Käytössä oli riittävän tilavat luentotilat.

Johtavat kunnossapidon asiantuntijat eri puolilta maailmaa kokoontuivat toukokuussa Helsinkiin. Tapahtuma muodostui kolmipäiväisestä kongressista ja päivää myöhemmin käynnistyneestä myös kolmipäiväisestä näyttelystä.

Tiivistä viikkoa edelsi lauantaista maanantaiaamuun kestänyt Tukholman risteily, joka oli liitetty ohjelmaan tarjoamaan ajankohdan ja tilat Euroopan kansallisten kunnossapitoyhdistysten kattojärjestölle, EFNMS:lle (European Federation of National Maintenance Societies), vuosikokouksen ja toimikuntien kokouksiin sekä GFMAMin (Global Forum on Maintenance and Asset Management) kokouksiin. Risteilyllä oli mukana noin kahdeksankymmentä kokousedustajaa.

Varsinaisessa kongressissa oli Keynote-puheenvuorot pois lukien kokoajan neljä tai viisi rinnakkaista esitystä, joten päivän ohjelma oli suunniteltava huolellisesti. Muuten jäi kiinnostavia esityksiä kuulematta. Esityksiä oli kaikkiaan 130, puhujat olivat 34 eri maasta, ja osallistujamäärä yli 250. Päätöspuheessaan EFNMS:n presidentti Göran Westerholm painotti erityisesti sitä, että Suomen jälkeen suurimmat osallistujamäärät olivat Persian lahden valtioista ja Norjasta, joten tapahtuma oli todella kansainvälinen.
Itse asiassa tapahtuma oli laajempi kuin sen nimi antoi odottaa. Kongressia tuki läsnäolollaan, kokouksillaan ja esityksillään kolme instituutiota: EFNMS, GFMAM (Global Forum on Maintenance and Asset Management) ja World Congress on Maintenance and Asset Management. Istunnoissa oli puhujia muun muassa Brasiliasta, Etelä-Afrikasta, Saudi-Arabiasta ja Yhdysvalloista.

Palveluteollisuus vientivaltiksi

EFNMS:n puheenjohtaja Herman Baets (vas.) ja presidentti Göran Westerholm.

Teollinen kunnonvalvonta ja kunnossapito ovat esimerkkejä aloista, joissa palveluliiketoiminnan käyttö laajenee koko ajan. Oikein toimimalla voidaan parantaa kansallista kilpailukykyämme.

– Kysymys kuuluu, miten saamme pidettyä korkean tuottavuuden tehtävät Suomessa. Palveluteollisuus ja esimerkiksi kunnossapidon palvelut, kuten Maintpartner, ovat Suomen viennille ja insinööritaidolle suuri mahdollisuus. Meillä on täällä edistyksellinen koulutus esimerkiksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, kuvaili messuilla vieraillut Tuomo Rönkkö Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallituksesta.

Maintpartner Group oli mukana tapahtumassa ja myös näyttelyssä osastolla, jossa esiteltiin heidän kokonaispalveluratkaisuaan nimellä Maintpartner Way.

– EuroMaintenance tarjosi hyvän tilaisuuden esitellä teollisuuden kunnossapidon asiantuntemustamme laajalle kansainväliselle kävijäjoukolle. Olemme hyvin tyytyväisiä herättämästämme kiinnostuksesta, totesi Maintpartner-konsernin myynti- ja markkinointijohtaja Tommi Kajasoja tapahtuman jälkeen.

Ympäristöasiat kiinnostivat

Outotec Oy:n Susanna Horn korosti, että ympäristöteema keräsi kiinnostusta kunnossapidon alan kongressissa. Hän toimii maailmanlaajuisesti palveluliiketoiminnan elinkaarikustannusten parissa, joten valinta on ilmeinen.

