https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Viruksia ilmassa? Suomalaistutkijat selvittävät, millä keinoin tartuntariski pienenee

Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittävät, miten toimistoissa voitaisiin vähentää tartuntoja erilaisilla ratkaisuilla, kuten ilmanjaon tehostamisella sekä ilmanpuhdistimilla, hengityssuojaimilla ja UV-valolla. Kaksivuotista tutkimushanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.

robo

Ihminen hengittää oman kehon lämmittämää, ylöspäin nousevaa ilmaa. Kuvassa lämpönuken lämmittämän ilman liike on saatu näkyviin savupilvellä. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Käsihygienia ja hihaan yskiminen eivät riitä torjumaan koronan kaltaisia viruksia, jotka leviävät ilmassa leijuvien aerosolihiukkasten mukana. Hankkeen tavoite on löytää toimistoihin toimivia ja kustannustehokkaita suojaratkaisuja. Mittauksissa tarvitaan muun muassa yskimiskonetta ja keuhkoilla varustettua lämpönukkea.

– Haemme helposti toteutettavia ratkaisuja ja tarkkaa tietoa niiden tehosta tartuntariskin pienentämisessä, tiivistää hanketta vetävä Aalto-yliopiston professori Risto Kosonen.

Tutkijat tekevät laboratoriossa mittauksia parafiinista valmistetuilla aerosolihiukkasilla, ihmiselle vaarattomalla MS2-viruksella ja merkkiainetta sisältävällä kaasulla. Merkkiainekaasun avulla tutkijat selvittävät, miten ilmanjako ja lämmönlähteet vaikuttavat ilman sekoittumiseen.

Ainutlaatuisia mittauksia

Jotta huonetilavirtaukset sekä aerosoli- ja virusmittaukset olisivat mahdollisimman todenmukaisia. tutkijat käyttävät erityistä yskimiskonetta ja ihmisen kokoista lämpönukkea.

Yskimiskoneen avulla voidaan tutkia aerosolien leviämistä hengittäessä ja yskittäessä. Lisäksi yskimiskoneelle on muotoiltu kasvot, joille voidaan myös pukea maski.

Lämpönukke on ihmisen kokoinen ja muotoinen. Nukkeen on kytketty ulkopuoliset ”keuhkot”, joiden avulla nukke hengittää sisään ja ulos halutulla voimakkuudella, suun tai nenän kautta. Myös lämpönukelle voidaan pukea maski. Nukella on myös 25 kehonosaa, joiden lämpötilaa voidaan säätää.

– Mehän hengitämme oman kehomme lämmön ylöspäin nostattamaa ilmaa. Siksi on tärkeää, että nukkekin on lämmin, jotta voimme luotettavasti mitata sen sisäänhengityksen pitoisuuksia, Kosonen sanoo.

Kirurgisten ja FFP2-maskien lisäksi tutkijat mittaavat muun muassa sermien, ilmanjaon ja erilaisten ilmanpuhdistimien vaikutusta kaasun, aerosolien ja virusten leviämiseen ja pitoisuuksiin. Lisäksi he testaavat UV-valon tehokkuutta virusten hävittämisessä.

Kososen mukaan sisäilmasta puhutaan usein aivan kuin se olisi samanlaatuista koko tilassa. Todellisuudessa ilmanvaihto, ihmisten määrä, erilaiset väliseinät ja jopa ikkunoiden lämpötila voivat vaikuttaa suuresti siihen, millaisia hiukkaspitoisuuksia tilan eri kohtiin muodostuu.

–Monet meidän mittauksistamme ovat sellaisia, joita ei aiemmin ole muualla juuri tehty, Kosonen kertoo.

Uusimmat artikkelit

31.10.2024 | Alan Uutiset

Cloud1 ostaa enemmistön Smartbi:stä – ”puuttuva lenkki yritystekoälyn mahdollistamiseksi”

Cloud1 tekee jo toisen yrityskauppansa tänä vuonna, kun yhtiö ostaa enemmistön Smartbi:stä. Tavoitteena on kasvaa Pohjoismaiden johtavaksi yritysälykkyyden mahdollistajaksi ja yritystekoälyn kokonaistoimittajaksi.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

IFS julkaisi yli 60 valmista tekoälytoiminnallisuutta kuudelle eri toimialalle

Uusista ominaisuuksista kuultiin viime viikon Unleashed-tapahtumassa Orlandossa. Niihin sisältyy myös Sustainability Management -moduuli, joka on kehitetty yhteistyössä PwC:n kanssa.

Loviisan ydinvoimalaitoksen molempien yksiköiden vuosihuollot valmistuivat

Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmat yksiköt ovat jälleen tuotannossa vuosihuoltojen päätyttyä.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.

2.10.2024 | Tutkimus ja koulutus

SSAB:n Raahen tehtaan uusi päälaboratorio on Pohjoismaiden suurimpia

Laborotorion rakentaminen on osa yhtiön valmistautumista fossiilivapaaseen teräksentuotantoon. Vuosittain laboratoriossa analysoidaan noin 240 000 näytettä, joista tehdään noin 4,4 miljoonaa määritystä.

27.9.2024 | Kumppaniartikkeli

Innovaatiot vaativat yhteistyötä

Suomalainen osaaminen on tärkeässä roolissa globaalin pumppujätti Sulzerin toiminnassa. Sen varaan rakentuvat sekä oma että kumppanien prosessien tutkimus- ja kehitystoiminta ja tehokkuuden jatkuva parantaminen.