Tunne työturvallisuuden mittarit

Työturvallisuutta on hankala parantaa tavoitteellisesti, jos käytössä ei ole selkeitä mittareita. Tärkeintä on, että työpaikalla käytetään samaa mittaria ja sitä sovelletaan koko ajan samalla tavalla.

NCC

Lähde:NCC

Yleisin Suomessa käytetty mittari on tapaturmien taajuus, eli LTA (lost time accidents), suhteessa miljoonaan työtuntiin. Tapaturmaksi luokitellaan sellaiset onnettomuudet, jotka vaativat yli päivän poissaoloa työstä. Vuotta 2015 koskevien tilastojen mukaan Suomessa tapaturmataajuus on vajaa 30. Teollisuudessa luku on 33. Teollisuuden toimialaa lukuun ottamatta tapaturmataajuudet joko nousivat tai pysyivät vuoden 2014 tasolla. Monilla päätoimialoilla taajuus palasi vuoden 2013 tasoon. Pidemmällä aikavälillä erityisesti rakentamisen ja teollisuuden toimialan taajuustrendi on kuitenkin ollut laskeva.

Kansainvälisesti käytetty mittari on TRIF (total recordable incident frequency). Tämä mittari ottaa huomioon myös tapaturmat, jotka vaativat esimerkiksi käynnin ensiavussa, mutta ei aiheuta poissaoloa työstä. Tapaturmien määrä suhteutetaan tehtyihin työtunteihin.

Ennakoivilla mittareilla tarkkaillaan esimerkiksi organisaation työturvallisuusjärjestelmän vaatimusten mukaisuutta, työturvallisuuden edistämiseksi tehtyä työtä sekä turvallisuusjohtamisen ja työympäristön tasoa. Hyvän työturvallisuustoiminnan merkkejä ovat: vaaratilanteista ilmoittaminen vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi turvallisuuskoulutus turvallisuuskierrokset hyvä järjestys ja siisteys jatkuva parantaminen koko henkilöstön sitoutuminen Ennakointi on isossa roolissa, kun teollisuusyritykset pyrkivät pudottamaan työtapaturmien määrää. Tapaturmia ennakoivia toimenpiteitä ja t ja havaintoja ovat muun muassa turvallisuushavainnot, Safety Walk -turvallisuuskävelyt, turvallisuustuokiot ja riskien arvioinnit.

Lähde: L&T:n Teollisuuden turvallisuusraportti 2016.

Uusimmat artikkelit

Fortumilta ratkaisu jätteenpolton tuhkaongelmaan

Fortum avaa lähiviikkojen aikana Suomen ensimmäisen tuhkankäsittelylaitoksen Porin Mäntyluodossa. Kyseessä on merkittävä ratkaisu tuhkan polttamisen mukana syntyvän suolaongelman poistamiseksi.

15.10.2019 | Tutkimus ja koulutus

IoT:n hyödyntäminen yrityksissä on merkittävässä kasvussa

Elisan teettämän tutkimuksen* mukaan jo lähes puolet yli 500 hengen suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista hyödyntää esineiden internetiä. Sen käyttäminen on lisääntynyt erityisesti 250–1000 hengen yrityksissä ja organisaatioissa.

Uusi moottoroitu sääsuoja edistää puurakentamista

NCC rakentaa Kruunuasunnoille Turun Linnanfälttiin kahta puukerrostaloa, jotka valmistuvat täysin uudenlaisen sääsuojan alla. 

14.10.2019 | Alan Uutiset

Rakentamisen hyvä suhdannevaihe on päättymässä

Rakentamisen tuotanto pysyy kuluvana vuonna lähellä nykytasoaan tai vähenee enintään kaksi prosenttia vuodentakaisesta, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä 14. lokakuuta julkaistussa raportissaan. Ensi vuonna rakentamisen tuotanto vähenee 1,5–3,5 prosenttia.

Empower ja Visuon käynnistävät yhteistyön 360°VR-teknologiaa hyödyntävien digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä

Empower ja 360° visuaalisten työkalujen toimittaja Visuon ovat aloittaneet yhteistyön, jossa teollisuudelle älykästä kunnossapitoa ja ylläpidon analytiikkapalveluita tarjoava Empower hyödyntää Visuonin 360° VR-teknologiaan pohjautuvaa alustaa Em360° toimitilojen mallinnus- ja etähallintaratkaisussa Suomessa.

18.9.2019 | Kumppaniartikkeli

Uusi puhtaasti kaasukäyttöinen Wärtsilä 31SG -moottori vähentää merenkulun päästöjä

Teknologiayhtiö Wärtsilä tuo markkinoille puhtaasti  kaasukäyttöisen Wärtsilä 31SG -moottorin  merisovelluksia varten. Wärtsilä 31 -tuotealustaan perustuvan moottorin dieselversio julkaistiin  Guinnessin ennätystenkirjassa maailman tehokkaimpana nelitahtidieselmoottorina

Perusväylänpidon lisärahoitus tulee tiestölle viime tipassa

Hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä.  Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.