– Teolliset tuotantoprosessit ovat tärkeitä ympäristövaikutusten aiheuttajia ja näiden prosessien optimointi kunnossapidon perspektiivistä voi tehostaa luonnonresurssien, ihmisten ja rahan käyttöä. Uskonkin, että ympäristöpainotteinen argumentointi tulee lisääntymään jatkossa ainakin kaivosalalla, jossa lainsäädäntö tuskin tulee löystymään ja raskaat tuotantohyödykeinvestoinnit kannattaa tehdä koko elinkaaren vaikutukset huomioon ottaen.

Kokonaisuudessaan Horn oli tapahtumaan tyytyväinen.

– Kongressin anti yleisesti ottaen oli kattava – sekä aihepiirillisesti, maantieteellisesti että yritysten osalta. Jälleen kerran oli onnistuttu järjestämään sellainen kongressi, jossa oli sekä yksityiseltä sektorilta käytännön sovelluksia kunnossapidon alalta ja niin sanottuja parhaita menettelyjä, mutta myös tieteen alalta uusimpia tutkimustuloksia. Kokonaisuudessaan se oli tosi toimiva konsepti. Itselleni tapahtuman hyvin tärkeä anti oli verkostoituminen – paikalla oli paljon alan tärkeimpiä toimijoita.

Myös Outotec Oy:n Suomen ja Baltian huoltopalveluista vastaavan Hannu Alenin mukaan mielenkiintoisia esityksiä oli paljon.

– Konkreettiset laitosesitykset olivat hyviä ja niissä oli paljon mielenkiintoista sisältöä. Olisin halunnut kuulla enemmän puhetta, kuinka teollisuuden ja eritoten kunnossapidon näkyvyyttä ja halukkuutta nostetaan nuorten silmissä. Ala ei ole tällä hetkellä niin vetoava kuin toivoisi olevan. Ala tarvitsee hyviä osaajia tulevaisuudessa ja asiasta tulisi käydä keskustelua, ehkä lehtienkin avulla, muistuttaa Alen.

Messukeskuksessa oli useita samanaikaisia tapahtumia.

Uusia ideoita työelämään

Stora Enson Suomen tuotantolaitoksille kunnossapitopalveluja tarjoava Efora Oy osallistui kongressiin usean henkilön voimin. Yrityksen liiketoiminnan kehityspäällikkö Pertti Kukkola seurasi esityksiä tiiviisti kaikki kolme päivää.

– Kongressissa oli itselleni tärkeistä asioista todella hyvin erilaisia näkökohtia. Joidenkin päivien kohdalla oli hiukan päällekkäisyyttä hyvien esitysten kanssa, mutta keskustelemalla muiden paikallaolijoiden kanssa sai niistäkin palautteen. Jos jotain voisi toivoa, niin enemmän arkipäiväisiä esimerkkejä eikä niinkään teoriaa. Taitaa toisin olla vähän niitä, jotka oikeasti saavat kertoa arkipäivän realismista teollisuudessa.

– Järjestelyt olivat onnistuneet, eritoten hyvää olivat esitelmät sähköisessä muodossa. Niistä on helppo tehdä yhteenveto yrityksen niille henkilöille, joilla ei ollut mahdollisuutta osallistua. Kongressi oli perinteiseen tapaan hyvä, aiheet hyvin valittu ja jäsennelty. Itseäni kiinnosti eniten elinkaarenhallinta ja luotettavuuden kehittäminen. Niissä tosin oli vähän konkreettisia esimerkkejä, mutta sitäkin enemmän erilaisia lähestymisiä. Lisäksi tuli väliajalla hyviä keskusteluja toisten osallistujien kanssa ja tulipa muutama benchmarkkaus-tilaisuuskin sovittua, kiitteli Kukkola antia.

Kari Komosen vastuulla oli kongressin sisältö.

Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen johtaja Jyrki Hanioja osallistui tapahtumaan valikoivasti ainoastaan yhtenä päivänä. Kuitenkin osallistuminen kannatti.

– Tuli muutamia oivalluksia, joita varmaan tulen hyödyntämään omassa työssäni. Etenkin investointien priorisointiin sain uusia näkökulmia.

