Digitaaliteknologiat lisäävät myös uusia työsuhteen muotoja, ja yhä useampia työntekijöitä kohdellaan itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Työntekijöiden seurannan lisääntyminen, ympärivuorokautinen saavutettavuus, työpaikan vaihtaminen useasti ja työn hallinta algoritmeilla voivat nostaa työntekijöiden stressitasoa. Työpaikan digitalisaation lisääntymisen todennäköisiä seurauksia ovat myös ergonomisten riskien kasvaminen. Tämä johtuu ihmisen ja koneen välisistä rajapinnoista ja verkossa ja liikkeellä tehtävän työn lisääntymisestä.

-Digitalisaatio ja uusien teknologioiden kehittyminen vaikuttavat töiden ja tehtävien luonteeseen, ihmisten työskentelysektoreihin ja -aloihin ja jopa heidän näkemykseensä työstä. Suuntausten perusteella vuoteen 2025 mennessä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät teknologiat ovat muuttaneet laitteita, työkaluja ja järjestelmiä, joita käytetään järjestämään, hallinnoimaan ja tuottamaan tuotteita, palveluja ja tietoa, kerrotaan EU-OSHAn lehdistötiedotteessa.

Digitalisaation vaikutukset syyniin

Digitalisaatioon liittyviä uusia ja kehittyviä työsuojeluriskejä vuoteen 2025 mennessä käsittelevässä raportissa – Foresight of new and emerging risks to occupational safety and health associated with digitalisation by 2025 – tarkastellaan digitalisaation mahdollisia vaikutuksia: yhteistyörobottien teknologiaa, tekoälyä, esineiden internetiä, autonomisia ajoneuvoja, bioniikkaa, virtuaaliteollisuutta ja vahvennettua todellisuutta, puettavaa teknologiaa, massadataa, 3D- ja 4D-tulostusta ja verkkoalustoja.

Tätä varten vuoden 2025 työelämästä laadittiin neljä skenaariota, joissa otettiin huomioon yhteiskunta, teknologia, talous, ympäristö ja politiikka. Digitaaliteknologioiden kehityksen mahdollisia eri vaikutuksia työsuojeluun selvitetään, jotta voidaan vauhdittaa tietoon perustuvaa keskustelua siitä, miten jämäkällä suunnittelulla ja päätöksenteolla voitaisiin muokata työsuojelun tulevaisuutta digitaalimaailmassa.

Kehitystä, muutosta, hyödyntämistä ja hajautumista (Evolution, Transformation, Exploitation and Fragmentation) koskeviin skenaarioihin on koottu asiantuntijatietoa, jota on kerätty kirjallisuuskatsauksista, puhelinhaastatteluista, verkkotutkimuksista ja työpajoista.

Esimerkiksi kehitysskenaariossa oletetaan, että talouskasvun ja uusien teknologioiden käyttöönoton tahti on hidasta ja että hallitusten painopiste on erityisesti työntekijöiden oikeuksissa, sosiaaliturvassa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Tässä skenaariossa työsuojelun riskit ja niiden ehkäisy voidaan tiedostaa muita paremmin, koska uusia teknologioita ei omaksuta nopeasti. Joistakin näistä teknologioista ei ehkä kuitenkaan huolehdita hyvin yritysten rajallisten varojen vuoksi.

Työsuojelun haasteet ja mahdollisuudet esille

Työsuojelun haasteita ja mahdollisuuksia selvitetään kussakin skenaariossa erikseen, mutta lisäksi käsitellään kaikille neljälle skenaariolle yhteisiä kysymyksiä. Joitakin myönteisiä tuloksia on odotettavissa. Esimerkiksi robotiikan ja automaation ansiosta ihmisten työskentely perinteisissä vaarallisissa ympäristöissä ei ole niin todennäköistä kuin ennen.

Psykososiaalisten ja organisatoristen tekijöiden merkitys kuitenkin todennäköisesti kasvaa, koska digitaalinen työskentely tuo muutoksia, joita ovat muun muassa työntekijöiden seurannan lisääntyminen, oletus ympärivuorokautisesta saavutettavuudesta, työpaikan vaihtaminen aiempaa useammin sekä työn ja työntekijöiden hallinta algoritmeilla. Kaikki tämä voi nostaa työntekijöiden stressitasoa. Työpaikan digitalisaation lisääntymisen todennäköisiä seurauksia ovat myös ergonomisten riskien lisääntyminen. Se johtuu ihmisen ja koneen välisistä rajapinnoista, verkossa tehtävän ja liikkuvan työn lisääntymisestä ja kyberturvallisuusriskien kasvusta.

Työn luonne myös muuttuu

Digitaaliteknologiat lisäävät myös uusia työsuhteen muotoja, ja yhä useampia työntekijöitä kohdellaan (oikeutetusti tai väärin perustein) itsenäisinä ammatinharjoittajina, jotka voivat joutua voimassa olevan työsuojelulainsäädännön ulkopuolelle. Se kyseenalaistaa nykyiset työsuojelun hallinta- ja sääntelymekanismit.

Ennakoituihin haasteisiin vastaamiseksi ehdotetaan joitakin mahdollisia työsuojelustrategioita, kuten edistyneitä työpaikan riskinarviointeja, joissa käytetään digitaalisen teknologian tarjoamia ennennäkemättömiä mahdollisuuksia (puettavat laitteet ja massadata) mutta otetaan myös niiden tuomat uudet haasteet huomioon. Lisäksi ehdotetaan ennakoivaa työntekijäkeskeistä lähestymistapaa digitalisaatiostrategioiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä kehystä, jolla selkeytetään työsuojelun vastuita ja velvollisuuksia uusien järjestelmien ja uusien työskentelytapojen osalta.

Tutkimuksen tarkoituksena on antaa EU:n päätöksentekijöille, hallituksille, ammattijärjestöille ja työnantajille tietoa siitä, miten digitalisaatio voisi vaikuttaa työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen EU:ssa pitkällä aikavälillä. Sen tavoitteena on myös tukea asiaankuuluvien työsuojelua koskevien tutkimusten, toimintalinjojen ja strategioiden suunnittelua. Siinä kannatetaan kokonaisvaltaista ehkäisevää lähestymistapaa työsuojeluun, jotta voidaan vähentää kehittyvien haasteiden kielteistä vaikutusta työntekijöihin, yrityksiin, talouteen ja yhteiskuntaan.

Nina Garlo-Melkas