Turvallisuusjohtaminen yhteisellä työpaikalla
Työterveys ja -turvallisuus sekä ympäristövastuullisuus, eli lyhyesti ilmaistuna HSE, ovat menestyvien yritysten kivijalka. Niiden varaan rakennetaan liiketoiminnalle tärkeät asiat, kuten käytettävyys, tuottavuus, kustannustehokkuus ja kannattavuus. Kuinka HSE on hoidettu monen tuotantolaitoksen ja huomattavasti useamman palveluntarjoajan teollisuusalueella?
Kilpilahden teollisuusalue on Pohjoismaiden suurin kemianteollisuuden keskittymä. Suurin työnantaja on Neste Oil Oyj, mutta alueella toimii lisäksi Oy AGA Ab, Ashland Finland Oy, Borealis Polymers Oy, Gasum Oy, Innogas Oy, M-I Finland Oy, StyroChem Finland Oy ja VR Transpoint. Näiden yritysten palveluksessa on yhteensä noin 3 500 työntekijää. Alueella toimii lisäksi merkittävä määrä palveluja tarjoavia yrityksiä, jotka työllistävät useita satoja työntekijöitä. Tämän lisäksi suurten huoltoseisokkien aikana ulkopuolisen työvoiman määrä moninkertaistuu.
Neste Oil on ylivoimaisesti suurin Kilpilahden työllistäjä. Sillä on alueella noin 1900 työntekijää, joista viitisensataa toimii Neste Jacobsin palveluksessa suunnittelutehtävissä ja noin 230 tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Muu Nesteen henkilöstö toimii pääosin käyttö- ja ylläpitotehtävissä neljän tuotantolinjan eri prosessiyksiköillä tai öljysatamassa sekä maantie- ja rautatieterminaaleissa.
HSE-yhteistyöryhmä koordinoi
Koska alueen tuotantolaitoksilla ja niiden palvelujen tarjoajilla on paljon yhteistyötä, myös HSE-asioita käsitellään yhdessä Kilpilahden HSE-johtoryhmässä. Alueen yhteistyöryhmiä ovat mm. turvallisuus, ympäristö, paloturvallisuus ja vartiointi sekä lisäksi kaksi kertaa vuodessa pidettävät palvelutoimittajaseminaarit. Alueen suurimman työllistäjän Neste Oil Oyj:n HSEQ-päälliköllä Simo Kolehmaisella on merkittävä rooli toimia eri työryhmien vetäjänä ja jäsenenä.
Kilpilahden HSE-yhteistyöryhmä käsittelee aiheeseen liittyviä asioita ja kehittää yritysten välistä yhteistyötä. Palveluntoimittajien turvallisuusjohtamisen käytäntöjä auditoidaan säännöllisesti yhteisillä ”turvallisuus- 10” auditoinneilla, joiden tulokset ovat kaikkien alueen yritysten saatavilla. Ryhmä järjestää myös palveluntoimittajille turvallisuusaiheisia seminaareja sekä muita tilaisuuksia, kuten kesäharjoittelijoiden turvallisuusmessut. Alueen urakoitsijoille on yhteinen urakoitsijaportaali, jossa jaetaan turvallisuustietoa oppimismateriaalien muodossa sekä yleisiä että yhtiökohtaisia turvallisuusohjeita. Työturvallisuuskortille on selvitetty ulkomaiset vaihtoehdot ja ne hyväksytään laajasti.
Poikkeamat ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan yhdessä sovitulla menettelyllä. Merkittävimpien tapahtumien oppeja käsitellään yhteistyöryhmässä. Esimerkiksi Neste Oilin työntekijät voivat kirjata raportin järjestelmään. Urakoitsijat ovat velvoitettuja raportoimaan vahingoista ja läheltä piti -tilanteista Neste Oilin valvojalle ja työluvan myöntäjälle.
Kilpilahden teollisuusalueella on noin 4000 henkilön työpaikat.
– Turvallisuus pitää ansaita joka päivä uudelleen, eikä erinomaiseenkaan turvallisuuskehitykseen saa tuudittautua, sanoo Neste Oil Oyj:n HSEQ-päällikkö Simo Kolehmainen.