Sekä Alen, Kukkola että Hanioja kiittelivät pitopaikkaa, joka oli siis Messukeskus ja sen yhteydessä oleva Holiday Inn kongressihotelli.

– Sijainniltaan onnistunut valinta. Saatavilla oli hyvät julkiset yhteydet ja majoitusmahdollisuuksia lähellä. Ne ovat todella tärkeitä, kun tapahtuman sijaintia mietitään, totesi Alen.

– Paikka oli erinomainen sekä sijaintinsa että sopivuutensa ansiosta. Vaihtaminen toiseen esitystilaan oli lyhyt ja helppo, jatkoi Kukkola.

– Kansainväliselle tapahtumalle Helsinki on ainoa järkevä paikka, koska kulkuyhteydet ovat parhaat, täydensi Hanioja.

Messuja ruuhkaksi saakka

Outotec Oy:n Hannu Alen nosti esille kevään teollisten messujen ruuhkan. Viiden viikon aikana toukokuussa ja kesäkuun alussa oli kolme messutapahtumaa. Sarjan avasi EuroMaintenance 2014 ja sen kanssa samanaikaisesti järjestetyt metalli- ja konepajateollisuuden, hitsaus- ja pintakäsittelyalan ammattitapahtumat. Jatkossa seurasi Pohjoinen Teollisuus Oulussa kattaen kunnossapidon, kaivosteollisuuden, sopimusvalmistuksen ja automaation. Ja taas kahden viikon kuluttua kokoonnuttiin PulPaperiin Helsinkiin.

– Mielestäni messutoteuttajien tulisi keskustella enemmän yhdessä. Yhteistyötä tulisi tehdä enemmän. Tulevaisuudessa on pakko yhdistyä ja tehdä messuja, joissa eri teollisuusalat ovat esillä.

Niinpä hän kysyykin, tarvitaanko joka teollisuuden alalle omat messut vai olisiko esimerkiksi yhdet teollisuuden messut tarpeeksi.

– Alalla monet yritykset toimivat samoilla teollisuuden aloilla. On myös ymmärrettävä että messut ovat yrityksille suuri panostus niin rahallisesti kuin työmäärän osalta. Jos yhtiöt kokevat, että messujen osalta saanti ei vastaa panostusta, yhtiöt eivät osallistu enää tapahtumiin järjestäjinä. Tiedän, että monen yrityksen osalta kysymystä mietitään tällä hetkellä todella tarkasti.

– Millä uudistutaan, että messut siirtyvät nykyhetkeen? Nyt ollaan liikaa kiinni vanhassa moodissa, kysyy Alen.

Tilaisuudessa suoritettiin myös viestikapulan vaihto.

Seuraavan EuroMaintenance -tapahtuman järjestää Kreikan kansallinen kunnossapitoyhdistys toukokuussa 2016. Siihen on niin paljon aikaa, ettei vielä tarvitse ryhtyä matkalippuja hankkimaan.

Teksti Martti Hakonen, kuvat Antti Heljo

Suomalainen Mikael Öhman (vas.) ja ranskalainen Bruno Pinna palkittiin parhaista päättötöistä. Palkinnot luovutti Luulajan teknillisen yliopiston professori Uday Kumar.

Yhteenvetoa EuroMaintenance 2014 kongressin sisällöstä

Kongressissa oli maanantaina viisi aiheeseen keskittyvää foorumia. Teemoina olivat muun muassa Effective Asset Management, Assessment and Benchmarking of Maintenance Activities ja Recruiting, Education, Training and Certification. Foorumit oli organisoitu järjestäjien ja EFNMS:n yhteisvoimin. Foorumin puhujat edustivat talouselämää, konsultointia, tutkimusta ja opetusta. Hyviä ja laadukkaita esityksiä oli paljon.

