https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tavoitteena täydellinen ajoneuvo maalle ja merelle

Lappeenrantalainen, työkoneiden ja raskaiden ajoneuvojen sähköisten voimalinjojen ja niiden komponenttien suunnitteluun ja valmistukseen erikoistuneen Visedo Oy:n teknologia perustuu omiin patentteihin. Myynti- ja markkinointijohtaja Tomi Ristimäen mukaan he suunnittelevat laitteen suoraan liikkuvan kaluston käyttöön.

Visedo_Kuva_2

Markku Hokkanen (vas.), Tomi Ristimäki ja Kimmo Rauma ovat Visedon hyökkäysketju sähköisten voimansiirtojärjestelmien toimittamiseen.

– Sähkötekniikka liikkuvassa kalustossa on meidän juttumme, myynti- ja markkinointijohtaja Tomi Ristimäki muotoilee, kun hän kahden muun epäsuomalaisen vilkkaasti sanailevan kollegansa kanssa pohtii Visedo Oy:n yritystoiminnan ydintä. Rennosti pöydän ääreen asettuneet miehet toteavat, että yritys on nuori ja innovatiivinen, mutta henkilöstö osaa asiansa.

– Porukka on sähköalalla erittäin kokenutta, toimitusjohtaja Kimmo Rauma sanoo. Tunnelma neuvotteluhuoneessa, yrityksen kesäjuhlan vieton alla, on hilpeän hyväntuulinen. Huumori ja kepeä jutustelu eivät kuitenkaan peitä totuutta: miehet ovat enemmän kuin tosissaan menossa maailmalle. Tietä on tarvottu jo hyvän matkaa, ja ura näyttää vain levenevän ja tasoittuvan.

Vuonna 2009 perustettu Visedo on erikoistunut raskaiden, liikkuvien työkoneiden ja ajoneuvojen sähköisten voimalinjojen ja niiden komponenttien suunnitteluun ja valmistukseen.

Voimalinjat soveltuvat sekä sähköhybridi että kokonaan sähköllä toimiviin, esimerkiksi kaivinkoneiden tyyppisiin työkoneisiin, busseihin ja laivasovelluksiin, Ristimäki sanoo.

Yksissä tuumin miehet toteavat, että toiminnan lähtökohtana on tarjota yrityksen sähköosaaminen asiakkaan käyttöön.

– Kun yhdistämme oman osaamisemme asiakkaan tietämykseen omasta kalustostaan, on mahdollista yhteistyössä rakentaa täydellinen ajoneuvo, liikkui se maalla tahi merellä, Tomi Ristimäki huomauttaa ja jatkaa, että tuotteet on suunniteltu vaativiin käyttöolosuhteisiin raskaiden ajoneuvojen vaatimusten mukaisesti.

– Teknologia perustuu omiin patentteihimme ja tarjoaa optimaalisia ratkaisuja polttoainekulujen, päästöjen ja melutason pienentämiseen, hän sanoo ja palaa yritystarinan alkulähteille, jolloin ryhmä tekniikan osaajia teollisuuden eri sektoreilta halusi täydentää toistensa osaamista.

– Visedo kehittää ja valmistaa sähköisiä voimansiirtojärjestelmiä. Käyttämämme teknologia yhdistää polttomoottorin ja sähköisen voimansiirron hybridiratkaisuksi, joka kuluttaa nykyistä vähemmän polttoainetta. Uusi teknologia auttaa myös alittamaan tiukentuneet päästörajoitukset, Ristimäki sanoo.

Visedon kehittämät ja valmistamat järjestelmät soveltuvat muun muassa konttinostureihin, rakennus- ja kaivosteollisuuden koneisiin, metsä- ja maatalouskoneisiin, linja-autoihin ja laivoihin.

– Emme vetoa pelkästään vihreisiin arvoihin. Hybridiajoneuvo on investointi, joka ensimmäisinä käyttövuosinaan maksaa itsensä takaisin säästyvinä polttoaine- ja huoltokuluina, Kimmo Rauma huomauttaa.

On oltava siellä, missä asiakkaat ovat

Visedon pääkonttori ja tuotantolaitos sijaitsevat Lappeenrannassa. Joku saattaa pitää kaakonkulmalla, itärajan tuntumassa sijaitsevaa pikkukaupunkia liian syrjäisenä kansainväliselle toimijalle, mutta Visedon miehet ovat toista mieltä.

– Lappeenranta on hyvä paikka teknologian kehitystyölle ja tuotannolle, he sanovat.

– Markkinoinnin näkökulmasta olemme kaukana kaikesta, ja siksi meidän oltava aina siellä, missä asiakkaatkin ovat, Kimmo Rauma toteaa. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomauttaa, että sijaintia voi pitää myös yhtenä onnistumisen mittana.

– On aina voitto, ja kertoo asiakkaan kiinnostuksesta, kun he ensimmäistä kertaa ottavat matkan Lappeenrantaan. Arvostamme sitä suuresti.

