Rengasalan luomaa kierrätysjärjestelmää ohjaa laki

”Olemme halunneet tehdä kierrätysjärjestelmästämme mahdollisimman helpon. Kierrätys toimii, jos asiakkaan ei tarvitse miettiä sitä.” Näin sanoo Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen.

 

rengasmurska

Suomen Rengaskierrätys ja sen yhteistyöyritys Kuusakoski Oy vastaavat siitä, että käytöstä poistuvat renkaat päätyvät hyötykäyttöön. Yleisimmin renkaat päätyvät keräykseen rengasliikkeestä asiakkaan ostaessa uudet renkaat, mutta renkaita kerätään myös yhtiön vastaanottopisteillä.

Luovutus on kuluttajalle ilmaista. Sen sijaan Järjestelmä toimii kierrätysmaksulla, jota ostaessa maksetaan 1,74 euroa renkaalta. Jos renkailla ajetaan kolme vuotta, kierrätysmaksun osuus on 2,32 euroa vuodessa.

Rengasalan luomaa järjestelmää ohjaa laki

Vielä 1990-luvun alkupuolella renkaat hävitettiin muun jätteen mukana – jos edes siten. Aika oli eri, ja myös muu materiaalikierrätys oli vasta tekemässä tuloaan Suomessa. Rengasalalla ongelma huomattiin, ja vuonna 1995 alan toimijat perustivat Suomen Rengaskierrätys Oy:n.

Vuodesta 1996 lähtien yhtiö on vastannut tuottajajäseniensä eli renkaiden maahantuojien ja valmistajien puolesta Suomessa myytävien renkaiden keräyksestä ja lain mukaisesta uusiokäytöstä.

Viime vuosina renkaiden kierrätysaste on vakiintunut noin sataan prosenttiin.

- Tärkeimmät syyt löytyvät pöydän molemmilta puolilta. Rengasala on kehittänyt toimintaa itse aktiivisesti ja samalla myös suomalaiset kuluttajat ovat säntillisiä kierrättäjiä. Nykyisin renkaita ei juuri jätetä varaston nurkkiin lojumaan, Tuominen toteaa lehdistötiedotteessa.

Vuodesta 1997 Suomen rengaskierrätys on lukeutunut Suomen 13 virallisen tuottajayhteisön joukkoon. Sen toimintaa ohjaa ympäristölaki.

Rengasleike keventää maata tehokkaasti

Nykyisin suurin osa kerätystä rengasmateriaalista hyödynnetään maanrakennustyömailla. Veden- ja lämmöneristyskyky sekä keveys tekevät kumista halutun tuotteen esimerkiksi meluvalleissa.

- Myöhemmin sama rengasmateriaali on jalostettavissa seuraavalla kierroksella muilla tavoin, Tuominen sanoo.

Maanrakennustöissä käytöstä poistetuista renkaista valmistettu kumileike on havaittu jopa perinteisiä kiviaineita paremmaksi.

- Kuutiometri rengasleikettä painaa alle puolet siitä, mitä kuutio soraa. Se helpottaa ja vähentää kuljetuksia, eikä myöskään perustuksiin tarvitse käyttää niin paljon muuta materiaalia. Tätä kautta rakentamisen ajan ympäristöhyödyt kasvavat merkittävästi.

Mallia raskaan liikenteen pinnoituksesta

Maanrakennuksen ohessa rengasta hyödynnetään paljon esimerkiksi hevosmaneesien pohjissa, missä rengasmateriaali lisää joustoa kavioiden alle. Viime vuosina rengasleikkeestä on löydetty myös tehokas suodatinmateriaali maatilojen hulevesien puhdistamiseen. Lisäksi pienempää kumijauhetta on testattu asvaltin sidosaineena roudanestokyvyn parantamiseksi ja halkeamien estämiseksi.

- Jokainen kerätty rengas on kyettävä hyödyntämään maksimaalisesti. Tavoitteenamme on luoda kiertotalousratkaisuistamme niin kilpailukykyisiä, että niistä saaduilla tuloilla voisimme vielä joskus tulevaisuudessa pyörittää koko kierrätysjärjestelmäämme.

Osa renkaista voidaan myös käyttää uudelleen. Kuorma-autojen ja raskaiden ajoneuvojen renkaat pinnoitetaan jopa neljä kertaa, eli vanhasta kulutuspinnasta puhdistetulle rengasrungolle luodaan uusi kulutuspinta.

- Myös monet laadukkaat henkilöauton rengasrungot kestäisivät toisenkin käyttökerran. Valitettavasti pinnoitusala on lähes hävinnyt Suomesta, ja toivoisimmekin sen elpyvän uudelleen.

Uusimmat artikkelit

24.9.2020 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi prosessikemian pilotointialusta vauhdittaa bio- ja kiertotaloutta

Uusi prosessikemian pilotointialusta VTT Bioruukki -pilotointikeskuksessa on suunniteltu nopeuttamaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden bio- ja kiertotaloushankkeita. Pilotointialustan avajaisia vietettiin 23.9.

Puuhuoltoketjun työhyvinvoinnissa on haasteita

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti koko puuhuoltoketjun työhyvinvointia tähän saakka laajimman ja ketjun eri ammattiryhmät kattavan kyselyn avulla. Puuhuoltoketjussa tehdään pitkää työpäivää, mutta työolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä. Liki puolet vastaajista arvioi työn kuitenkin henkisesti rasittavaksi.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

Fingrid valitsi Empowerin sähköasemien ja voimajohtojen kunnossapitopartneriksi

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n omistama Empower on valittu Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa ”yhdeksi merkittäväksi kunnossapitopartneriksi". Hankinnan kohteena ovat Fingridin sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapitopalvelut vuosille 2021–2023.

14.9.2020 | Alan Uutiset

Neste aloittaa yt-neuvottelut, suunnittelee lakkauttavansa Naantalin jalostamon toiminnot

Neste suunnittelee Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista ja toiminnan keskittämistä terminaali- ja satamatoimintoihin sekä Porvoon jalostamon kehittämistä kohti uusiutuvien ja kierrätys- raaka-aineiden prosessointia.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.

Liikuteltavat lasertyökalut tuovat joustavuutta kentälle

Uudet laserteknologiat mahdollistavat uuden joustavuuden tehdashalleissa ja kentällä tapahtuvassa työssä. Koherentti valo kohdistaa energian pienelle alueelle, jolloin alusta tai ympäristö ei vahingoitu, mutta työ käy nopeasti, siististi ja tarkasti.