Sähköinen tieverkko arkipäivää ehkä jo 2030-luvulla

On arvioitu, että merkittävä osa kevyestä ajoneuvoliikenteestä sähköistyy vuoteen 2030 mennessä. Väylävirasto on selvittänyt sähköistyksen toteutustapoja, kustannuksia ja vaikutuksia.

aerial-view-architecture-buildings-681335

Sähköistäminen vähentäisi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja liittyy siten kiinteästi valtion ilmastotavoitteisiin: Suomi haluaa puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä, saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja nollata liikenteen päästöt kokonaan vuoteen 2045 mennessä, arvioi Väylävirasto.

Sähköistetyllä tiellä ajoneuvot saavat liikkumiseen tarvitsemansa sähkön tieverkosta ja voivat liikkuessaan ladata akkujaan. 

– Akkuteknologian kehitys mahdollistaa kevyen ajoneuvoliikenteen sähköistymisen. Raskas kalusto puolestaan kuluttaa enemmän energiaa, minkä vuoksi akut eivät ole realistinen ratkaisu etenkään pitkämatkaisessa raskaassa liikenteessä, kertoo Väyläviraston apulaisjohtaja Tapio Ojanen lehdistötiedotteessa.

Ajojohtimet, kiskot tai induktiokäämit matkan jouduttajina

Vilkasliikenteisillä teillä – esimerkiksi valtatie 3:lla välillä Helsinki–Tampere – sähköistäminen voisi Väyläviraston mukaan kannattaa taloudellisesti, mikäli kilometrikohtaiset investointikustannukset pysyisivät matalina ja riittävän iso osuus liikenteestä sähköistettäisiin.

– Koko pääväyläverkon sähköistäminen ei kuitenkaan liene realistista, sillä vähäliikenteisillä teillä ilmastovaikutukset jäisivät vähäisiksi kustannuksiin nähden, Ojanen sanoo.

Sähköistäminen kannattaisi Ojalan mukaan niillä tieosuuksilla, joilla kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät merkittävästi suhteessa väylänpidon kokonaiskustannuksiin. Suomen sääolosuhteisiin sopivinta sähköistysteknologiaa täytyy vielä etsiä, ja valinnassa täytyy huomioida esimerkiksi maamme lumiset talvet.

– Tieverkkoa voidaan sähköistää ajojohdinten, tienpintaan upotettujen kiskojen tai tienpinnan alle sijoitettavien induktiokäämien avulla.

 Sähköistetyllä runkoverkolla voisi liikkua suurimman osan matkasta.

– Todennäköisesti ajoneuvo pystyisi samalla käyttämään akkua tai polttomoottoria, joilla matkaa voisi taittaa sähköistetyn tieverkon ulkopuolellakin.

Vähemmän päästöjä 

Kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät etenkin kuorma-autojen ja pitkän matkan linja-autoliikenteen sähköistyksellä. Kokonaisuudessaan kevyen ajoneuvoliikenteen päästöjen arvioidaan kuitenkin 30 vuoden aikajänteellä vähenevän raskasta liikennettä enemmän.

– Kun akkukäyttöiset sähköajoneuvot ja vähäpäästöiset polttoaineet yleistyvät, erityisesti kevyestä ajoneuvoliikenteestä tulee päästöjä vähemmän, Ojanen kertoo.

Ilmanlaatua sähköistäminen parantaa etenkin kaupunkien tiheään asutuilla alueilla. Ilmastovaikutusten suuruus riippuu sähköistykseen siirtyvän liikenteen osuudesta sekä sähköistettävien osuuksien pituudesta.

Sähköistäminen voisi edistää myös alueiden saavutettavuutta, kun yksilölle ja tavaraliikenteen toimijoille koituvat liikennöintikustannukset vähenevät. Erityisesti sähköistettävien väylien läheisyydessä olevat alueet tulisivat saavutettavimmiksi.

Kiskot tai induktiokäämit eivät vaikuttaisi tieyhteyksien maisemaan, mutta ajojohdin tien yläpuolella muuttaisi näkymiä merkittävästi.

– Arvokkaissa maisemaympäristöissä lyhyitä osuuksia voitaisiin jättää sähköistämättä.

Pilotteja ja investointeja tarvitaan

Sähköistämisen haasteita ovat esimerkiksi latauksen hitaus, julkisten latauspisteiden vähyys sekä pitkäaikainen sitoutuminen kehittyvään teknologiaan. Latausinfran rakentaminen ja akkujen kierrätys vaativat rahaa, ja sähköistetty liikenne on polttomoottoriliikennettä alttiimpi laajoille häiriöille.

