TOMMI KAJASOJA toimii tällä hetkellä Maintpartner-konsernin myynnistä ja markkinoinnista vastaavana johtajana. Työ vie häntä paljon ympäri Eurooppaa, tällä hetkellä erityisesti Puolaan ja Ruotsiin. Nykyinen toimenkuva, samoin kuin edeltävän viidentoista vuoden työhistoria, heijastuu vastauksiin.

Edellisten reilun kymmenen vuoden aikana hän ehti toimia neljä vuotta Uudessa Seelannissa kahdessa Carter Holt Harveyn metsäteollisuuslaitoksessa. Tänä aikana hän oivalsi, että muuallakin kuin Suomessa osataan ja eri kansallisuuksien kanssa voimat yhdistämällä saatiin tehtaiden toiminta ja ylläpito pyörimään onnistuneesti.

Suomeen paluun jälkeen eivät silloisen työnantajan ja työntekijän komennukselta karttuneen kokemuksen synnyttämät odotukset kohdanneet, mikä johti siirtymiseen nykyisen työnantajan palvelukseen.

– Expattien kotiuttamisessa on meillä kaikilla, niin yrityksillä kuin yksilöilläkin, itsetutkiskelun paikka, sillä yrityksen kokonaisinvestointi lähetettyyn työntekijään on usein merkittävä ja tälle ei saada takaisinmaksua, mikäli yritys ei pysty hyödyntämään maailmalla yksilölle kertynyttä kokemusta kotiorganisaatiossa, harmittelee Kajasoja.

Maintpartnerilla työuraan on kuulunut kunnossapidon kehityspäällikön tehtävä Suomessa. Se käsitti osallistumisen lukuisiin sopimusneuvotteluihin sekä varsinkin uusien asiakaskohteiden käynnistämiseen, olihan hänellä siitä tuore kansainvälinen kokemus. Jatkona seurasi yrityksen Länsi- ja Pohjois-Suomen aluejohtajuus, josta matka vei puolitoista vuotta myöhemmin vieläkin enemmän länteen maajohtajaksi Ruotsiin. Sitä kesti noin pari vuotta.

– Viimeisin tehtävä nykyisen päätoimen rinnalla on ollut Maintpartnerin Viron toiminnan käynnistäminen – onhan ”otsaan tatuoitu starttaajan leima” edelleen olemassa, Kajasoja muistuttaa.

Kunnossapidon osaaminen on varmistettava

Kajasojan kokemuksen mukaan Suomessa on erittäin vahvaa insinööri- ja johtamisosaamista kunnossapidossa. Tämä osaaminen on osaltaan mahdollistanut kilpailukykyisen tuotannon ylläpidon monilla eri toimialoilla minimi-investoinneilla. Huolta hän kantaa siitä, että ammattitaitoiset työntekijät ovat kuitenkin merkittävissä määrin eläköitymässä tai muilla tavoin kadonneet eri yritysten kunnossapito-organisaatioista.

Kunnossapidon tämänhetkinen koulutustilanne ei ole Kajasojan mielestä kunnossa.

– On ajankohtaista kysyä, miten olemme tämän aukon aikoneet täyttää? Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, kunnossapito oppiaineena tai opintolinjana on erittäin rajallisesti toteutettu ja tämä näkyy myös nuorten valinnoissa puhuttaessa kiinnostavimmista ammateista. Kunnossapitoasentajan tai -insinöörin tehtävä ei ole tarpeeksi houkutteleva tällä hetkellä.

– Kuitenkin toimintaympäristömme näyttää yhä enemmän ja enemmän siltä, että ns. perinteisille teollisuuden aloille kuten esimerkiksi metsä- tai metalliteollisuuteen ei merkittäviä investointeja ole näköpiirissä vaan laitoksia ajetaan niiden nykyisellä tai supistetulla kapasiteetilla alati kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Tämä asettaa kunnossapidon ja kunnossapidon osaamisen entistä tärkeämpään asemaan laitosten käytettävyyttä ja luotettavuutta turvattaessa, hän täydentää.

Jatkuva tarve uudistua

Me suomalaiset olemme erittäin ammattitaitoisia ja osaavia. Toimintatavoissa on aina kuitenkin myös kehitettävää, muistuttaa Kajasoja.

– Olemme jopa niin hyviä, että haluamme pitää oman osaamisemme visusti itsellämme ja jopa osin piilossa muilta, ettei vaan kukaan muu pääse kopioimaan osaamistamme. Tästä ajattelumallista pois oppimalla ja eri osaamisia verkottamalla pystyisimme nykyistä merkittävästi paremmin varmistamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälistä kilpailua vastaan.

