Turvauhkien kirjo esiteltiin Kemianteollisuuden turvallisuuspäivässä
Tärkeintä turvallisuustyössä on riskien tiedostaminen ja yhteistyö. Kemianteollisuus ry:n yhteistyökumppaneineen kolmatta kertaa järjestämän turvallisuuspäivän puhujat kävivät teemaa sekä lainsäädännön ja eri tason poliisitoiminnan kautta kuin konkreettisina teollisuuden case-esimerkkeinä.
Tapahtumassa, joka keräsi satakunta pääasiassa yrityksiä edustanutta kuulijaa, puhuneet viranomaistahot valottivat uhkia omista näkökulmistaan. Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari puhui yleisesti turvallisuusympäristön muutoksesta, jossa painottuvat erilaiset poliittiset tai muuten kansainväliset tekijät. Yksittäisistäkin yrityksistä voidaan pyrkiä saamaan tietoja tai jopa kemikaaleja, esimerkiksi niin sanottuja kaksikäyttötuotteita, joita hyödynnetään sekä siviilitarkoituksissa että mahdollisissa uhkatarkoituksissa. Suomi on näille tuotteille tärkeä kauttakulkuväylä. Vastaavasti keskusrikospoliisin rikoskemisti Jari Pukkila kertoi KRP:n näkökulmasta uhista, lähinnä CRBNE-aineisiin* liittyvistä.
Yleisökysymyksiä herätti eniten turvallisuusselvitys: kun kemikaaliturvallisuuslaki muuttuu, keistä tulee teettää selvitys? Työ- ja elinkeinoministeriön Tomi Louneman mukaan käytäntö kehittyy ajan kanssa, mutta monissa teollisuuslaitoksissa kaikki työntekijät pääsevät käsiksi prosesseihin niin, että teoriassa voisivat olla uhka. Myös vaarallisten aineiden kuljetusten sääntelyä ollaan uudistamassa eikä kuljetusliikkeitä voi unohtaa selvitysten osalta. Linjaukset pyritään muun muassa Tukesin ja pelastuslaitosten avulla saamaan yhteneviksi koko maahan.
Käytännönläheisempiä case-esimerkkejä toivat Solenis Finland Oy:n toimitusjohtaja Olli Ylihärsilä ja Kraton Chemical Oy:n HSE&S Manager Elisa Tuhkanen. Ylihärsilä esitteli Soleniksen yleisiä turvallisuuskäytäntöjä ja painotti yrityskohtaisen riskien tunnistamisen sekä harjoitusten merkitystä uhkiin varautumisessa. Tuhkanen esitteli Oulun Nuottasaaren teollisuusalueen, Oulun sataman sekä viranomaistahojen yhteistä, vuoden aikana toteutettua turvallisuusharjoitusta, jossa otettiin perinteisten kemikaalionnettomuusuhkien lisäksi huomioon myös pahaa tarkoittavan ihmisen tunkeutuminen alueelle.
Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto päätti tilaisuuden kertomalla, että tilaisuus järjestetään varmasti uudestaan vuonna 2021. Tämänkertaisen tapahtuman osallistujista jo runsas 70 prosenttia sanoi organisaatioidensa olevan hyvin varautuneita turvallisuusuhkiin, kahden vuoden päästä nähdään kehitys.
* CBRNE tulee englanninkielisistä sanoista chemical (kemiallinen), biological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) ja explosives (räjähteet).
Teemu Palkki