Suosiolan voimalaitoksen lämmön ja sähkön tuotanto on teknisesti riippumaton turpeesta

Suosiolan voimalaitoksen lämmön ja sähkön tuotanto Rovaniemellä on jo teknisesti riippumaton turpeesta. Elokuusta lokakuun loppuun Suosiola toimii sataprosenttisesti biopolttoaineella. Turvetta käytetään korkeintaan pieniä määriä testitarkoituksessa. Turpeella on kuitenkin yhä tärkeä rooli polttoaineena.

suosiola

Suosiolan voimalaitos hyödyntää nykyisin kasvavissa määrin biopolttoaineita, kuten hakkuutähdettä ja muita metsäteollisuuden sivutuotteita.

Suomen hallitus päätti budjettiriihessään syyskuussa, että maamme pyrkii kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tämän myötä myös lämmityspolttoaineiden veroon tuli korotuksia. Yksi merkittävistä korotuksista oli turpeen verotuksen kiristyminen lähes kaksinkertaiseksi. Tätä muutosta on osattu ennakoida Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n (Neve) Suosiolan voimalaitoksella, jossa tuotetaan kaukolämpöä Rovaniemelle sekä sähköä sähkömarkkinoille.

Voimalaitos on kokenut 2010-luvulla lukuisia uudistuksia, joilla sen hyötysuhdetta ja ympäristöystävällisyyttä on parannettu huimasti. Nyt kehitystyö kantaa yhtiön mukaan hedelmää, kun Suosiolan voimalaitoksen tuotantoa voidaan pyörittää pelkällä biopolttoaineella.

– Energiapuu eli latvustähdemassat, karsittu ja karsimaton ranka, kierrätyspuu sekä metsäteollisuuden sivutuotteet ovat nyt pääasialliset polttoaineet. Turpeen osuus on ollut tänä vuonna noin 40 % käytetyistä polttoaineista. Ensi vuonna se on enää noin 20 prosenttia. Tämä turpeen osuuden pienentäminen tarkoittaa meille yli 2 000 000 euron säästöä vuoden aikana päästökauppamaksuissa ja kansallisessa polttoaineen valmisteverossa turpeen kohdalla, laskee Neven tuotantojohtaja Jukka Partanen.

Huoltovarmuuden säilyttämiseksi turpeesta luovutaan asteittain

Vaikka Suosiola voisi jo nyt toimia täysin ilman turvetta, ei se olisi yhtiön mukaan järkevää huoltovarmuuden kannalta. Voimalaitoksen käyttämiä metsäteollisuuden sivutuotteita kuten sahanpurua, puunkuorta ja hakkuutähdettä sekä kierrätyspuuta syntyy, kun talous kasvaa ja metsäteollisuuden tuotteille on kysyntää. Talouden suhdanteiden heittelyt ja metsäteollisuuden tuotteiden kysynnän muutokset vaikuttavat kuitenkin merkittävästi myös sen sivutuotteiden saatavuuteen ja hintaan. Lämmön ja sähkön tuotanto tarvitsee silti edullista polttoainetta aina. Koronan kaltaisen globaalin kriisin aikaan metsäteollisuuden sivuvirroista ja kierrätyspolttoaineista voi tulla hetkessä pula.

– Turve on huoltovarmuuden kannalta erinomainen polttoaine. Se on kotimainen, tuotetaan lähellä, sitä voidaan varastoida helposti ilman, että sen energiasisältö heikkenee, eikä se ole altis kaupallisille suhdannevaihteluille. Jos turpeen tuotanto on täysin alasajettu, ei sitä voida nopeasti käynnistää. Kaukolämmöntuottajan pitää huolehtia kaukolämmön kilpailukyvystä ja toimitusvarmuudesta. Talouden taantumassakin pakkaspäivänä kaupunki on pidettävä lämpimänä. Jos kotimaisia polttoaineita ei ole, silloin vaihtoehdoksi jää polttaa öljyä. Se on huonoin vaihtoehto, summaa Partanen.

Huoltovarmuuden säilyttämiseksi turpeesta siis luovutaan asteittain. Myös Nivavaaran lämpölaitosta muutetaan siten, että se käyttää biopolttoainetta palaturpeen sijaan.

– Neven strategisena tavoitteena on siirtyä täysin uusiutuvaan energiantuotantoon vuoteen 2030 mennessä. Neve tutkii aktiivisesti mahdollisuutta kehittää kaukolämmöntuotantoon teknologiaa, joka ei perustuisi polttamiseen. Lisäksi erilaisten hukkalämpöjen hyödyntämisen mahdollisuus on osa tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmää, yhtiö sanoo lehdistötiedotteessa.

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.