https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Rengasalan luomaa kierrätysjärjestelmää ohjaa laki

”Olemme halunneet tehdä kierrätysjärjestelmästämme mahdollisimman helpon. Kierrätys toimii, jos asiakkaan ei tarvitse miettiä sitä.” Näin sanoo Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen.

 

rengasmurska

Suomen Rengaskierrätys ja sen yhteistyöyritys Kuusakoski Oy vastaavat siitä, että käytöstä poistuvat renkaat päätyvät hyötykäyttöön. Yleisimmin renkaat päätyvät keräykseen rengasliikkeestä asiakkaan ostaessa uudet renkaat, mutta renkaita kerätään myös yhtiön vastaanottopisteillä.

Luovutus on kuluttajalle ilmaista. Sen sijaan Järjestelmä toimii kierrätysmaksulla, jota ostaessa maksetaan 1,74 euroa renkaalta. Jos renkailla ajetaan kolme vuotta, kierrätysmaksun osuus on 2,32 euroa vuodessa.

Rengasalan luomaa järjestelmää ohjaa laki

Vielä 1990-luvun alkupuolella renkaat hävitettiin muun jätteen mukana – jos edes siten. Aika oli eri, ja myös muu materiaalikierrätys oli vasta tekemässä tuloaan Suomessa. Rengasalalla ongelma huomattiin, ja vuonna 1995 alan toimijat perustivat Suomen Rengaskierrätys Oy:n.

Vuodesta 1996 lähtien yhtiö on vastannut tuottajajäseniensä eli renkaiden maahantuojien ja valmistajien puolesta Suomessa myytävien renkaiden keräyksestä ja lain mukaisesta uusiokäytöstä.

Viime vuosina renkaiden kierrätysaste on vakiintunut noin sataan prosenttiin.

- Tärkeimmät syyt löytyvät pöydän molemmilta puolilta. Rengasala on kehittänyt toimintaa itse aktiivisesti ja samalla myös suomalaiset kuluttajat ovat säntillisiä kierrättäjiä. Nykyisin renkaita ei juuri jätetä varaston nurkkiin lojumaan, Tuominen toteaa lehdistötiedotteessa.

Vuodesta 1997 Suomen rengaskierrätys on lukeutunut Suomen 13 virallisen tuottajayhteisön joukkoon. Sen toimintaa ohjaa ympäristölaki.

Rengasleike keventää maata tehokkaasti

Nykyisin suurin osa kerätystä rengasmateriaalista hyödynnetään maanrakennustyömailla. Veden- ja lämmöneristyskyky sekä keveys tekevät kumista halutun tuotteen esimerkiksi meluvalleissa.

- Myöhemmin sama rengasmateriaali on jalostettavissa seuraavalla kierroksella muilla tavoin, Tuominen sanoo.

Maanrakennustöissä käytöstä poistetuista renkaista valmistettu kumileike on havaittu jopa perinteisiä kiviaineita paremmaksi.

- Kuutiometri rengasleikettä painaa alle puolet siitä, mitä kuutio soraa. Se helpottaa ja vähentää kuljetuksia, eikä myöskään perustuksiin tarvitse käyttää niin paljon muuta materiaalia. Tätä kautta rakentamisen ajan ympäristöhyödyt kasvavat merkittävästi.

Mallia raskaan liikenteen pinnoituksesta

Maanrakennuksen ohessa rengasta hyödynnetään paljon esimerkiksi hevosmaneesien pohjissa, missä rengasmateriaali lisää joustoa kavioiden alle. Viime vuosina rengasleikkeestä on löydetty myös tehokas suodatinmateriaali maatilojen hulevesien puhdistamiseen. Lisäksi pienempää kumijauhetta on testattu asvaltin sidosaineena roudanestokyvyn parantamiseksi ja halkeamien estämiseksi.

- Jokainen kerätty rengas on kyettävä hyödyntämään maksimaalisesti. Tavoitteenamme on luoda kiertotalousratkaisuistamme niin kilpailukykyisiä, että niistä saaduilla tuloilla voisimme vielä joskus tulevaisuudessa pyörittää koko kierrätysjärjestelmäämme.

Osa renkaista voidaan myös käyttää uudelleen. Kuorma-autojen ja raskaiden ajoneuvojen renkaat pinnoitetaan jopa neljä kertaa, eli vanhasta kulutuspinnasta puhdistetulle rengasrungolle luodaan uusi kulutuspinta.

- Myös monet laadukkaat henkilöauton rengasrungot kestäisivät toisenkin käyttökerran. Valitettavasti pinnoitusala on lähes hävinnyt Suomesta, ja toivoisimmekin sen elpyvän uudelleen.

Uusimmat artikkelit

16.1.2025 | Alan Uutiset

Sähkön vuosi 2024: päästöt vähenivät 25 prosenttia

Ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä.

Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen turbiinin peruskunnostus valmistui

Tammikuun alussa tehtyjen onnistuneiden koekäyttöjen jälkeen voimalaitoksen molempien turbiinien koko kapasiteetti on taas käytössä.

30.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Ammoniakki -tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen

Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.