Jason Tranter (Mobius Institute, Australia) valittiin viiden erityismaininnan saaneen esityksen joukkoon. Jason piti Asset Management Foorumissa esitelmän aiheesta Condition Monitoring is not Enough. Toinen erityismaininnan saaneista Foorumeissa pidetyistä esitelmistä oli kreikkalaisen George Scroubeloksen esitys aiheesta The 6 Pillars of Safety Culture. George piti esitelmän Foorumissa Safety, Health, Education, Training & Certification. Näin järjestäjien tavoite parantaa entisten workshopien statusta ja tasoa onnistui hyvin.

Tiistaina oli perinteisemmän kongressin vuoro. Virallisissa puheenvuoroissa esiintyi EFNMS:n johtohenkilöt Göran Westeholm ja Herman Baets. Tämän jälkeen jaettiin Salvetti Foundation säätiön palkinnot vuoden kunnossapitäjälle ja parhaalle diplomityöntekijälle. Vuoden kunnossapitäjän palkinnon sai ruotsalainen Etelä-Amerikassa toimiva Jerry Johansson (Scania Latin America). Diplomityöpalkinto jaettiin kahdelle henkilölle. Suomalainen Mikael Öhman Aalto-yliopistosta sai sen aiheesta Improving Installed Base Information Utilization in a Preventive Maintenance Field Service Process. Toisen jaetun palkinnon sai ranskalainen Bruno Pinna (Lorraine University, CRAN Laboratory). Hänen palkitun työnsä nimi oli Deterministic and Probabilistic Dependability Assessments of a Critical System. Tämän jälkeen jatkoivat neljä kutsuttua puhujaa (Keynote Speaker). Aiheet käsittelivät englantilaista laajaa kehitysprojektia, Outotecin käytäntöjä, polkua kunnossapidosta käyttöomaisuuden hallintaan Australiassa ja robotiikkaa kunnossapidossa (Saksasta).

Keynote-puhujien jälkeen jatkettiin kongressia neljässä rinnakkaisessa sessiossa aiheina strateginen käyttöomaisuuden hallinta, tehokas kunnossapidon johtaminen ja tehokkaat kunnossapitoratkaisut. Hyviä esitelmiä oli jälleen kerran useita. Viiden erityismaininnan saaneiden joukkoon yleisö valitsi Marc De Kerfin (BASF, Belga) esityksen Asset Based Budgeting in Practice – Case Study BASF Antwerp.

Kolmantena päivänä keskiviikkona jatkettiin kahdella kutsutulla puheenvuorolla toinen Kone Oy:n kunnossapitoliiketoiminnasta ja toinen kunnossapidolliselta eritysalueelta Cernin laitteistojen kunnossapidosta. Goran Perinicin (CERN, the European Organization for Nuclear Research, Switzerland CERN) esitys No Higgs & Co. without Maintenance valittiin myös viiden erityismaininnan saaneen joukkoon.

Päivä jatkui neljässä rinnakkaisessa sessiossa aiheina käyttöomaisuuden hallinta, kunnossapidon johtaminen, organisaation toimivuus (leadership, education and certification) ja teknologiset ratkaisut ja kehitysprojektit. Keskiviikkona erityismaininnan sai Mark Haarman (Mainnovation, Hollanti) esityksestä Value Driven Maintenance – Discover the Hidden Treasure in Your Maintenance Organisation.

Kongressin sisältö oli erittäin monipuolinen ja erinomaisia esityksiä oli runsaasti. Nämä lähestyivät aihepiiriä lukuisista näkökulmista. Mukana oli tietenkin myös normaalitasoisia ja muutama heikkotasoinenkin esitelmä. Puhtaita tuote-ja yritysesittelyjä pyrittiin välttämään monella tavoin (mikä on tapana tällaisissa kongresseissa), mutta siitä huolimatta muutama tällainen pääsi joukkoon vilahtamaan.

Uutena piirteenä oli minisessioiden muodostaminen jonkin erityisaiheen ympärille. Useat osanottajat kehuivat kongressin sisältöä. Eräs saksalainen teollisuuden edustaja mainitsi, että Euromaintenance 2014 on paras alan kongressi, missä hän on ollut. Hyvä merkki kongressin herättämästä mielenkiinnosta oli myös se, että suuri osa osanottajista osallistui aktiivisesti kongressin alusta loppuun asti eli kaikki kolme päivää.