– Sähköistyksen lisäksi esimerkiksi biopolttoaineet ja synteettiset uusiutuvat polttoaineet ovat tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Sähköteiden toteutus edellyttäisi paitsi useiden toimijoiden –  valtion ohella esimerkiksi ajoneuvojen valmistajien ja logistiikkayhtiöiden – yhteistyötä myös mittavia investointeja. Yhteistyötä voitaisiin tehdä esimerkiksi Saksan ja Ruotsin kanssa.

Tieverkon sähköistämistä varten tarvitaan lisää pilotteja ja kokemuksia. Tieosuuksien liikennemäärät tulisi tietää etukäteen, ja tämän vuoksi pilottia voisi suunnata ennemmin vakiintuneille raskaan liikenteen reiteille kuin kevyille ajoneuvoille.

– Sähköistyksen tulevaisuuden ratkaisevat ilmastotavoitteiden kunnianhimoisuus sekä teiden sähköistämisen kannattavuus suhteessa muihin päästöjä vähentäviin keinoihin, summaa Ojanen.

Aiheesta laajemmin syksyllä ilmestyvässä Promaint-lehden 3/2020 -numerossa.

Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

K-kauppojen aurinkovoimaloilla ennätystehot touko-kesäkuussa

K-kauppojen aurinkovoimaloiden yli 40 000 aurinkopaneelia tuottivat touko-kesäkuussa ennätykselliset yli 3 000 MWh puhdasta aurinkosähköä. Kokonaisuudessa tuotettu määrä vastaa noin 5 000 pakastealtaan vuotuista sähkönkulutusta. Parhaimmassa tapauksessa aurinkovoimalla pystytään kattamaan valtaosa kaupan päivittäisestä sähkötarpeesta. 

7.8.2020 | Alan Uutiset

Tullin ennakkotilasto: Viennin syöksy pysähtyi kesäkuussa

Suomen tavaraviennin arvo oli 4,5 miljardia euroa kesäkuussa, eli 15,4 prosenttia vuoden takaista vähemmän. Tilanne kuitenkin koheni toukokuusta.

Saksalaisjätti Schaeffler lanseeraa suomalaisen partneriverkoston avulla kehitetyn kunnonvalvontajärjestelmän

Saksalainen auto- ja teollisuusalan yritys Schaeffler on toteuttanut kunnonvalvontajärjestelmänsä OPTIME:n suomalaisen partneriverkoston avulla. Saksalaisyhtiö on jo aikaisemmin perustanut tuotekehitystiimin Suomeen ja nyt yhteistyöllä luotua tuotetta lanseerataan kaupallisesti.

EVA: Talouskriisi on suomalaisten suurin uhka

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n julkaisemassa tutkimuksessa kysyttiin, kuinka uhkaavina suomalaiset pitävät maailmalla ja Suomessa tapahtuvia konflikteja ja kriisejä omalle ja läheistensä turvallisuudelle. Eniten pelkoa suomalaisissa herätti uusi laajamittainen talouskriisi (77 prosenttia vastaajista) sekä toiseksi eniten pandemiat ja tartuntataudit (72 prosenttia vastaajista).

Signify tuo markkinoille uusia desinfioivia valaisimia

UV-teknologiaan perustuvaan valaistukseen erikoistunut Signify kertoi kasvattavansa UV-C-valaistuksen tuotantokapasiteettiaan ja laajentavansa UV-C-tuotevalikoimaansa maailman kasvaneen desinfiointitarpeen vuoksi.

Asfalttikoneista saatava data parantaa päällysteen laatua, vähentää päästöjä

Asfalttikoneiden anturien tuottaman tiedon avulla voidaan vaikuttaa päällysteen laatuun ja kestävyyteen.

29.5.2020 | Kumppaniartikkeli

Viafin Service jatkaa yrityskaupan jälkeen kasvu-uralla

Teollisuuden kunnossapitoa tarjoava Viafin Service Oyj on vuoden ajan sulatellut suurta kaasualan käyttö- ja kunnossapitopalveluihin liittyvää yrityskauppaa. Nyt Viafin GASiksi nimetyn yhtiön hankinta on saatettu onnistuneesti päätökseen ja listautunut emoyhtiö voi jatkaa matkaa kohti seuraavaa tavoitetta. Päämääränä on nousta sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi teollisuuden kunnossapitoyhtiöksi vuoden 2022 aikana.