https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus: Pesuloiden hukkalämmöt voitaisiin hyödyntää lähes 90 prosenttisesti uudelleen

Teollisten pesuloiden nykyprosessit ovat energiasyöppöjä. Lappeenrannan yliopisto on yhteistyössä Calefa Oy:n kanssa tutkinut, millä tavalla pesulateollisuuden energiatehokkuutta voidaan parantaa uusiokäyttämällä pesulatoiminnassa syntyvät hukkalämmöt entistä tehokkaammin. Samassa yhteydessä CO2-päästöjä tuottavat fossiiliset energianlähteet korvataan pesuloiden energiantuotannossa kokonaan.

lahtokohta-pesula-hukkalampo

Calefa on jo aikaisemmin kehittänyt pesuloille uusiokäyttöjärjestelmän, jossa hukkalämmöt hyödynnetään esimerkkipesulan toiminnassa 37 prosenttisesti uudelleen. Energiatekniikan diplomi-insinööriopiskelija Paavo Lähteenaro on käyttänyt kandityössään tätä lähtökohtaa tutkiessaan, miten ympäristöystävällisyyttä kaupallisissa pesuloissa voidaan parantaa merkittävästi.

Nykyiset energiaa runsaasti kuluttavat ratkaisut ovat korvattavissa

Yksi syyllinen pesuloiden suureen energiahävikkiin on runsas höyrynkäyttö. Höyryä hyödynnetään mankeloinnissa, kuivauksessa sekä pesuveden lämmityksessä. Höyryllä lämpöä saadaan tuotettua nopeasti, mutta menetelmää vaivaa runsas tuotantohäviö sekä heikko hyötysuhde. Höyrystä yli 30 prosenttia katoaa hävikkinä tuotannon yhteydessä. Höyry tuotetaan teollisissa pesuloissa polttoöljyllä tai maakaasulla, mistä aiheutuu ympäristöön CO2-päästöjä.

Tutkimuksessa höyryn korvaamista esitetään uutta lämpöpumpputekniikkaa edustavalla kuumalämpöpumpulla, joka on jopa 130 ⁰C:een lämpötiloja tuottava erikoislämpöpumppu. Kuumalämpöpumppu on erittäin energiatehokas ratkaisu, sillä se tuottaa hiilineutraalisti parhaimmillaan jopa seitsenkertaisen määrän lämpöenergiaa verrattuna sen käyttämään sähköenergiaan.

Myös likaiset ja haaleat hukkalämmöt valjastetaan hyötykäyttöön

Hukkalämmön uusiokäytössä puhtaat ja kuumat hukkalämmöt ovat helpoimpia hyödyntää. Niin sanotut likaiset hukkalämmöt on koettu haastaviksi, sillä ilmassa tai vedessä olevat epäpuhtaudet tukkivat lämmöntalteenotossa käytettävät lämmönvaihtimet.

Tutkimuksessa ongelmaan esitetään ratkaisua savukaasupesureista. Savukaasupesureita käytetään tyypillisesti tuotantolaitosten piipuissa, joissa niiden avulla ilmasta suodatetaan pois lentotuhka ja pienhiukkaset. Samalla teknologialla voitaisiin pesuloissa puhdistaa nukkapitoinen kuivausilma, jolloin hukkalämmön pystyisi hyödyntämän kuivausprosessissa uudelleen.

Uuden sukupolven ympäristöystävällisessä pesulassa hukkalämpöä kerätään uusiokäyttöön myös haaleista jätevesistä. Talteenotettu lämpö jalostetaan lämpöpumpuilla korkeammaksi, jolloin se on taas hyödynnettävissä omissa prosesseissa uudelleen.

Tulevaisuudessa teollinen pesula pyörii 89 prosenttisesti hukkalämmöllä.

Taloudellisesti kannattavaa toimintaa

Kandityössä käsitellyssä esimerkkipesulassa ylletään hukkalämmön uusiokäytössä lähes 90 prosenttiseen hyötysuhteeseen, järjestelmän takaisinmaksuajan jäädessä alle kolmeen vuoteen. Calefalta kuitenkin muistutetaan, että jokainen teollisuuskohde on uniikki, joten hyötysuhteet ja takaisinmaksuajat vaihtelevat kohteittain. Kandityössä esitetty ratkaisu soveltuu sekä olemassa olevien pesuloiden energiankäytön tehostamiseen että kokonaisratkaisuksi uusiin pesuloihin.

Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

25.3.2024 | Alan Uutiset

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma jälleen tiukasti teollisuuden ajan hermoilla

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty,  ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista.

Metsä Group ja ANDRITZ rakentavat koetehtaan uusien ligniinituotteiden kehittämiseksi

Metsä Group rakentaa Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen ligniininjalostuksen koetehtaan. Laitteet toimittaa teknologiayhtiö ANDRITZ. Rakennustyöt alkavat kesällä 2024 ja koetehdas valmistuu loppuvuonna 2025. Koetehtaan kapasiteetti tulee olemaan kaksi tonnia uudenlaista ligniinituotetta päivässä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.