Rauma muistuttaa, että Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on keskitytty uusiutuvien energioiden ohella uudenlaiseen sähkömoottoriteknologiaan.

– Joskus oikein yllätyn, miten paljon täällä on osaamista, hän sanoo. Myös Lappeenrannan kaupunki saa kiitosta.

– Kaupunki on herännyt huomaamaan Visedon kaltaisen yrityksen merkityksen. Kaupunki on ottanut meidät vakavasti, ja mitä tahansa olemme tarvinneet, kaikki on järjestynyt.

Visedo on osa Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympärille syntynyttä energia-alan klusteria. Talouselämä-lehti listasi sen viime vuonna 20 lupaavimman kasvuyrityksen joukkoon. Myyntijohtaja Markku Hokkanen kuitenkin huomauttaa, että Visedon liiketoiminnassa ei ole kyse ”startup-hommista”.

– Toiminnan taustalla on pitkän linjan teollisia sijoittajia. He ovat mahdollistaneet sen, että tuotelajitelma on ollut vahva ja eheä alusta alkaen, hän sanoo ja korostaa, että esimerkiksi laivanrakennuksen järjestelmäpuolella asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen ei ole etu vaan suorastaan vaatimus.

– Haluamme painottaa asiakkaillemme, että Visedon järjestelmissä on kyse keskitetystä voimantuotannosta. Kaikki toimivat samoilla standardeilla, ja perinteisesti vaikeiksi koetut hybridi- ja sähköratkaisut yksinkertaistetaan. Tomi Ristimäki ja Kimmo Rauma nyökkäävät hyväksyvästi Hokkasen myyntipuheelle ja korostavat, että Visedon asiakkaan ei toisaalta tarvitse tietää sähkötekniikasta yhtään mitään.

– Me tuomme osaamisen sähköisten voimalinjojen puolelta.

Voimalinja maailman suurimpaan sähköiseen matkustajalauttaan

Viime kesän suuri uutinen oli, että Visedo toimittaa yli neljän miljoonan euron arvoisen sähköisen voimalinjan maailman suurimpaan sähköiseen matkustajalauttaan. Tanskalaisen Soby Shipyard Ltd:n tarjouspyyntökilvassa Visedo piskuisesta Lappeenrannasta päihitti muun muassa toimialan suurimpiin kuuluvan Siemensin.

– Se oli iso juttu, mutta ei sinänsä yllätys meille, Kimmo Rauma sanoo viileästi, tyystin ilman pullistelua. Pieneen itseihailuun saattaisi olla syytäkin, sillä vuoden 2017 kesäkuussa valmistuva lauttaprojekti on EU:n Horizon 2020 -hankkeen viiden suurimman joukossa 21 miljoonan euron kokonaisbudjetilla. Se on myös tärkeä osa tanskalaista Natura-projektia ja tarjoaa Äron saaren ja manner-Tanskan välillä liikkuville ympäristöystävällisen liikkumisvaihtoehdon.

– Hiilidioksidipäästöjä kyetään vähentämään jopa 2 000 tonnia ja typen oksidien (NOx) päästöjä 41 500 kiloa vuodessa, Rauma sanoo. Hän lisää, että Visedon hiljainen propulsiojärjestelmä pienentää huomattavasti lautan melutasoa verrattuna perinteiseen dieselkoneen toimintaan.

Markku Hokkasella on laivanrakennusalan tekninen koulutus.

– On erittäin mielenkiintoista tuoda uusia tuulia ja tarjontaa perinteisesti varsin konservatiiviseen marineteollisuuteen, hän sanoo.

– Ala aivan kuin odottaa päivitystä nykypäivään. Hokkasen mukaan hybridijärjestelmän edut ja hyödyt eivät aiemmin ole päässeet esiin, mutta nykysäännökset asettavat myös pienemmille aluksille niin suuria vaatimuksia, että uusia järjestelmiä voidaan hyödyntää myös pienemmässä mittakaavassa.

– Laivanrakennusteollisuudessa markkinat ja kysyntä ovat perinteisesti heilahdelleet rajusti. Nyt on tulossa uusi, iso ja pitkä aalto ja me olemme nousemassa sen harjalle, hän sanoo. Rauma ja Ristimäki ovat sivusta seuranneet myyntijohtajan markkinointipuhetta ja ihastelevat miehen sujuvia kielikuvia.

– Eipä tuohon juuri ole lisättävää, Rauma naurahtaa, mutta lisää kuitenkin.