Poikkeamien käsittelyn tarkoituksena on kerätä tietoa eitoivotuista tapahtumista sekä niiden syntyyn vaikuttavista puutteellisista toimintatavoista ja olosuhteista. Tavoitteena on tutkintojen ja korjaavien toimenpiteiden avulla vähentää ja estää vastaavanlaisten tapahtumien toistuminen. Tietoa hyödynnetään toimintatapojen ja teknisten ratkaisujen kehittämisessä sekä koulutuksessa.
Alueella on yhteinen kulkulupa- ja turvallisuuskoulutus, jonka verkkokoulutus on saatavilla seitsemällä kielellä. Se on pakollinen kaikille alueella toimiville työntekijöille. Kulkulupakoulutukseen on koulutettu henkilöstöä kaikilta alueella toimivilta yrityksiltä ja koulutusmateriaalia yhtenäistetään. Erikseen järjestetään myös luokkakoulutuksia, joihin kaikki alueella toimivat voivat osallistua.
Nostotyön valmistelua Porvoon jalostamon FCC-yksikön huoltotöiden yhteydessä.
Kaiken perustana ovat yhteiset turvallisuusperiaatteet ja -säännöt. Henkilöstölle järjestetään säännöllistä lisäkoulutusta, kuten tulityökursseja ja vaaratilannevalmiuteen liittyviä harjoituksia. Urakoitsijoita valittaessa otetaan jo tarjouskyselyvaiheessa huomioon niiden osaaminen ja sitoutuminen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioihin.
Dokumentoidut työturvallisuuskeskustelut ovat osa sekä tuotantolaitosten että palvelutoimittajien toimintaa. Aiheita voivat olla esimerkiksi tapaturma- tai poikkeamatutkinnan opit, läheltä piti -tilanteet, työtä koskevat turvallisuusohjeet tai työn riskit ja turvallinen työtapa.
Tapaturmatilastot kertovat totuuden
Jalostamon tapaturmatilastot ulottuvat viime vuosituhannelle. Oman henkilöstön osalta kehitys on selkeä, poissaolon aiheuttaneiden työtapaturmien määrä on systemaattisesti laskenut. Suurempi muutos on tapahtunut palvelutoimittajien tapaturmatilastossa. Alle viidentoista vuoden aikana urakoitsijoille tapahtuneet tapaturmat ovat vähentyneet kymmenenteen osaan, kun käytetään seurantana poissaolon aiheuttaneiden työtapaturmien määrää!
Simo Kolehmainen valottaa suotuisan kehityksen taustoja seuraavasti:
– Palvelutoimittajien työturvallisuuden merkittävä kehittyminen alkoi ihan ensiksi siitä, että alueen tilaajayritykset halusivat ottaa aidosti vastuun myös ulkopuolisten yritysten henkilöstön terveydestä ja turvallisuudesta. Palvelutoimittajat velvoitettiin jo vuosia sitten raportoimaan turvallisuutta vaarantavista tilanteista, läheltä piti -tilanteista ja tapaturmista, minkä ansiosta myös palvelutoimittajien tapaturmataajuutta ryhdyttiin seuraamaan.
– Nykyisin esimerkiksi Neste Oililla ei enää mitata erikseen omien tai urakoitsijoiden tapaturmataajuutta, vaan on aina yhteinen epäonnistuminen, jos joku loukkaantuu. Hiukan myöhemmin tilaajayritysten henkilöstöä on koulutettu toimimaan hyvinä turvallisuusesimerkkeinä, havainnoimaan töiden turvallisuutta, antamaan positiivista palautetta työn turvallisesta suorittamisesta sekä puuttumaan rakentavasti mahdollisiin epäkohtiin työtavoissa tai olosuhteissa. Tämän seurauksena esimerkiksi suojainten käyttöä ja työtapojen turvallisuutta on valvottu aktiivisesti ja epäkohtiin on tartuttu tehokkaasti.
