https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 27.4.2021

Digitalisaatio Akatemiasta hyvä malli osaajapulaan ympäri Suomea?

Yritysten ja korkeakoulujen Vaasassa yhdessä kehittämä Digitalisaatio Akatemia etsii uusia ratkaisuja alueen digi-osaajapulaan. Vaasan yliopiston InnoLabin tutkijat kehittivät mallia edelleen, jotta se voisi toimia muuallakin Suomessa. Tuore, työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarjassa ilmestynyt raportti summaa pilottikauden opit.

digitalisaatio-akatemia-kuva

Tutkijat Sorin Dan, Shah Ruhk Shakeel ja Khuram Shahzad Vaasan yliopistosta sanovat, että keskeistä Digitalisaatio Akatemiassa on ajattelutavan muutos – osaajapulan taltuttamisessa yksin tekeminen ei riitä, vaan tarvitaan yhteistyötä. Kuva: Riikka Kalmi, Vaasan yliopisto

Digitalisaatio Akatemia sai alkunsa Vaasassa keväällä 2018, kun ohjelmistoalan yrittäjä Andreas Paschinsky Devatus Oy:stä halusi kehittää järeämpiä keinoja osaajapulaan vastaamiseen. Hän otti yhteyttä energia-alan yrityksiin ja alueen korkeakouluihin. Pilotti syntyi yritysten rahoituksella ja korkeakoulujen tuella.

Digitalisaatio Akatemia tarjoaa niin suomalaisille kuin ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille mahdollisuuden oppia yritysten kannalta ajankohtaisia digitaitoja, verkottua yritysten kanssa ja kehittyä työelämätaidoissa. Tavoitteena on saada yhä useampi osaaja jäämään seudulle.

Digitalisaatio Akatemian pilottikauden tulokset on nyt koottu raporttiin, joka summaa Vaasan yliopiston InnoLabin toteuttaman ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoittaman DA-PITO-tutkimushankkeen opit. Hankkeen loppuraportti on julkaistu TEM:in julkaisusarjassa, ja on vapaasti ladattavissa verkossa.

Yhteistyössä osaajapulaa taltuttamassa

Keskeistä Digitalisaatio Akatemiassa on ajattelutavan muutos – yksin tekeminen ei riitä, tarvitaan yhteistyötä.

– Osaajien sitouttamisessa on tärkeää tunnistaa erilaiset rajapinnat ja kutsua sidosryhmät mukaan yhteistyöhön. Yritysten kannattaa hakeutua läheiseen yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa ja oppia myös toisiltaan, sanoo tutkijatohtori Khuram Shahzad Vaasan yliopistosta.

Tutkija Sorin Danin mukaan yritysten roolista osaajien sitouttamisessa on jo varsin paljon tutkittua tietoa, mutta vähemmän tietoa löytyy siitä, miten korkeakoulut, teollisuus, kaupungit ja ministeriöt voivat taltuttaa osaajapulaa yhteistyössä.

– Tällaisen yhteistyön tutkimus ja käytännön edistäminen sisältääkin huomattavia mahdollisuuksia tärkeään uuteen tietoon ja yhteiskunnan tukemiseen osaajapulan taittamisessa, sanoo Dan.

Tutkijoiden mukaan Digitalisaatio Akatemian pilottikausi osoitti, miten tärkeää avoin ja selkeä viestintä sekä myös työnjako kumppanien kesken on. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii myös sitoutumista.

– Akatemia on käynnistynyt hyvin, mutta työnjakoa kannattaa vielä selkeyttää ja lisätä yhteisiä ponnistuksia esimerkiksi brändin vahvistamiseksi. Seuraavassa vaiheessa olisi tärkeä vahvistaa seuranta- ja palautekanavia sekä mitata vaikuttavuutta, sanoo tutkija Shah Ruhk Shakeel.

Hankkeen loppupuolella järjestetyssä klusteri-tapaamisessa Digitalisaatio-Akatemiaa esiteltiin Lahden ja Lappeenrannan elinkeinoelämän ja korkeakoulujen edustajille. Potentiaalia perustaa Digitalisaatio Akatemioita myös muualle Suomeen löytyi.

Osaajapula on ajankohtainen aihe ja puhuttaa myös politiikassa. Raporttia voidaankin hyödyntää myös käsikirjana perustettaessa vastaavia yksiköitä Suomen muihin klustereihin sekä käytäessä keskustelua ”Talent Boost” -tematiikasta – kuinka tukea korkeakoulutettujen osaajien sitoutumista Suomeen.

– Osaajapulasta käytävän keskustelun on oltava myös sen kohteena olevien ihmisten keskustelua. Emme voi puhua heidän ohitseen. Hankkeemme tutkijaryhmä on kansainvälinen, ja englanninkielisen raportin myötä keskusteluun pääsevät osallistumaan myös ulkomaiset osaajat. Heiltä voimme oppia lisää siitä, miksi Suomeen tullaan ja miksi täältä lähdetään tai tänne jäädään, hankkeen johtaja Mari K. Niemi summaa.

Hankkeen loppuraportti

Niemi, Mari K. & Sorin Dan, Johanna Kalliokoski, Khuram Shahzad, Shah Rukh Shakeel, Rathan Alagirisamy, Iida Laurila (2021) Talent Retention and the Development of Digital Skills. A study of the ecosystem-based Digitalisation Academy located in Vaasa, Finland. Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2021:23. Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland, Helsinki, 2021.

Pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-840-0

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.