– Uusi lauttatoimitus ja muut Visedon äskettäin voittamat laivaprojektit, Damen Eco-liner-jokitankkeriprojekti Hollannissa esimerkkinä, vahvistavat yrityksen liiketoimintasuunnitelman toteutumista, hän sanoo ja huomauttaa, että viime toukokuussa Visedo julkisti strategisen yhteistyösopimuksen sveit siläisen akkuvalmistajan Leclanchén kanssa. Leclanchén Mobile storage systems -liiketoimintayksikön johtaja on kevääll julkisuuteen saatetussa tiedotteessa todennut, että yhteisprojekti on läpimurto markkinoille tänä vuonna tuotavien ajoneuvojen energiavarastojen liiketoiminnassa. 

Skaalautuva järjestelmä yhdenmukaistuvalla teknologialla

Markku Hokkanen palauttaa porukan huikeista visioista tähän päivään. Hän huomauttaa, että näkymissä ei sinänsä ole mitään ihmettelemistä.

– Nyt tehdään monikäyttöisempiä aluksia, ja myös ajoprofiilit vaihtelevat entistä enemmän: dieselsähkön tai keskitetyn voimantuotannon hyödyt ajavat vanhan, mekaanisen järjestelmän ohi, hän sanoo.

– Toinen asia, minkä takia olemme nyt muutoksessa, on teknologian kehitys. Mobiilikäyttöön optimoidun järjestelmän rakennuspalikoita on ollut markkinoilla jo kauan, mutta nyt on tarjolla myös tapa, jolla rakentaa modulaarinen, skaalautuva järjestelmä yhdenmukais tuvalla teknologialla. Sellaista ei ollut aiemmin.

– Me olemme tehneet olemassa ole vasta sähköteknologiasta sellaista, että se voidaan asentaa mihin tahansa liikkuvaan käyttöön. Se, että suunnittelemme laitteen suoraan liikkuvan kaluston käyttöön, on Visedon suurin lisäarvo asiakkaalle.

– Merellä, maalla tai maastossa, Visedon miehet sanovat. Tomi Ristimäki raottaa hivenen myös pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen tulevaisuuden näkymiä.

– Uusi suomalainen sähköbussivalmistaja, Linkker Oy, toimittaa Helsingin Seudun Liikenteelle 12 sähköbussia, jotka perustuvat Visedon sähköiseen voimalinjaan, hän sanoo.

Visedo_Kuva_1

Visedon toimittama sähköistys Linkkerin valmistamaan sähköbussiin.

– Valinnan taustalla on bussiyhtiö Veolia Transport Espoo Oy:n kansainvälinen testi, jossa Visedon järjestelmään perustuva bussi todettiin ylivoimaiseksi.

Sähköbussit alkavat liikennöidä Helsingissä vuonna 2016. Ristimäki muistuttaa, että bussimarkkinoilla marinemarkkinoiden tapaan nousevat esiin yleiset määräykset.

– Kaupungit ja lentokentät haluavat puhdasta liikennöintiä. Kaupunkibussi on erinomainen sovellus hybridi- ja täyssähköratkaisulle; sen käyttösykli menee ylös ja alas, on paljon jarrutuksia ja pysähdyksiä. Pitkän matkan ajossa hyödyt eivät tule yhtä selkeästi esiin, hän sanoo ja huomauttaa, että Visedossa ei tehdä teknologiaa pelkästään tekemisen ilosta.

– Lähdemme sellaisten asiakkaiden matkaan, jotka selvästi saavat tarjoamillamme eduilla rahansa takaisin. Toimintamme taustalla on aina taloudellinen pointti ja näkemys.

Teksti ja kuvat: Hannele Koskinen

Uusimmat artikkelit

27.12.2024 | Alan Uutiset

Wärtsilän toimittaa Tornion Voimalle Suomen ensimmäinen sähköjärjestelmää tasapainottava moottorivoimalaitoksen

"Moottoriteknologialla on paras keskimääräinen hyötysuhde tämäntyyppisissä toimintaolosuhteissa"toteaa Wärtsilä Energyn Afrikan ja Euroopan johtaja Kenneth Engblom. Voimalaitos käyttää pääpolttoaineena maakaasua ja tuotannossa voidaan myöhemmin siirtyä käyttämään uusiutuvaa energiaa.

18.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Oppisopimuksella ammattiin - Ovako Imatran ensimmäinen oppisopimusryhmä valmistui

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijat ovat työsuhteessa ja saavat palkkaa oppiessaan uutta. Vasta valmistuneiden, metallien jalostuksen ammattilaisten Henri Luostarisen ja Marjo Saarelaisen mielestään teollisuusala ja oppisopimusmuotoinen opiskelu sopii erityisesti heille, jotka ovat kiinnostuneita tekniikasta ja käsillä tekemisestä. 

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Alykkäämpää ja turvallisempaa lasintuotantoa

Jo minuutin sähkökatkos voi aiheuttaa lasintuotannolle jopa kuuden kuukauden suunnittelemattoman seisokin. Schneider Electricin ja Saint-Gobainin yhteisellä hankkeella varmistetaan lasintuotannolle kriittisen hehkutusprosessin luotettavuus ohjelmistopohjaisen automaation avulla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.