https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 10.3.2021

Automaattisen kuorma-auton testiajo jatkuu Stora Enson tehdasalueella

Stora Enso aloitti automaattisesti ajavan kuorma-auton testikäytön havupuuhakkeen kuljetukseen Uimaharjun tehtaalla Joensuussa vuosi sitten. Ilman kuljettajaa liikkuvan ajoneuvon avulla selvitetään, paljonko automatisoiduilla kuljetuksilla voidaan vähentää päästöjä ja parantaa turvallisuutta. Auton kuusi aistia mahdollistavat sen turvallisen liikkumisen tehdasalueella. Testi jatkuu syksyyn 2021 saakka.

stora

Automaattisesti ajavan kuorma-auton testikäytöllä Stora Enso on vuoden aikana kerännyt lisätietoa siitä, millaisia ympäristö- ja turvallisuushyötyjä sekä kustannussäästöjä uudenlaisella ajoneuvolla voidaan saavuttaa tehdaskuljetuksissa.

- Automaattisen kuorma-auton käyttö on lisännyt huomattavasti turvallisuutta tehdasalueella erityisesti hakekasojen ja varastojen läheisyydessä. Lisäksi automatiikan avulla on vähennetty päästöjä. Testaaminen on sujunut hyvin, ja auto tekee oikeita asioita oikeissa paikoissa. Testin piti kestää vuoden verran, mutta päätimme jatkaa testausta, jotta saamme kattavammin kokemusta auton toimivuudesta eri vuodenaikoina, sanoo operaatiojohtaja Lauri Kuusisto Stora Enson Suomen puunhankinnasta.

Jatkokäytössä esimerkiksi etävalvomoon siirtyvän kuljettajan työergonomia parantuu. Automaattisen kuorma-auton odotetaan pienentävän päästöjä automatiikan optimoidessa moottorinkäyntiä ja reittivalintaa. Vähentyvä polttoainekulutus tuo myös taloudellisia säästöjä.

Kuuden aistin auto havainnoi ympäristöä

Stora Enson Uimaharjun tehdasalueella sahan ja sellutehtaan välillä liikennöivän automaattisen ajoneuvon suurin nopeus on 20 kilometriä tunnissa. Kuorma-auto kuljettaa päivittäin noin 15 hakekuormaa sahalta sellun tuotantoon 1,4 kilometrin matkan. Sahauksen sivutuotteena syntyvää haketta hyödynnetään raaka-aineena sellun valmistuksessa.

Auton testauksessa turvallisuus on ykkösasia. Koekäytön alkuvaiheessa autossa on ollut kuljettaja valvomassa testin sujumista. Myöhemmin tänä vuonna auton kulkua on tarkoitus valvoa etäyhteydellä kulkuneuvon ulkopuolelta.

Auton turvatekniikassa otetaan huomioon monenlaisia asioita ja sitä voidaankin nimittää kuuden aistin autoksi. Aisteja ovat:

  • Laserskanneri eli lidar: Mittaa auton ympärillä olevaa vapaata tilaa ja muodostaa kolmiulotteista tietoa esteistä auton järjestelmälle. Lumisade tai sankka sumu voivat vaikuttaa lidarin havaintokykyyn.
  • Tutka: Mittaa auton ympärillä olevaa vapaata tilaa kaksiulotteisesti. Tutka ei havaitse yksityiskohtia toisin kuin laser, mutta sääolosuhteet eivät puolestaan vaikuta tutkan toimintaan.
  • Lämpökamera: Havaitsee lämmönlähteet ympärillään, esimerkiksi ihmisen tai auton.
  • Äänentunnistin: Tunnistaa sille opetettuja ääniä, esimerkiksi paloauton sireenin tai ihmisen avunhuudon. Auto voidaan asettaa pysähtymään tai hidastamaan vauhtiaan, kun se kuulee tietyn äänen.
  • Radiotaajuuslähetin: Tehdasalueella kulkevilla on mukanaan pieni kortti, jonka autossa oleva RFID-lukija tunnistaa. Auto voidaan asettaa pysähtymään, kun tällainen RFID-tägi havaitaan auton ajoreitillä tai sen lähettyvillä.
  • Kamera: Liikkuvasta kuvasta on suurin hyöty etäohjausvaiheessa, jolloin etäohjaamossa työskentelevä kuljettaja voi tehdä päätöksiä näkemänsä livekuvan sekä muun autolta saatavan anturitiedon perusteella. Ei kuitenkaan varsinainen turvallisuuslaite.

Mistä kyse?

Automaattisesti ajavan auton testaus on Stora Enson ja hakekuljetuksia operoivan Mantsinen Groupin yhteishanke. Ajoneuvon älykkään ohjausjärjestelmän ja varustelun toimittaa Hiab (osa Cargotecia), joka on kehittänyt järjestelmää yhdessä VTT:n kanssa. Turvallisuustyössä on mukana myös InnoTrafik ja VTT. Nokian Renkaat on mukana hankkeessa testaamassa Nokian Tyres IntuituTM -älyrenkaita.

Stora Enson saha ja sellutehdas

Stora Enson Uimaharjun saha valmistaa mäntysahatavaraa. Samalla tehdasalueella sijaitseva Stora Enson Enocellin sellutehdas tuottaa liuko- ja havupuusellua muun muassa tekstiiliteollisuuteen sekä paperiteollisuuteen. Tehdasalueella työskentelee yhteensä noin 300 henkilöä.

Uusimmat artikkelit

25.3.2024 | Alan Uutiset

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma jälleen tiukasti teollisuuden ajan hermoilla

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty,  ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista.

Metsä Group ja ANDRITZ rakentavat koetehtaan uusien ligniinituotteiden kehittämiseksi

Metsä Group rakentaa Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen ligniininjalostuksen koetehtaan. Laitteet toimittaa teknologiayhtiö ANDRITZ. Rakennustyöt alkavat kesällä 2024 ja koetehdas valmistuu loppuvuonna 2025. Koetehtaan kapasiteetti tulee olemaan kaksi tonnia uudenlaista ligniinituotetta päivässä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.