Esitysmateriaaleista oli myös kova kysyntä. Jotkut osanottajat antoivat kovaakin kritiikkiä siitä, etteivät esitysmateriaaleja (powerpointit) olleet jakelussa, osittain sen vuoksi, että siihen ei ollut saatu lupaa ja osittain sen vuoksi, että powerpontit muuttuivat usein vielä viime hetkellä. Järjestäjät päättivät kuitenkin vastata huutoon ja lähettävät esitysmateriaalit osanottajille siltä osin kuin se on mahdollista. Kongressin kirjalliset esitelmät koottiin digitaaliseen kongressijulkaisuun, muistitikkuun ja se on saatavissa myös päivitetyssä muodossa netissä.

Kongressin järjestämisessä oli päävastuussa projektipäällikkö Elisa Numminen Promaintista. Kongressin järjestäminen on vaativa tehtävä. Järjestelyt vaativat erittäin suuren työmäärän ja jatkuvan päivystämisen. Hallinnolliset asiat, ohjelman suunnittelu, materiaalin tarkastaminen ja hyväksyminen, jatkuvat muutokset, kuljetukset, oheistapahtumat, matkajärjestelyt, tiedottaminen, markkinointi, painotuotteet, tilavaraukset, yhteistyö messuorganisaation kanssa, yhteydenpito puhujiin ja heidän paimentaminen, ohjelman toteutuksen ohjaus, ohjeistus, avustavan henkilöstön ohjaus – tämä kaikki oli yllättävän suuri tehtävä.

Pienillä resursseilla toteutettuna vaatii kokemusta ja sitoutumista koko porukalta ja vapaaehtoistyötä. Kaikki järjestelyt onnistuivat erinomaisesti ja siitä tulivat myös useat osanottajat ja kokousedustajat kiittämään. Ohjelma eteni kuin automaattisesti. Tästä onnistumisesta on annettava suuret kiitokset Elisalle. Apuna oli Promaintin muu tiimi, Heikki Jokinen ja Matti Niemelä. Kongressin läpivientiä tuki myös pieni vapaaehtoisporukka: Tommi Karjalainen, Göran Westerholm ja Kari Komonen.

Teksti Kari Komonen

Promaint ry:n yhteisosastolla oli vilkasta.

Promaintin yhteisosasto oli menestys

Promaint ry oli esillä EuroMaintenance -tapahtumassa yritysjäsenten yhteisosastolla. Idea yhteisosastoon syntyi yritysjaoksen ohjausryhmän kokouksessa edellisenä syksynä. Nopea haastattelukierros vahvisti ratkaisun onnistuneen.

QTec Engineering Oy on pienehkö keskusvoiteluun ja voimansiirtoon keskittynyt yritys. Jaakko Mersalon mukaan Promaintin yhteisosasto oli budjetin rajaama ainoa mahdollisuus osallistua messuille.

– Kulut pysyivät varsin kohtuullisina. Tapahtuma toi mukanaan muutaman hyvän kontaktin, joten jatkossakin vastaava yhteisosasto kiinnostaa.

Samantyyppisen kannanoton antoi myös LED-valaistusratkaisuja sekä teollisuudelle että yksityiselle sektorille toimittavan Sanpek Oy:n Pekka Nuutinen.

– Osallistuimme, koska yhteisosaston ansiosta saatiin osallistumismaksu mahtumaan budjettiimme. Tapahtuman anti oli hyvä alhaisesta messukävijämäärästä huolimatta. Saimme tuotteillemme julkisuutta ja ihan konkreettisia asiakaskontakteja useamman kymmenen kappaletta.

Myös heitä kiinnostaa yhteisosasto jatkossa, kunhan kohderyhmä on liiketoimintaan sopiva.

