Teollisesta työn murroksesta ja Industry 4.0:sta ja jopa 5.0:sta on puhuttu viime aikoina paljon. Teollisen työn muuttuessa syntyy uusia teknologioita, prosesseja ja liiketoimintamalleja sekä uusia personoituja tuotteita, ja asiakkaat osallistuvat suunnitteluun entistä enemmän. Tätä kautta tulee myös haasteita, kuten monimutkaisia arvoverkostoja, isoja investointeja ja tietotyön lisääntymistä.

Koska teollisuus muuttuu, myös työ muuttuu. Tulevaisuuden työntekijän haasteina tulevat olemaan jatkuva uusien taitojen oppiminen, yksilön taitojen parempi hyödyntäminen, merkityksellisten työroolien tarjoaminen, henkisen kuormituksen hallinta ja teollisuuden uudelleen brändäys houkuttelevampana työllistäjä.

VTT:n vision mukaan teollisuuden murroksesta saadaan parhaiten hyötyä, jos ei keskitytä pelkästään työvälineiden miettimiseen, vaan rinnan työvälineiden suunnittelun kanssa mietitään, minkälaisia uusia työkäytäntöjä ne mahdollistaisivat ja miten työ pitäisi organisoida uudella tavalla. Tavoitteena on hyödyntää optimaalisesti teknologiaa, joka on hyvä analyyttisissä tehtävissä, mutta toisaalta ihminen on hyvä kokemus- ja oivalluskyvyn osaaja. On tärkeää osallistaa työntekijät, oman työnsä parhaat asiantuntijat, mukaan suunnitteluun. 

Tavoitteena ei pitäisi olla pelkästään tuottavuus vaan myös työhyvinvointi. Usein nämä kaksi kulkevatkin käsi kädessä: hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava.

Tulevaisuuden teollinen työ

Miltä tulevaisuuden teollinen työ sitten näyttää?

Teollisen työn muutossuuntia ja uusia teollisia työtehtäviä on kuvattu Operaattori 4.0 visioiden avulla, jotka kuvaavat, kuinka tulevaisuuden teknologiat voivat tukea operaattoreita teollisessa murroksessa. Operaattori 4.0 visiosta VTT on nostanut kuusi operaattorikonseptia: yhteistyössä toimiva, vuorovaikutteinen, supervahva, laajasti kokeva, analyyttinen ja fiksu.

-          Yhteistyössä toimiva: Ihmiset ja robotit työskentelevät yhdessä toistensa taitoja sujuvasti täydentäen: ihmisen joustavuus ja oivalluskyky yhdistyvät robotin työn nopeuteen, tarkkuuteen ja toistokykyyn.

-          Vuorovaikutteinen: Työntekijöillä on paljon hiljaista tietoa hyvistä työtavoista ja ongelman ratkaisutavoista. He jakavat näitä ja ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa mobiilien ratkaisujen avulla.

-          Supervahva: Robotit auttavat monissa fyysisesti raskaissa työvaiheissa. Kaikki raskaat työt eivät vielä sovellu robottien tehtäväksi. Näissä tehtävissä eksoskeletonit tukevat työntekijöitä.

-          Laajasti kokeva: Virtuaalitodellisuuden avulla työntekijät voivat harjoitella turvallisesti uusia työtapoja. Lisätyn todellisuuden ratkaisujen avulla voidaan antaa työntekijälle työtehtävään liittyvää tietoa visuaalisessa muodossa.

-          Analyyttinen: Työntekijä käyttää tekoälyn avustuksella data-aineistoja tuotannon analysointiin ja tulevaisuuden ennakointiin.

-          Fiksu: Tekoälyyn pohjautuvat ratkaisut auttavat työntekijöitä päätöksenteossa ja vuorovaikutuksessa koneiden kanssa.

Työhyvinvointi keskiössä

VTT:n mukaan huomioimalla työntekijän henkilökohtaiset kyvyt voidaan vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin. Ihminen-teknologia-tiimeissä on keskeistä sujuvan tiimityön mahdollistamisen lisäksi osallistaa työntekijä oman työn ja uusien digitaalisten työkalujen suunnitteluun ja keskittyä yksilön henkilökohtaisiin kehittymistavoitteisiin. Jokaisella työntekijällä on persoonalliset taidot, kyvyt, mieltymykset ja toivotut urapolut, ja jokaisen työntekijän pitäisi pystyä kehittämään näitä haluamiinsa suuntiin sopivassa tahdissa.

Työn vaatimukset muuttuvat koko ajan, ja työntekijöiltä vaaditaan uudenlaisia taitoja kuten nopeaa kommunikointia ja joustavuutta. Jatkuvasti muuttuva työelämä saattaa aiheuttaa stressiä ja epävarmuutta omasta osaamisesta ja toisaalta tarvetta uudistaa omia ajattelu- ja työtapoja.

Toisaalta muutos voi tuoda paljon positiivisia asioita kuten kehittymismahdollisuuksia, uusia työrooleja ja mielenkiintoista uutta sisältöä työhön. Ihmisestä riippuen muutokset voidaan kokea joko myönteisinä tai kielteisinä, tai molempina.

VTT:n visiossa hyvinvointi on teknologian kehittämisen keskiössä, ja sitä voidaan tukea monella tavalla, kuten mahdollistamalla oman ja työyhteisön hyvinvoinnin seuraamisen. Teknologiaa voidaan kehittää käyttäjälähtöisesti: käyttäjät huomioidaan kokonaisvaltaisesti ja ratkaisuja suunnitellaan yhdessä käyttäjien ja muiden toimijoiden kanssa haastelähtöisesti käyttöympäristö huomioiden. Uusien ratkaisujen syntyessä on tärkeää seurata, mitä ratkaisut tuovat mukanaan hyvinvoinnin kannalta.

Juttu on kirjoitettu VTT:n ”Teollisen työn murros: Innostavia työtehtäviä ja työhyvinvointia digitalisaation avulla” -webinaarin pohjalta, jossa oli puhujina johtava tutkija Eija Kaasinen, erikoistutkijat Susanna Aromaa ja Päivi Heikkilä VTT:ltä.

Teksti: Mia Weckström