suhteellisen uusia käsitteitä, eivätkä ne vielä ohjaa rakentamista tarpeeksi. Osaamista ja hyviä käytäntöjä kyllä löytyy, mutta ne pitäisi valjastaa laajemmin käyttöön ja ottaa hiilijalanjälki voimakkaammin mukaan ohjaamaan päätöksentekoa, sanoo Swecon kestävien aluehankkeiden projektipäällikkö Kari Nöjd lehdistötiedotteessa.

Rakentamisessa kiertotaloutta voi Nöjdin mukaan lähestyä kahdesta eri näkökulmasta-: Ensinnäkin vanhojen rakennusten käyttöikää pitäisi pidentää, toiseksi olemassa olevat rakennusmateriaalit tulisi kierrättää mahdollisimman tehokkaasti.

Peruskorjaus pidentää rakennuksen käyttöikää

Olemassa olevien rakennusten käyttöikää voidaan jatkaa säilyttävällä peruskorjaamisella. Usein rakennuksen hiilijalanjälki jää silloin pienemmäksi, kuin siinä tapauksessa, että vanha rakennus purettaisiin ja tilalle pystytettäisiin uudisrakennus. Vanhan peruskorjaaminen voi johtaa myös kustannustehokkaampiin ratkaisuihin.

Nöjd nostaa esimerkiksi Swecon Helsingin kaupungin asuntotuotantopalveluille (Att) toteuttaman hiilijalanjälkilaskelman, jossa vertailtiin kahden lähiökerrostalon peruskorjaamisen ja uudisrakentamisen hiilijalanjälkiä.

- Hiilijalanjälkilaskenta kertoo, mitkä asiat aiheuttavat päästöjä rakennuksen koko elinkaarella. Laskelmiemme mukaan kahden asuinkerrostalon peruskorjaus ja korottaminen tuottavat alhaisemman hiilijalanjäljen kuin vanhan rakennuksen purkaminen ja uudisrakentaminen. Samalla tehtiin kustannusselvitys, joka osoitti, että säilyttävä peruskorjaus olisi näissä kohteissa uudisrakentamista edullisempi vaihtoehto.

Rakennukset on siis mahdollista korjata sellaiseen kuntoon, jossa päästöjä syntyy vähemmän kuin uudisrakentamisessa. Olennaista on rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, jonka taas ratkaisee peruskorjauksen laatu. Nöjdin mukaan hankkeita tuleekin aina tarkastella tapauskohtaisesti.

- Joissakin tapauksissa uudisrakentaminen voi olla hiilipäästöjen kannalta peruskorjaamista järkevämpi vaihtoehto. Esimerkiksi silloin, jos uudisrakennuksesta saataisiin paljon energiatehokkaampi käyttämällä lämmönlähteenä maalämpöä. Myös materiaalit vaikuttavat. Massiivipuisen uudisrakennuksen hiilijalanjälki saattaa jäädä pienemmäksi kuin peruskorjatun vanhan betonirakennuksen.

Vanhojen rakennusten käyttöiän pidentämisellä on toki myös kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Suomessa esimerkiksi suojeltujen kohteiden säilyttämisessä on kyse juuri tästä.

Rakennusmateriaalit kiertoon

Toinen näkökulma rakentamisen kiertotalouteen on olemassa olevien rakennusmateriaalien kierrätys. Jo valmistetut materiaalit tulisi saada uudelleen käyttöön mahdollisimman tehokkaasti.

- Purettavan rakennuksen materiaaleja ei voida välttämättä kierrättää sellaisenaan uusiksi rakennusmateriaaleiksi, sillä niissä on tarkat määräykset ja vaatimukset. Rakennushankkeisiin voidaan kuitenkin valita materiaaleja, joiden valmistuksessa on maksimoitu kierrätettävä raaka-aine. Esimerkiksi sellaisten betonituotteiden, joissa kierrätettävän sidosaineen osuus on tavanomaista suurempi, valmistus aiheuttaa pienemmän hiilijalanjäljen. Voidaan myös pohtia, miten materiaaleja voitaisiin käyttää uudelleen jossain toisessa käyttötarkoituksessa ilman, että materiaalin jalostusarvo laskee, Nöjd sanoo.

Hyviä käytäntöjä ja tietoa kiertotaloudesta ja hiilijalanjäljestä rakentamisessa siis löytyy, mutta ne pitäisi saada yhtiön mukaan entistä laajemmin käyttöön.

- Rakentamista on ohjannut pitkään kaksi mittaria, toiminnallisuudet ja tilat sekä kustannukset. Noin kymmenen vuotta sitten päätöksentekoa ohjaavaksi arviointimittariksi tuli mukaan e-luku, ja viime vuosina on alettu puhua jonkin verran myös elinkaarikustannuksista. Nyt kun mukaan saadaan myös hiilijalanjälki, ollaan jo pitkällä, Nöjd kiteyttää tiedotteessa.

Swecon vuoden 2020 kuudennen Urban Insight -raportin teema on kiertotalous rakentamisessa ja maankäytössä. Tutustu raporttiin >>