https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Teollisuus on mainettaan parempi ympäristönsuojeluun investoija

Miksi ympäristönsuojeluinvestointien osuus on niin pieni teollisuuden kokonaisinvestoinneista – vai onko se sittenkään? Kun huomioidaan t&k-menojen pääomittamisen eriävät käytännöt, on investointien suhdeluku parempi kuin miltä ensisilmäilyn perusteella näyttää, pohtii Tilastokeskuksen yliaktuaarina ympäristötilinpidon parissa toimiva Antti Hörkkö Tieto&Trendit -blogisarjan kirjoituksessa.

horkko_antti_1

Hörkön mukaan teollisuudessa ympäristönsuojeluinvestointien osuus pääoman bruttomuodostuksesta on vain reilu 2 prosenttia. Vaikuttaisikin perustellulta väittää, että teollisuudessa ympäristönsuojeluun ei investoitaisi.

- Mutta ennen kuin allekirjoitetaan väite, lienee syytä selventää, mitä ovat ympäristönsuojeluinvestoinnit ja miten niitä tilastoidaan, hän pohtii.

Hökkö muistuttaa, että yhteisestä kehikosta huolimatta kansantalouden tilinpidon ja ympäristönsuojelumenot -tilaston investoinneista löytyy laskennallinen eroavaisuus. Kansantalouden tilinpidossa tutkimus- ja kehittämismenot (t&k) kirjataan nykyään investointeina, ei yritysten menoina kuten aiemmin.

- Ympäristönsuojelumenojen osaltakin pyritään samaan. Yhdenmukaistettujen menetelmien kehittäminen Euroopan maiden välillä on kuitenkin kesken, joten EU-maiden vertailukelpoisuuden vuoksi t&k-menot kirjataan vielä toistaiseksi yritysten menoihin.

Hörkön mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus teollisuuden investoinneista on noin 40 prosenttia. Jos se jätettäisiin pois teollisuuden investoinneista, olisi ympäristönsuojeluinvestointien osuus teollisuuden kokonaisinvestoinneista noin 4 prosentin luokkaa.

- Ympäristönsuojeluinvestointien kriteerit ovat tiukat ja ympäristön kannalta positiiviset investoinnit jäävät joskus intuition vastaisesti tilastoinnin ulkopuolelle. Ympäristönsuojeluinvestoinnit koostuvat pääosin ilmansuojelun, jätevesi- ja jätehuollon investoinneista, eikä niihin lasketa materiaalitehokkuuteen tähtääviä investointeja, Hörkkö sanoo.

Luokittelu perustuu ympäristöliiketoiminnan tuote- ja palveluluokitukseen, jonka yhdeksää ensimmäistä luokkaa käytetään ympäristönsuojelumenoissa, ja luokat 10–16 koskevat materiaalitehokkuutta.

- Materiaalitehokkuuteen tähtääviä investointeja ei tilastoida, mutta ympäristöliiketoiminnan arvonlisäysten perusteella niiden voidaan päätellä olevan teollisuudessa ympäristönsuojeluinvestointeja suurempia, kertoo Hörkkö.

Uuden tehokkaamman ilmansuodattimen hankinta on esimerkki mukaan laskettavasta ilmansuojelutoimenpiteestä. Esimerkiksi tuotantolaitoksen siirtymistä öljylämmityksestä maalämpöön taas ei lueta mukaan ympäristönsuojeluun.

- Vaikka ilmanpäästöt vähenevätkin, se on ympäristönsuojelumenot-tilaston näkökulmasta panostusta materiaalitehokkuuteen.

Myös ympäristönsuojeluinvestointien arvon määrittelyssä on omat koukeronsa. Tuotannon investoinneista lasketaan kuuluvaksi ympäristönsuojeluun vain se osa, joka maksetaan ylimääräistä ympäristönsuojelun edistämiseksi.

Esimerkiksi vähempipäästöisen koneen hankinnasta lasketaan ympäristönsuojeluun kuuluvaksi vain lisähinta verrattuna vastaavaan koneeseen ilman päästövähennystä.

- Normaali ympäristön kannalta myönteinen teknologinen kehitys ei siis näy investointien arvossa. Tietyissä tapauksissa, kuten puhdistimien hankinnoissa, investointi voidaan kuitenkin kokonaisuudessaan lukea ympäristönsuojeluinvestointeihin, kunhan se palvelee ainoastaan ympäristönsuojelutoimenpiteitä.

Investoiko teollisuus ympäristönsuojeluun?

- Kun huomioidaan t&k-menojen pääomittamisen eriävät käytännöt, on investointien suhdeluku parempi kuin miltä ensisilmäilyn perusteella näyttää. Lisäksi tarkan luokittelun ja arvon määrittelykriteerien vuoksi teollisuuden investoinnit ovat ympäristön kannalta myönteisempiä kuin mitä investointien suhdeluku, 2 prosenttia, antaa ymmärtää.

- Tämän perusteella teollisuus on mielestäni mainettaan parempi ympäristönsuojeluun investoija.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina ympäristötilinpidon parissa Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.

Uusimmat artikkelit

16.1.2025 | Alan Uutiset

Sähkön vuosi 2024: päästöt vähenivät 25 prosenttia

Ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä.

Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen turbiinin peruskunnostus valmistui

Tammikuun alussa tehtyjen onnistuneiden koekäyttöjen jälkeen voimalaitoksen molempien turbiinien koko kapasiteetti on taas käytössä.

30.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Ammoniakki -tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen

Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.