Wärtsilä on luonut Helsingin kaukolämpöverkosta yksityiskohtaisen energiamallin ja analyysin, jossa on tutkittu kivihiilen korvaamista sekä biomassakattiloilla että useilla kaukolämmön tuotannon sähköistykseen perustuvilla vaihtoehdoilla. Mahdollisia lämmönlähteitä lämpöpumppujen käyttöön sähköistykseen perustuvissa vaihtoehdoissa ovat merivesi, datakeskusten hukkalämpö ja geoterminen lämpö.

Wärtsilän analyysin lopputulema on, että nykyiset hiililaitokset korvataan edullisimmin lämpöpumpuilla, joiden käyttämä sähkö saadaan tuulivoimasta, ja lämmönlähteenä toimii datakeskusten hukkalämpö sekä merivesi. Vaihtelevasti saatavilla olevan tuulisähkön käyttö lämmöntuotannossa on mahdollista toteuttaa yhdistämällä tuotantomalliin lämpövarasto, ja nopeasti käynnistyvät, vähäpäästöiset kaasumoottorikäyttöiset voimalaitokset, jolloin tuotanto voidaan optimoida sähkön markkinahinnan mukaan.

- Moottorivoimalaitokset tuottavat tarvittaessa varavoiman datakeskuksille, ja niitä käytetään kaukolämmöntuotannon sekä tuulivoimahankinnan optimointiin. Wärtsilän esittämässä mallissa datakeskukset sijoitetaan käytöstä poistettuihin hiililaitoksiin Hanasaaressa ja Salmisaaressa. Salmisaaren merenalaiset kivihiilisiilot soveltuvat hyvin kaukolämpövarastoiksi, kertoo yhtiö lehdistötiedotteessa.

- Perinteisesti Suomessa biomassapohjaiset polttoaineet on nähty parhaana hiilen korvaajana kaukolämmityksessä, mutta mahdollisuus edulliseen lämpöön tuulivoiman kautta vähentää huomattavasti tarvetta biomassan käytölle ja tekee hiilestä luopumisesta taloudellisesti kannattavaa jo tänään, sanoo Matti Rautkivi, liiketoiminnan ja strategian kehityksestä vastaava johtaja, Wärtsilä Energy Business.

Tutkimuksen mukaan säästö kaukolämmön tuotantokustannuksessa on yli 10 prosenttia kivihiilen perustuvaan nykytilanteeseen verrattuna, kun taas pääasiallisesti biomassaan käyttöön pohjautuva portfolio nostaisi tuotantokustannusta noin 9 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Suuria merivesilämpöpumppuja käytetään lämmöntuotannossa useissa kohteissa ympäri maailman, esimerkiksi Tukholmassa vuodesta 1984 saakka.

Datakeskusten hukkalämpöä hyödynnetään jo Suomessa Mäntsälässä, ja lisäksi uusia projekteja on suunnitteilla muun muassa Espooseen. Ensimmäinen syvä geoterminen lämpölaitos on rakenteilla Espoon Otaniemessä.

Helenin nykyinen kaukolämmön tuotanto perustuu fossiilisiin polttoaineisiin. Kivihiili tuottaa lämmöstä 60 prosenttia.