Muun muassa höyry- ja lauhderatkaisujen parissa toimiva Oy Konwell Ab halusi tuoda esille omaa palvelupuolen tarjontaa, joka kattaa suunnittelun tuen, lauhteenpoistinten kunnonkartoitukset, automaatio- ja mekaanisen huollon sekä koulutukset. Varatoimitusjohtaja Kai Heinäsen mukaan omaa asiakaskuntaa oli liikenteessä suhteellisen vähän, joten uusien kontaktien saaminen jäi haluttua laihemmaksi. Tärkeimmillä messuilla yritys on pääsääntöisesti omalla osastolla liikenteessä.

– Uutena messuna tämä oli hyvä ja taloudellisesti edullinen tapa nähdä, oliko kyseessä se meidän juttu.

Vuodesta 1977 toiminut Sähkö-Team Oy palvelee sähkö- ja tietoverkkoasennuksissa, sähköurakoinnissa, sähkökonekorjauksissa ja sähkömoottoritarpeissa. Toimitusjohtaja Timo Salenius kiteyttää osallistumisen ja annin seuraavasti.

– Olimme yhteisosastolla siksi, että pääsimme kohtuukustannuksin mukaan näytteilleasettajaksi ja toivoimme saavamme mahdollisia uusia asiakkuuksia sekä tunnettavuutta alalla. Tapahtuman anti oli näkyvyyden lisäksi muutama kiinnostunut uusi asiakas sekä jonkin verran lisätietoa omaankin toimintaan.

– Pulpetillamme jaoin karamelleja, joita pakkauksen mukaan oli 320 kpl ja kaksi karkkia jäi jakamatta eli ainakin 300 vierailijaa kävi luonani. Tulevaisuudessa voimme hyvinkin ottaa osaa vastaavanlaisella yhteisosastolla messutapahtumaan, täydensi Salenius.

Vantaata päätoimipisteenä pitävä Masinotek toimittaa teollisuuden ja ympäristöhuollon teknologioita, järjestelmiä ja palveluita. Yhtiön syvintä osaamista ovat ohjelmistokehittäminen ja rajapintojen kautta tehtävät järjestelmäkytkennät esimerkiksi kenttälaitteisiin. Toimitusjohtaja Juha Pohjala totesi, että oli mukava lähteä mukaan yhteisosastolle, kun toiveet messuista eivät olleet kovin korkealla.

– Tämä on juuri se oikea tapa osallistua messuille. Miksi rakentaa aina isoja ja näyttäviä, mutta myös kalliita osastoja joka messuille? Paljon helpompaa, halvempaa ja aikaa säästävää on mennä messuille yhteisosastolla, jossa on mukana muitakin firmoja – kunhan eivät liikaa kilpaile juuri samalla alalla keskenään.

Kongressin järjestelykiireet työllistivät Promaint ry:n toiminnanjohtajan Matti Niemelän tapahtuman ajaksi. Hän ehti kuitenkin muutaman kerran poikkeamaan yhteisosastolla ja saadun palautteen perusteella lupasi, että vastaava yhteisosasto järjestetään viimeistään ensi maaliskuun Kunnossapitoforumissa Tampereella.

Teksti ja kuvat Martti Hakonen

John Woodhouse, UK: Keynote-puheenvuoro SALVO-projektin annista

John Woodhouse esittelemässä SALVO-projektissa tehtyjä havaintoja.

Englantilainen John Woodhouse piti Euromaintenance -kongressissa kutsuttuna puhujana esityksen aiheesta Lessons learnt from the SALVO Project. John Woodhouse on fyysisen käyttöomaisuuden hallintaan (physical asset management) erikoistuneen konsulttitoimiston (TWPL) perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on globaalisti erittäin tunnettu alan asiantuntija.

