Uusia keinoja asbestipurkutyön turvallisuuden parantamiseksi

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa kehitettiin ratkaisuja asbestipurkutöiden toteutuksessa paljastuneisiin puutteisiin. Ongelmia esiintyi osastointien, ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuudessa. Tulosten pohjalta tuotettiin ja ohjeistettiin käytäntöjä, joiden avulla altistuminen voidaan ennaltaehkäistä. 

asbesti

– Vaikka asbestin käyttö kiellettiin Suomessa jo noin 25 vuotta sitten, tapahtuu altistumista asbestille edelleen asbestipurkutöissä, sanoo vanhempi asiantuntija Markku Linnainmaa Työterveyslaitokselta.

Asbestipurkutyön turvallisuuden ja siihen liittyvien testaus- ja mittaustoimintojen kehittäminen -hank­keessa havaittiin, että asbestipurkajat voivat altistua asbestikuiduille, kun

  • pölyn leviämistä estävän osastoinnin ilma ei vaihdu riittävästi,
  • kohdepoistoja ei käytetä, tai
  • hengityksensuojaimet vuotavat.

Osastoinnin tiiviys, riittävä alipaine ja ilmanvaihto, poistoilman suodatuksen tehokkuus sekä osastointi­alueen siivous purun jälkeen varmistavat purkajien ja alueen muiden toimijoiden tai asukkaiden turvalli­suuden. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin puutteita kaikilla näillä osa-alueilla.

– Turvallisessa asbestipurkutyössä yksikään riskinhallintamenetelmä ei saisi pettää ja niiden tehokkuutta tulee seurata mittauksin, muistuttaa Markku Linnainmaa.

Hankkeessa kehitettiin ja testattiin mittausmenetelmiä, joilla voidaan todentaa osastoinnin, ilmankäsittely­laitteiden ja hengityksensuojainten toimivuus nopeasti ja luotettavasti. Oleellisimmista purkutyön turvalli­suuden varmistavista toimintatavoista laadittiin kuusi tiivistä malliratkaisua.

Ongelmana on puutteellinen ilmanvaihto

Asbestipurkutyökohde yleensä osastoidaan ja alipaineistetaan kuitujen leviämisen estämiseksi. Osastoin­nin riittävä alipaine on yleensä saavutettavissa nykyisillä käytänteillä, mutta ilmanvaihto on usein puutteel­lista. Suurikaan alipaine ei takaa korvausilman jakaantumista ja hyvää huuhteluvaikutusta osastoinnin sisällä.

– Alipaineistuslaitteiden ilmavirrat olivat joskus vain noin puolet valmistajien ilmoittamista, ja noin joka toisessa kenttäkohteissa mitatuista suodatinyksiköistä ilmeni vuotoja, jotka olivat suurimmillaan noin satakertaisia sallittuun tasoon nähden, täsmentää Linnainmaa.

Laboratoriotutkimuksissa saatujen tulosten perusteella osastoinnin ja ympäröivän tilan paine-eroksi suosi­tellaan -10 – -30 pascalia, jotta lainsäädännön mukainen minimitaso, jatkuva 5 pascalin alipaine, saavute­taan kaikissa tilanteissa.

Oikeilla ratkaisuilla osastoinnin ilmanvaihto toimii tehokkaasti

Johtava tutkija Ilpo Kulmala VTT:ltä listaa tehokkaan ilmanjaon ja huuhteluvaikutuksen kannalta huomioi­tavia asioita:

  • Korvausilma pitää yleensä johtaa muualtakin kuin sulkutunnelin kautta. Se voidaan johtaa osas­tointiin joko seinään tehdyn, suodattimella varustetun aukon kautta tai joissakin tapauksissa palauttamalla suodatettua poistoilmaa osastointiin paineentasaimen avulla.
  • Poistoilma-aukko pitää sijoittaa mahdollisimman kauas tuloilma-aukosta.
  • Ilman tilavuusvirran riittävyys pitää varmistaa mittauksin käyttöolosuhteissa ennen purkutöiden aloitusta, jotta voidaan varmistaa riittävä ilmanvaihtuvuus osastoinnin sisällä. Tämä voidaan tehdä tutkimuksessa kehitetyllä tarkalla ja helppokäyttöisellä ilmavirran mittauslaitteistolla.
  • Alipaineistajien ja osastoinnin ulkopuolella olevien kohdepoistoimurien suodattimien toimivuus pitää myös varmistaa mittauksin aina HEPA-suodattimen vaihdon jälkeen ennen purkutöiden aloitusta ja vähintään kerran vuodessa. Mitoituksessa pitää huomioida, että vaatimus ilmanvaihtuvuudesta toteutuu myös kuormitetuilla suodattimilla.

Hengityksensuojain on valittava käyttäjän mukaan ja sen tiiviys on testattava

Asbestipurkajille tehdyissä hengityksensuojainten tiiviystesteissä havaittiin, että noin puolet ei läpäissyt tiiviystestiä naamarin reunoilta tapahtuvan ohivuodon takia.

– Asbestipurkajien suojainten tiiviystestausta on siis tehostettava. Testauksen tulisi olla yleinen toiminta­tapa kaikille purkajille, sanoo erikoistyöhygieenikko Heli Kähkönen Työterveyslaitokselta.

Molemmat testatut hengityksensuojainten tiiviystestausmenetelmät osoittautuivat käyttöön soveltuviksi. Hengityksensuojaimia valittaessa työntekijöiden on päästävä kokeilemaan useita suojanaamarimalleja ja -kokoja, jotta kaikille löytyisi sopiva.

