https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 21.11.2013

Koulutus osana tuotannon tehostamista tarvetta moni- ja syväosaamiseen

Rakennemuutos, uudistaminen ja sopeutuminen ovat päivän sanoja näinä aikoina. Paineet heijastuvat myös teollisuusyrityksiin ja sitä kautta niiden kunnossapitoon. Onko teollisuuden kilpailukyky riittävä verrattuna kilpailijamaihin ja millä tavoin teollisuus saadaan pysymään Suomessa. Mikä on kunnossapidon rooli tässä myllerryksessä?

Sillä aikaa, kun odottelemme uutta Nokiaa, moni perinteinen tuotannonala vaatii toimintojen tehostamista. Kunnossapito nähdään vielä nykyäänkin usein pelkkänä kulueränä etenkin matalasuhdanteen aikana, vaikka kunnossapito pitäisi kokea myös tuotannontekijänä. Tämän päivän kunnossapidon tavoite on parantaa käyttövarmuutta suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti sekä mahdollistaa tuotantotavoitteiden saavuttaminen.

Mitä on tehokas ja nykyaikainen kunnossapito? Onko se jollakin tavalla mitattavissa? Kunnossapidon nykytilaa ja kehittymistä ei voida seurata, jos mittareita ei ole määritelty. Oikeiden mittareiden määrittäminen ei ole helppoa. Ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä mittaria ja lukuarvoa, jota voisi seurata. Kun asia on jossain määrin monimutkainen, on helppo palata vanhaan ajattelutapaan ja tehostaa kunnossapitoa leikkaamalla kustannuksia. Pelkkä kunnossapitokustannusten leikkaaminen ei yleensä tehosta tuotantoa, eikä leikkauksilla saada juurikaan todellisia säästöjä aikaan. Järkevämpää olisi lähteä miettimään, miten kunnossapitoa voidaan tehostaa ja sitä kautta parantaa tuotannon kokonaistehokkuutta.

Mikä on tämänhetkinen kunnossapidon osaamistaso?

Tehokas kunnossapito edellyttää riittävän osaavaa kunnossapitohenkilöstöä. Kunnossapidon tämän hetkinen osaaminen voidaan kartoittaa AEL:n taitotestillä. Taitotesti sisältää useita kysymyspattereita eri osaamisalueilta: Laakeroinnit, voitelu, tehonsiirto, prosessilaitteet, hydrauliikka, pneumatiikka, työturvallisuus, sähkö ja automaatio. Testin laajuutta voidaan räätälöidä tarpeiden mukaan. Osaamiskartoitukseen pohjautuen saadaan todellista tietoa yrityksen kunnossapidon tämän hetken ammattitaidosta. Koulutusohjelman jälkeen voidaan testi uusia ja havaita osaamisen kehittyminen.

Opetustilanne

Käyttöhenkilöstö on voimavara, jota nykyaikainen kunnossapito hyödyntää. Käyttäjät tuntevat sekä omat koneet että prosessit parhaiten, joten kannattaa hyödyntää käyttöhenkilöstön ammattitaitoa myös koneiden ja laiteiden kunnonseurannassa. Tällä tavoin kunnonseurantaan saadaan kattavuutta ja kunnossapito saa tiedon pienistäkin poikkeamisista koneiden käynnissä ja tuotteen laadussa. Kunnossapidon mahdollisuus reagoida vikoihin riittävän ajoissa paranee. Käyttöhenkilöstö voi myös tehdä omalle koneelle pienimuotoisia korjauksia ja ennakkohuoltotöitä. Taito-testin avulla voidaan kartoittaa myös käyttöhenkilöstön kunnossapidon osaamistarpeet.

On myös esimerkkejä osaamisen laajentamisesta toiseen suunta. Kunnossapidon henkilöstö kehittää osaamistaan koneen käytön ja prosessiosaamisen alueelle. Tuotantolaitoksien tehokkuuden parantamisen eräänä keskeisenä tekijänä on henkilöstön moniosaaminen sekä toimiva yhteistyö eri osastojen välillä. On hyvä huomioida, että moniosaamisen soveltaminen käytäntöön vaatii selkeitä prosessikuvauksia, työohjeita ja jopa uudenlaista tiimin johtamista. Raja- aidat eri ammattiryhmien välillä madaltuvat, kun ollaan valmiita luopumaan perinteisistä toimintatavoista.

Riittääkö pelkkä tekninen osaaminen?

Teknisten kunnossapitoon liittyvän osaamisen lisäksi tarvitaan koulutusta, opastusta ja ohjausta tuotantolaitoksen työnjohtajille ja tiiminvetäjille. Työn johtaminen on nykyisin yhä vahvemmin toiminnanohjausjärjestelmien tehtävänä ja työnjohtajalta odotettu rooli on johtaa ihmisiä eli toimia esimiehenä ja valmentajana. Osaaminen ja toimintatavat ovat kuitenkin usein jäljessä tässä muutoksessa.

Räätälöidyt koulutuspaketit yrityksille sisältävät usein ”kovien” teknillisten koulutusten lisäksi koko henkilöstön työpajoja, missä esimerkiksi yrityksen hyviä toimintatapoja monistetaan eri osastojen tai ammattiryhmien välillä. Työpajoissa kouluttaja toimii lähinnä valmentajana ja koordinoijana, jotta yritys oivaltaa muutostarpeet ja löytää toiminnan pullonkaulat. Yritykset vaativat nykyisin yhä enemmän, että kouluttaminen johtaa todellisiin muutoksiin yrityksen toiminnassa ja prosesseissa. Useimmiten on haasteellisempaa muuttaa yrityksen totuttuja toimintatapoja kuin parantaa henkilöstön teknillistä osaamista. Ihanteellista on kehittää molempia osa-alueita, jotta muutos syntyy ja on pysyvää.

