– Elämme jälleen melkoisen sumun peitossa tulevaisuuden osalta, kirjoittaa Markku Uitto.

Monella liiton jäsenyrityksellä on ollut toimintaa niin Ukrainassa, Venäjällä kuin Valko-Venäjälläkin. Ukrainan toiminnot ovat keskeytyksissä ja päähuomio on nyt oman henkilöstön turvaan saaminen sota-alueelta. Venäjällä ja Valko-Venäjällä olevia toimintoja uudelleen arvioidaan ja vähintään skaalataan alaspäin, hän lisää.

Teknisen kaupan näkökulmasta sodalla on ollut suurin ja nopein vaikutus teräskauppaan Euroopassa ja Suomessa. Ukraina, Venäjä ja Valko-Venäjä ovat olleet merkittäviä teräksen toimittajia. Ukrainan tehtaat ovat kiinni, Venäjän suurimmat tehtaat pakotteiden piirissä omistajiensa kautta ja nyt loputkin uusimman tuontipakotekierroksen johdosta.

– Valitettavasti eurooppalaiset terästehtaat ovat myös tuoneet merkittävän osan käyttämästään rautamalmista ja teräsaihioista Venäjältä ja Ukrainasta. Tämä tarkoittaa kokonaisuutena täysin poikkeuksellista tarjontahäiriötä markkinoilla. Varsinkaan keski- ja eteläeurooppalaiset terästehtaat eivät välttämättä ota uusia tilauksia lainkaan vastaan tai hinnat ovat jotain ennenkokematonta. Jo viime vuonna teräksen hinta oli kaikkien aikojen ennätystasolla, joka monissa laaduissa on nyt mennen tullen ylitetty.

– Yritykset varmasti keksivät korvaavia logistisia putkia teräksen tarjonnan lisäämiseksi ajan kanssa. EU:n ulkopuolista tuontia jarruttavat lähtömaakohtaiset tuontikiintiöt, jotka pitäisikin nopeasti vähintään allokoida uudestaan näiden kolmen maan osalta. Muuten edessä saattaa olla merkittävässä määrin teollisten ja kiinteistöinvestointien lykkäämistä tai perumista saatavuusongelmien ja korkeiden hintojen johdosta, Uitto päättää.

//Nina Garlo-Melkas