SALVO-projekti (Strateginen käyttöomaisuuden elinjakson arvon optimisointi) on ollut merkittävä Englannissa toteutettu poikkiteollinen yhteistyöprojekti, joka on toiminut viimeisten kolmen vuoden ajan. Sen tavoite oli kehittää ihmislähtöisiä päätöksenteon tukiprosesseja ja työkaluja, dokumentoida välttämättömiä tarvittavia toimenpiteitä ja demonstroida, kuinka niitä voidaan soveltaa laaja-alaisesti erilaisissa käytännön tilanteissa. Vastaavanlaisia, mutta pienimuotoisempia projekteja on VTT toteuttanut yhdessä suomalaisen teollisuuden kanssa. Johnin esitys toi esiin joitakin löytöjä, jotka on julkaistu myös ohjekirjassa Asset Management Decisions: the SALVO Project.

SALVO-projektin motiivi ja tarve perustuvat ennusteisiin käyttöomaisuuden vaatimista korvausinvestoinneista tulevaisuudessa. Esimerkiksi Englannissa näiden on arvioitu olevan yli 300 miljardia puntaa ja Yhdysvalloissa yli triljoona dollaria. Infrastruktuurin omistajat ja operaattorit kohtaavat kuitenkin lähes kaaoksellisen tilanteen koettaessaan samanaikaisesti sovittaa yhteen tiukat taloudelliset rajoitteet, kiristyvät palvelujen laatuvaateet ja regulaattoreiden ja viranomaisten vaatimukset, ilmaston lämpenemisestä johtuvat paineet ja alan osaajien vaihtuvuuden.

Johnin mukaan organisaatioiden johdon on vaikea identifioida ja varmistua siitä, mitkä toimenpiteet ovat todella kannattavia sekä milloin nämä toimenpiteet pitäisi toteuttaa ja toisaalta esittää tarvittavat toimenpiteet kielellä, jonka investoijat, regulaattorit ja suuri yleisö voi ymmärtää. John vahvisti myös sen usein esitetyn väitteen, että teknisen organisaation ja talous-/businessorganisaation välillä on merkittävä kommunikaatio ja uskottavuuskuilu.

SALVO-projektissa löydettiin kuusi perustavaa laatua olevaa vaihetta, joiden täytyy olla suunnittelussa mukana, jotta uskottava strategia voidaan laatia ja jotta tämän suunnitelman voidaan uskoa pystyvän uskottavasti optimoimaan kustannukset, riskit ja suoritustason käyttöomaisuuden koko elinjakson ajalta. Nämä kuusi vaihetta on havainnollistettu SALVO Smiley diagrammissa.

(1) Tunnista ja priorisoi ongelmat ja mahdollisuudet
(2) Määrittele ongelma (syyt, rajat ja liitynnät jne.)
(3) Tunnista mahdolliset ratkaisut (kunnossapito, modifikaatio, uudistaminen, prosessimuutos, vakuutus jne.)
(4) Arvioi ja optimoi toimenpiteiden ajoitus ottaen huomioon niihin liittyvä epävarmuus
(5) Arvioi ja optimoi toimenpiteiden yhdistelmät
(6) Muodosta toimenpiteiden optimaalinen portfolio ja toteutusohjelma

John toteaa, että useimmat organisaatiot käyttävät jo nykyjään jonkinlaisia menettelytapoja näillä osa-alueilla, mutta ne ovat usein epätäydellisiä, heikosti toisiinsa kytkettyjä ja vain paikallisia osaratkaisuja. Niinpä eräs SALVOn avainlöydöksistä oli menettelytapojen, menetelmien ja työkalujen integrointitarve. Tällainen integrointi luo myös luottamusta ja uskottavuutta laadituille suunnitelmille. Uusissa lähestymistavoissa tavoite ei ole vain tunnistaa oikeita asioita, oikealle käyttöomaisuudelle ja oikeaan aikaan, mutta myös:

• tehdä toimenpiteistä paremmin ymmärrettäviä ja kommunikoitavia
• kvantifioida seuraukset / riskit, jos toimenpiteitä ei toteuteta
• suoriutua mahdollisimman hyvin tästä tilanteessa, joka on yhdistelmä puutteellista tietoa, epävarmoja olettamuksia, kilpailevia vaihtoehtoja ja ristiriitaisia intressejä.

Teksti Kari Komonen, kuvat Antti Heljo