Ympäristötavoitteiden saavuttaminen vaatii innovatiivisten teknologioiden kehittymistä. Kuvassa Vaasan yliopiston VEBICin johtaja Suvi Karirinne, Westenergyn toimitusjohtaja Olli Alhoniemi, projektipäällikkö Karita Luokkanen-Rabetino Vaasan yliopistosta Westenergyn jätteenpolttolaitoksella Mustasaaressa. Kuvaaja: Riikka Kalmi/Vaasan yliopisto

– Usein jäte-energialaitokset mielletään jätealan toimijoiksi, jotka yhdyskuntajätettä polttamalla mahdollistavat tehokkaan jätehuollon toteutumisen. Todellisuudessa jäte-energialaitokset ovat kuitenkin varsin merkittävä osa niin alueellisia energiatuotantokokonaisuuksia kuin kiertotaloutta. Westenergy tuottaa paitsi sähköä, myös reilut 40 prosenttia Vaasan kaukolämmöstä, toteaa Westenergyn toimitusjohtaja Olli Alhoniemi.

– Prosessin sivutuotteena syntyvästä tuhkasta yhteistyökumppanimme erottelevat arvokkaita metalleja ja mineraaleja, jotka sitten päätyvät uudelleen käytettäviksi. Lisäksi tuhkaa pystytään hyödyntämään esimerkiksi kevyen liikenteen väylien rakentamiseen, kaatopaikkojen täytemaana sekä esimerkiksi betonikivetysten valmistuksessa. Näin kierrätykseen kelpaamaton materiaali pystytään hyödyntämään energiana ja uusina materiaaleina lähes sataprosenttisesti.

Alhoniemen mukaan Westenergy pyrkii Vaasan yliopiston kanssa paitsi kehittämään ydintoimintaa ekologisen jäteperusteisen energian tuottajana, myös tutkimaan uusia mahdollisuuksia kiertotaloudessa.

– Esimerkiksi savukaasuista tapahtuva hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen, logistiikkaketjun hiilidioksidipäästöjen alentaminen, sekä innovatiiviset tavat edistää kiertotaloutta aiempaa tehokkaalla jätteiden kierrätyksellä kiinnostavat meitä, Alhoniemi sanoo.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Hankkeen projektipäällikön Karita Luokkanen-Rabetinon mukaan jäte-energia-ala tarjoaa mielenkiintoisen kontekstin monitieteelliselle tutkimukselle. Hänen mukaansa kehittyvä lainsäädäntö ja ympäristöpoliittinen keskustelu tuovat omia haasteita ja epävarmuustekijöitä jäte-energia-alan toimijoiden strategian kehittämiseen liittyen. 

– On esimerkiksi käyty poliittista keskustelua siitä, miten jätteenpoltosta muodostuviin hiilidioksidipäästöihin suhtaudutaan, tulisiko jätteenpolton siirtyä taakanjakosektorilta päästökaupan piiriin vai saataisiinko suotuisia ympäristövaikutuksia niin sanotuilla green dealeilla vai veromenettelyillä. Sillä, mikä vaihtoehto toteutuu, on omat vaikutuksensa strategian kehittämiselle, investointipäätöksille ja t&k-portfolion sisällölle, toteaa Luokkanen-Rabetino.

Luokkanen-Rabetinon mukaan ympäristötavoitteiden saavuttaminen vaatii innovatiivisten teknologioiden kehittymistä. Esimerkiksi hiilineutraalisuuden saavuttaminen edellyttää teknologioiden hyödyntämistä, jotka eivät ole tällä hetkellä valmiita kaupallistettavaksi. Jätteiden kierrätysasteen ja uudelleenkäytön lisääminen voi puolestaan vaatia kokonaan uudenlaisten ekosysteemien rakentamista, missä tekoälyllä ja digitalisaatiolla on varsin merkittävä rooli.

– Nämä ovat isoja kysymyksiä, joita ei ratkaista hetkessä tai yhden organisaation toimesta. Tärkeää onkin tunnistaa keskeisiä toimijoita, joiden kanssa asioita voidaan edistää yhteisvoimin, sanoo Luokkanen-Rabetino.

Tutkimuksen avulla innovatiivisia ratkaisuja

Westenergyn kanssa tehtävä yhteistyö tarjoaa VEBICille ja Vaasan yliopistolle hienon mahdollisuuden edistää tutkimusta, jonka avulla pyritään rakentamaan innovatiivisia jäte-energia-alan ja kiertotalouden ratkaisuja. Hanke on alkanut keväällä ja jatkuu kuluvan vuoden ajan.

 – Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä Westnergyn kanssa jo parin vuoden ajan Business Finlandin rahoittamassa Share-hankkeessa, jonka myötä olemme oppineet paljon toimialasta ja sen ominaispiirteistä. Tämä antaa hyvät lähtökohdat tutkimus- ja kehityshankkeiden rakentamiselle, Karita Luokkanen-Rabetino toteaa.

– Lisäksi yhteistyö tarjoaa meille mielenkiintoisen kontekstin kiertotalouden, teollisten ekosysteemien ja symbioosien tutkimukselle. Nämä teemat ja ratkaisujen löytäminen niihin tukevat myös alueen muita kunnianhimoisia yrityslähtöisiä kehityshankkeita, sanoo puolestaan Vaasan yliopiston VEBIC-tutkimusalustan johtaja Suvi Karirinne.