– Meidän tulee olla entistä avoimempia uusille vaihtoehtoiselle toiminta- ja yhteistyömalleille ja näin jatkuvasti kehittää omaa kilpailukykyämme yhteistyössä. On erittäin hienoa, jos voimme Suomessa kehittää esimerkiksi kunnossapitoon sellaisia uusia toimintatapoja ja verkostoja, joista voisimme tehdä ylivertaisia vientituotteita ja joita muut maat kilpaa meiltä kopioivat. Yleensä ennemmin tai myöhemmin edelläkävijää aletaan kopioida.

Toisaalta jatkuvasti kasvava paine nykyisten tuotantoprosessien käytettävyydelle pakottaa yritykset miettimään vaihtoehtoisia toimintamalleja. Kajasojan mukaan se edellyttää ”näin me olemme täällä toimineet jo 60-luvulta lähtien” -ajatusmallista luopumista.

– Uskon että alamme pikkuhiljaa olemaan valmiita tähän. Tablettitietokoneet ja älypuhelimet ovat arkipäivää varsin monelle, perinteistä lankapuhelinta on enää harvalla – miksi emme pystyisi samaan murrokseen myös teollisuudessa ja kunnossapidossa.

Kunnossapito taantuman kimppuun

Olemme pitkään kuulleet eri medioista kuinka taantuma kurittaa tai tulee lähiaikoina kurittamaan kansantaloutta. Kajasoja toteaa omaan rentoon tyyliinsä, että ”voimmehan toki jäädä voivottelemaan ja hämmästelemään miten surkeasti asiat ovat tai sitten voimme kukin miettiä mitä näille voisi tehdä.”

– Ennakointi ja joustavuus ovat kunnossapitäjän avainsanoja toiminnan tehokkuutta ja laitosten käytettävyyttä varmistettaessa.

– Ennakointi – vikojen ennaltaehkäisy ja näin käytettävyyden turvaaminen, on kaiken hyvin johdetun ja järjestetyn kunnossapidon perusta. Joustavuus niin päivittäisessä toiminnassa kuin laajemmassa mittakaavassa eri työmarkkinaosapuoltenkin kesken tulee jatkossa omalta osaltaan määrittämään kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn voittajat ja häviäjät, Kajasoja jatkaa.

Tutkimusta ja kouluttautumista

Maintpartner on tiiviisti mukana Lappeenrannan teknillisen yliopiston MaiSeMa-tutkimushankkeessa, jonka päätavoitteena on tutkia, miten kunnossapitopalvelun arvo voidaan tunnistaa ja mallintaa kaikille verkosto-osapuolille. Tutkimus yhdistää asiakasnäkökulman ja palvelun tarjoajan näkökulman, kun aiemmin aihepiiriä on tutkittu pääasiassa yhdestä suunnasta. Osallistumisen tarvetta Kajasoja perustelee seuraavasti:

– Lappeenrannassa tehdään erittäin hyvää työtä kunnossapidon arvojen mittaamisessa ja tutkimisessa. Toivon alamme yritysten osallistuvan entistä aktiivisemmin tähän toimintaan. Koko Suomen kilpailukykyä ylläpidetään ja parannetaan kehittämällä yhdessä oppilaitosten ja muiden instanssien kanssa uusia verkostoja ja toimintamalleja.

Kouluttautumiseen ja verkostoitumiseen liittyen Kajasoja haluaa lopuksi muistuttaa, että uutta tietoa on keväällä jaossa:

– Helsingissä järjestään 5-8. toukokuuta suuri kansainvälinen kunnossapidon erikoistapahtuma EuroMaintenance 2014. Nyt meillä on erinomainen mahdollisuus näyttää ja tuoda esiin suomalaista kunnossapito-osaamista niin näyttelyssä kuin kongressissakin, joten nyt viimeistään kaikki joukolla mukaan. Me olemme siellä - nähdään silloin! Kunnossapidon uusi aika koittaa…

Tommi Kajasoja

Maintpartner Group Oy:

•syntynyt 1974 Imatralla

•1994 alkaen opiskelu LTKK:n energiatekniikan osastolla

•1998 projekti-insinööriksi ABB Service Oy:lle

•1999 DI, diplomityö ABB Servicelle

•2000 2007 ABB Servicen ja ABB Full Servicen palveluksessa Suomessa ja Uudessa Seelannissa

• 2007 eri tehtävissä Maintpartner Group Oy:n palveluksessa

• naimisissa, yksi lapsi, asuu Porvoossa

• harrastukset: pyöräily eri muodoissa, hiihto, laskettelu, golf ja muu kuntoliikunta

Teksti: Martti Hakonen, Kuvat: Timo Porthan