– Lisäksi parta tulee ajaa pois, koska se heikentää suojanaamarien kasvoille tiivistymistä, lisää Kähkönen.

Asbestikartoittajille henkilösertifikaatti ja laboratorioille akkreditointi

Asbestipurkutyön turvallisuuden ja riskienhallinnan lähtökohtana on hyvin toteutettu asbestikartoitus. Nykyisin asbestikartoitukseen liittyy suuria puutteita ja selvitystarpeita. Asbestikartoittajilta pitäisi edellyt­tää pätevyyden osoittavaa henkilösertifikaattia ja näytteitä analysoivilta laboratorioilta riippumattoman tahon toteamaa pätevyyttä eli akkreditointia.

– Jatkossa tulee varmistaa, että tutkimuksessa luodut malliratkaisut otetaan aktiiviseen käyttöön tulosta­malla ja jakamalla niitä työmailla ja linkittämällä niitä asbestityön turvallisuutta käsitteleville internet-sivuille. Isännöitsijöiden, korjausrakennuttajien, viranomaisten ja kansalaisten tietotasoa tulee lisätä, jotta valvonta toimisi nykyistä paremmin, muistuttaa Markku Linnainmaa.

”Asbestipurkutyön turvallisuuden ja siihen liittyvien testaus- ja mittaustoimintojen kehittäminen - AsbTest” -hankkeessa tutkittiin, kehitettiin ja ohjeistettiin sellaisia asbestipurkutyön turvallisuuden mittaus- ja valvontakäytäntöjä, joiden avulla työntekijöiden ja muiden ihmisten asbestialtistuminen voidaan ennaltaehkäistä. Hankkeessa kehitetyillä ja testatuilla mittausmenetelmillä voidaan todentaa osastoinnin, ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuus. Tutkimuksen tulosten pohjalta laadittiin suosi­tukset ja malliratkaisut altistumisen ehkäisemiseksi. Tuloksia voidaan soveltaa myös kaikessa muussa korjausrakentamisessa, jossa ilmaan vapautuu terveydelle haitallisia tai vaarallisia altisteita.

Hankkeen koordinaattorina oli Työterveyslaitos ja muina tutkimuslaitoksina Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto (2019 alusta Tampereen yliopisto). Kohdeorganisaatioina olivat Lifa Air Oy Ltd, Oy Teknocalor Ab, STM/työ- ja tasa-arvo-osasto, ASTQ Supply House Oy, Suomen Asbestitekniikka Oy, Veljekset Paupek Oy, Aavi Technologies Oy, Delete Finland Oy, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennusliitto ry, Dustcontrol Fin Oy ja Strong Finland Oy.

Hanketta rahoittivat tutkimuslaitosten lisäksi Työsuojelurahasto, STM ja mukana olleet yritykset.

Uusimmat artikkelit

25.6.2019 | Alan Uutiset

”Sellumarkkinoilla normaali korjausliike” – hinta edelleen hyvällä tasolla, sanoo Metsä Groupin Hämälä

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä ei kanna suurta huolta sellun hinnan viimeaikaisesta laskusuunnasta, sillä historiallisesti tarkasteltuna hintataso on edelleen ”hyvä”. Nykyinen hintataso ei myöskään vaikuta yhtiön arvioihin uuden Kemiin suunnitellun biotuotetehtaan kannattavuudesta. Varsinainen investointipäätös laitoksesta tehdään kesällä 2020.

Ford hyödyntää tuotannossaan yli miljardi kertakäyttömuovipulloa vuodessa

Autonvalmistaja Ford on löytänyt nerokkaan tavan käyttää uudelleen miljoonia muovipulloja. Jokaisessa yhtiön valmistaman Ford EcoSportin mattojen valmistukseen on käytetty 470 kertakäyttöistä muovista juomapulloa.

19.6.2019 | Tutkimus ja koulutus

Kumppaniverkostoista aiheutuu ongelmia yli 80 % yrityksistä

Kumppaniverkostoista johtuvat toimitusketjujen häiriöt ja liiketoiminnan keskeytykset luovat yrityksille painetta investoida kumppaniverkoston riskienhallintaan. Suomalaista yritysjohtoa huolestuttavat erityisesti kumppaniverkoston vastuullisuus- ja kyberriskit.

Cobotit auttoivat metallisorvaamon kasvuun

Yhteistyörobotti eli cobotti nosti savonlinnalaisen alihankintakoneistamo Ket-Metin kustannuskilpailukykyä roimasti.

llmalämpöpumppumyynnin rajua kasvua ruokki helteinen viime kesä

Lämpöpumppujen myynti Suomessa kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 47 prosenttia. Eniten rynnivät ilmalämpöpumput lähes 70 prosentin kasvulla, mutta myös maalämpöpumppujen, ilma-vesilämpöpumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen myyntiluvut nousivat 10-15 prosenttia. 

Digitalisaatiolla säästöjä asumiskuluihin

Energianhallinnan ja automaation asiantuntija Schneider Electric järjesti eilen Helsingin messukeskuksessa jokavuotisen Innovation Summit -tapahtumansa. Viesti oli selvä: tekoäly ja IoT-tekniikka ovat nyt tulossa teollisuuden lisäksi vauhdilla myös kiinteistöihin säästöjä tuomaan

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.