Pätevöintiin valmentavien koulutuksien tarjonta kasvaa

Moniosaamisen lisäksi tarvitaan myös syväosaamista. Tarve on järjestelmälle, minkä avulla voidaan osoittaa riittävä syväosaaminen vaativissa kunnossapitotehtävissä. Kansainvälisiä standardeja apuna käyttäen voidaan riittävä osaaminen sertifioida ja varmentaa. Tyypillisesti standardeissa pätevyys määritellään kirjallisella teoriakokeella ja riittävällä kokemuksella osaamisalueen töistä.

Suomessa järjestetään vuosittain koulutus- ja sertifiointitilaisuuksia värähtelymittausten analysoijille kolmella eri osaamistasolla sekä ensimmäisen tason koulutusta voiteluhuoltohenkilöille. Keväällä 2014 toteutetaan koulutus- ja sertifiointitilaisuus teollisuuden kunnossapidon lämpökamerakuvauksia suorittavalle henkilöstölle. Koulutukset ja sertifioinnit perustuvat kansainvälisiin standardeihin.

Yritykset voivat tulevaisuudessa kiinnittää yhä enemmän huomiota alihankkijoiden osaamistason varmentamiseen. Tätä kehitetään Sytyke-hankkeessa. Siinä on tarkoitus luoda malli, jossa työntekijät voivat osoittaa työtaitonsa sovitulla osaamisalueella ja hankkia siitä sertifikaatin. Näin myös työntekijän työllistymismahdollisuudet paranevat, ja yritys voi varmistua hakijan ammatillisesta osaamisesta.

Kunnossapidon tutkinnot

Kunnossapidon henkilöstön on mahdollista osoittaa ammatillinen osaaminen näyttötutkinnoilla suorittamalla kunnossapitoasentajan tutkinto (Kone- ja metallialan perustutkinto), kunnossapidon ammattitutkinto tai kunnossapidon erikoisammattitutkinto. Tutkintoa suoritettaessa huomioidaan aiempi osaaminen. Puuttuva osaaminen voidaan hankkia näyttötutkintoon valmistavalla koulutuksella, joka koostuu tietopuolisen opetuksen, etäopiskelun ja työssä oppimisen yhdistelmästä.

Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen käytännön töillä. Perustutkinnon suorittaminen antaa laaja-alaiset perusvalmiudet alan ammatillisiin tehtäviin. Ammattitutkinnon suorittaneella on alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito ja erikoisammattitutkinnon suorittanut hallitsee alan vaativimmat työtehtävät.

Timo Virolainen

Timo Virolainen

koulutusasiantuntija

AE L

timo.virolainen@ael.fi

Ari Määttä

Ari Määttä

koulutusasiantuntija

AE L

ari.maatta@ael.fi

Uusimmat artikkelit

13.6.2024 | Alan Uutiset

Vanhoista renkaista uusia autonosia – Nesteen, Borealiksen ja Covestron yhteishanke

Käytetyt auton renkaat nesteytetään kemiallisen kierrätyksen avulla ja jalostetaan peruskemikaaleiksi sekä edelleen erittäin puhtaiksi polykarbonaateiksi. Polykarbonaatteja voidaan käyttää erilaisissa autoteollisuuden käyttökohteissa ajovalojen osista jäähdyttimien säleikköihin.

Outokumpu laajentaa robotiikan käyttöä turvallisuustyössä

Ensimmäinen ANYmal-robotti "Jokkeri" aloitti työnsä Torniossa. Yhtiö arvioi, että tarkastustehtävien siirtäminen robotille voi auttaa vähentämään työntekijöiden altistumisaikaa vaarallisille aineille yli 80 prosenttia ja vaarallisia huoltokorjauksia 20 prosenttia.

Nesteen Porvoon jalostamon suurseisokki saatiin onnistuneesti päätökseen

Suurseisokin ajan Porvoon jalostamo oli yksi Suomen suurimmista. Vuoden 2024 suurseisokin kokonaisinvestointi oli noin 390 miljoonaa euroa.

Valio investoi Lapinlahden tehtaaseen yli 60 miljoonaa euroa

Investointi käsittää juustonvalmistustilojen laajennuksen ja laitteiden uusimisen. Investoinnin tarkoituksena on korvata nykyinen, teknisen käyttöikänsä päässä oleva valmistuslaitteisto.

Schneider Electric testaa Helenin sähköverkossa haitallisen SF6-kaasun korvaamista uudella teknologialla

Merkittävä osa sähköverkkoon asennetuista keskijännitekojeistoista sisältää SF6-kaasua. Schneider Electric on pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa RM AirSeT -kojeiston avulla.

VTT rakentaa uuden puolijohteiden pilottilinjan

Puolijohdealalla kiekkokoko on keskeisessä roolissa. Uuden yhteiskäyttöisen pilottilinjan laitteistot tulevat tukemaan sirukehitystä ja piensarjatuotantoa sekä 300 millimetrin että 200 millimetrin piikiekoille.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.