– Noin 15 viime vuoden aikana käyttöön on lisäksi otettu paljon uusia töiden turvallisuuden suunnittelua parantaneita toimintatapoja, kuten esimerkiksi töiden riskien arviointikäytäntö (TRA), palvelutoimittajilta itseltään edellytettävä turvallisten työtapojen suunnittelu (TTS) sekä työn johtajille järjestettävä työlupakoulutus. Kaiken keskiössä on kuitenkin ajattelutapa, että turvallisuus pitää ansaita joka päivä uudelleen, eikä erinomaiseenkaan turvallisuuskehitykseen saa tuudittautua. Vain siten teoriassa hyvillä käytännöillä saadaan luotua käytännössä oikeaa turvallisuutta
Muiden alueella toimivien tuotantolaitosten tilastot kertovat Kolehmaisen mukaan samansuuntaisesta kehityksestä. Hänen mukaansa koko alueen kattava turvallisuusyhteistyö tarjoaa mm. seuraavia etuja siellä toimiville urakoitsijoille:
– Pyrimme aktiivisesti tukemaan palvelutoimittajien omaa turvallisuuskehitystä tarjoamalla ajankohtaista tietoa ja oppeja esimerkiksi sattuneista tapahtumista. Lisäksi yhteistoiminta erilaisissa muodoissa tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden oppia puolin ja toisin. Esimerkiksi havainnointikierrokset, tapahtumien tutkinnat, riskien arviointitilaisuudet ja teollisuusalueen yhteiset HSE-seminaarit ovat samalla aina myös erinomaisia oppimis- ja koulutustilaisuuksia.
Tukee myös palveluntarjoajia
Bilfinger Industrial Services Finland Oy on toiminut Suomessa vuodesta 2010 alkaen. Se kuuluu saksalaiseen Bilfinger-konserniin, joka työllistää 70 000 työntekijää maailmanlaajuisesti. Yritys tarjoaa mekaanisia sekä sähkö- ja instrumentointiratkaisuja teollisuuden asiakkaille usealla paikkakunnalla Suomessa.
Kilpilahden alueella toimii normaalioloissa noin 100 Bilfingerin työntekijää, ja yritys tarjoaa palveluja usealle siellä toimivalle yritykselle. Yrityksen toimitusjohtaja Tom Främling kommentoi Kilpilahden alueen HSE-yhteistyötä seuraavasti alueella toimivan palvelutoimittajan näkökulmasta:
– Kilpilahti on Suomessa selkeästi edelläkävijä turvallisuustyön osalta, ja varsinkin se, että palvelutoimittajat otetaan aktiivisesti mukaan kehitystyöhön, on erityisen positiivista. Opimme jatkuvasti toisiltamme, ja jatkuva tiedonkulku takaa, että kaikki pääsevät mukaan kehittämään yhdessä turvallisuutta. Erityisen ilahduttavaa on, että hyvää turvallisuuskulttuuria pidetään myös kilpailukykyä parantavana seikkana, jolloin turvallisuuteen panostaminen palkitsee myös liiketoiminnan kannalta.
Tyypillisiin muihin Suomen teollisuuskohteisiin verrattuna Tom Främling toteaa Kilpilahden alueen yhteistyön tarjoavan etuja alueella työskenteleville:
– Kilpilahdessa turvallisuus on tnykyään itsestäänselvyys alueella toimiville yrityksille. Onneksi samaan suuntaan ollaan menossa myös muualla, koska haluan, että joka päivä meidän työntekijämme pääsevät terveinä kotiin.
– Kilpilahti on Suomessa selkeästi edelläkävijä turvallisuustyön osalta, toteaa Bilfinger Industrial Services Finland Oy:n toimitusjohtaja Tom Främling.
Kilpilahden teollisuusalue on hyvä esimerkki siitä, että turvallisuuteen liittyvät asiat kannattaa hoitaa laaja-alaisesti, kaikki osapuolet huomioon ottaen. Turvallisuuden ylläpito edellyttää systemaattista toimintaa, mutta samaan aikaan myös jatkuvaa parantamista. Onneksi kaikki ovat yksimielisiä siitä, että panostus on kannattanut ja suunta jatkolle on selvä.
