Digibarometri: Kokonaisindeksi.

Vuoden 2020 Digibarometrissa Suomi nousee nyt hopeasijalle oltuaan kaksi viime vuotta pronssilla. Kärkipaikan valtasi Tanska ja kolmannelle sijalle joutui taipumaan viime vuonna ykköspaikan vallannut Yhdysvallat. Suomen sijoitus on pysynyt kolmen parhaan joukossa jo seitsemän vuotta.

Digibarometrissa mitataan digitaalisuuden hyödyntämistä eri maissa ja mittaus tehdään kolmella tasolla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset) sekä kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen). Julkisen sektorin vertailussa Suomi on nyt 2. sijalla, kansalaisten vertailussa 3. ja yritysten välisessä vertailussa 7. sijalla. Julkisen sektorin ja kansalaisten vertailussa Suomen sijoitus ei muutu viime vuoteen verrattuna, mutta yritysvertailussa laskua tuli kolmen sijan verran. Yksityiskohtaisempi tasojen ja sektorien vertailu paljastaa sijoituksen heikentyneen eniten yritysten edellytyksissä (-6 sijaa).

-Viime vuoden barometriin verrattuna suomalaisten yritysten on ollut vaikeampaa rekrytoida osaavia ICT-alan ammattilaisia. Myös nopeissa laajakaistayhteyksissä ja pilvipalveluiden valmiuksissa suomalaisten yritysten suhteellinen asema vertailumaiden joukossa on viime vuoteen verrattuna heikentynyt, Etlan johtava tutkija Timo Seppälä toteaa.

Suomessa tietoturvaosaajia on vähän ja heistä kilpaillaan, monesti osaajia rekrytoidaan myös muualta Euroopasta tai Intiasta. Eurooppalaisilla työmarkkinoilla on puutetta erityisesti strategisesta- ja liiketoimintaosaamisesta sekä järjestelmäarkkitehtuurisesta osaamisesta, käy ilmi barometrista.

Suomi jäämässä jälkeen kyberturvallisuuden kehityksessä

Digibarometri 2020 keskittyy erityisteemana kyberturvallisuuteen ja kertoo Suomen kyberturvallisuuden olevan kokonaisuutena kohtuullisen hyvällä tasolla. EU28-maiden vertailussa Suomi sijoittuu keskiarvon paremmalle puolelle. Raportista selviää, että olemme kuitenkin jäämässä kehityksessä kärjen vauhdista, esimerkiksi Ruotsi ja Tanska jättävät useilla mittareilla Suomen varjoonsa.

- Parhaiten yrityskokovertailussa suoriutuvat suomalaiset pienyritykset, joiden kyberturva oli EU-keskitasoa parempi lähestulkoon kaikilla mittareilla. Suuryritykset suoriutuvat vertailussa heikosti, vaikka niissä kyberturvallisuus oli pienyrityksiä vahvempaa, selviää lehdistötiedotteesta.

Erityisenä huolenaiheena Suomessa on tietosuoja, joskin tietoturvaongelmat kohdistuvat eri tavalla erilaisiin yrityksiin. Erilaiset tietovuodot vaivaavat keskisuuria ja suuria yrityksiä. Keskisuurissa yrityksissä tietovuodoista raportoineiden osuus oli viime vuonna EU28-maiden korkein (7%), mutta suuryrityksissä tietovuotojen esiintyvyys (17%) oli kaksinkertainen Ruotsiin ja yli kolminkertainen EU-maiden keskitasoon verrattuna.

Maailmanlaajuisesti tietovuotojen lasketaan aiheuttaneen satojen miljardien eurojen tappiot yrityksille ja julkiselle sektorille. Liiketoiminnan menetykset kasvavat joka vuosi ja kasvava uhka vuosittaisista menetyksistä ruokkii globaalia kyberturvallisuusalan kasvua.

Tietovuodon kohteeksi joutuneet yritykset kokoluokittain (2019), %. Lähde: Eurostatin tietokanta: Tietotekniikan käyttö yrityksissä (ICT usage and e-commerce in enterprises).

Suomalaiset eivät rajoita älylaitteiden sovellusten keräämiä tietoja

Euroopan unionin tasolla mobiilikäytön valveutuneisuudessa on eroja eri maiden välillä, mutta huomattavan suuri osuus käyttäjistä ei silti rajoita millään tavalla sovellusten keräämiä tietoja itsestään. Suomessa jopa 25 prosenttia mobiilisovellusten käyttäjistä ei rajoita asentamiensa sovellusten käyttöoikeuksia, vaikka vain 4 prosenttia oli tietämätön rajoittamisen mahdollisuudesta.

Huomattavia eroja EU-maiden välillä esiintyi myös älypuhelimiin asennetuissa tietoturvaohjelmistoissa. Tässä vertailussa Suomi sijoittui EU28-maiden keskiarvon paremmalle puolelle.

Kyberturvallisuus huolettaa silti käyttäjiä koko Euroopassa. Viime vuonna 44 prosenttia eurooppalaisista jätti käyttämättä joitakin digitaalisia tuotteita tai palveluita kyberturvallisuuteen liittyvien uhkien vuoksi, Suomessa 58 prosenttia.

Digibarometri 2020 julkaisijat ovat Business Finland, liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Suomen Yrittäjät ry. Toteutuksesta vastaa Etlatieto Oy.