Kunnossapidon koulutus elää kehityksen mukana
Promaint-lehti lähetti pyynnön Suomen koulutusorganisaatioille kertoa, minkä tyyppistä kunnossapitoon liittyvää koulutusta on tarjolla. Seuraavassa on yhteenveto viiden vastanneen laitoksen tarjonnasta.
Amiedussa käytetään verkko-opiskelua
Kunnossapitoyritys Efkava Oy:n ja Amiedun yhteistyönä etsitään, kartoitetaan ja koulutetaan eri alojen asentajia kunnossapito- ja asennustehtäviin.
Amiedussa on viimeisten parin vuoden aikana panostettu paljon kunnossapitoalan koulutuksiin sekä erilaisten sisältöjen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Tuloksena on ollut hyvin varusteltu oppimisympäristö laitteineen sekä osaavat ja asiantuntevat kouluttajat.
Sysäyksen merkittävään kehittymisen ja kunnossapitoalan koulutukseen panostamiseen syntyi Promaint 2017 projektissa vuosina (2011–2014). Projektissa kehitettiin monipuolisesti teollisuuden ja oppilaitosten yhteistyönä edistyksellisiä kunnossapidon opetuksen sekä verkko-oppimisen välineitä.
Tehtävät innostavat verkko-opiskelijoita
– Oppijan kokema oppimisvaikutus on tärkeä kriteeri, kun uusia verkko-opintojaksoja valmistetaan, kertoo Amiedun verkkokoulutusten suunnittelija Tommi Carlson.
– Pyrimme aina valitsemaan parhaan esitysmuodon asioiden esittämiselle. Toinen tärkeä laatutekijä ovat mielekkäät tehtävät. Laadimme tehtäviä, jotka innostavat ja haastavat oppimaan, Tommi Carlson kertoo.
Verkkoaineisto ja tehtävät eivät toki korvaa käytännön harjoittelua, eikä se ole tarkoituskaan. Kouluttaja Henrik Tallbacka mainitsee esimerkkinä kunnonvalvonnan mittaukset:
– Kannattaa suorittaa ensin verkko-opintojaksot ennen kuin ilmoittautuu käytännön mittausharjoituksiin. Siten ymmärtää jo tullessaan mittausten periaatteet, toteutustavat ja tulosten tulkinnan. Käytännön työssä asiakkaalle tehtävän raportoinnin merkitys on nousussa ja kyky tuottaa mittauksista asiakkaalle aidosti hyödyllinen ja selkeä dokumentti toimenpiteineen on arvokas taito.
– Asennus- ja korjausosaamisen lisäksi tarvitaan entistä parempia taitoja hakea ja diagnosoida vikatilanteita sekä analysoida ja löytää ongelmien todelliset juurisyyt. Ongelmanratkaisun tärkeys korostuu moniteknisten järjestelmien vianetsinnässä.
Lähtökohtana tulevaisuuden osaamisvaatimukset
Tehokkaan ja vaikuttavan koulutusprojektin varmistaa alussa kunnolla tehty osaamispuutteiden selvitys. Asiakkaalla on usein selvillä, mitä kussakin ammatissa tai tehtävässä heidän olosuhteissaan tarvitsee osata, ja sen pohjalta koulutukseen tulevien kanssa käydään läpi nykyinen osaaminen ja osaamisen kuilut suhteessa työnantajan tarpeisiin.
Osaamisen kehittämisen ohjelma rakennetaan sen pohjalta. Esimerkkinä voidaan mainita Uudenmaan ELY-keskuksen osin rahoittama projekti, jossa kunnossapitoyrityksen Efkava Oy:n ja Amiedun yhteistyönä heille etsitään, kartoitetaan ja koulutetaan eri alojen asentajia kunnossapito- ja asennustehtäviin.
Lisätietoja: www.amiedu.fi
Oulun yliopisto panostaa konediagnostiikkaan
Oulun yliopistossa on pitkät perinteet kunnossapidon ja konediagnostiikan tutkimuksessa ja opetuksessa. Teknillisessä tiedekunnassa mekatroniikan ja konediagnostiikan ryhmä toteuttaa kunnossapitoon liittyvää opetusta, joka on ensisijaisesti suunnattu konetekniikan opiskelijoille.
Syksyllä 2015 konetekniikan tutkintorakenteeseen ja kurssitarjontaan tehtiin päivityksiä, jonka myötä kunnossapitoon ja konediagnostiikkaan liittyvän opetuksen määrä kasvoi aiemmasta. Jatkossa kaikki konetekniikan opiskelijat suorittavat kandivaiheessa Kunnossapidon perusteet -opintojakson (5 op), jonka tavoitteena on luoda opiskelijoille kokonaiskuva kunnossapidon peruskäsitteistä, tavoitteista ja vaikutuksista tuottavuuteen, turvallisuuteen ja ympäristöön eri teollisuuden aloilla. Lisäksi valtaosa konetekniikan opiskelijoista osallistuu kandivaiheessa Koneiden kunnossapito -opintojaksolle (5 op), jossa perehdytään tarkemmin muun muassa koneisiin liittyvän kunnossapidon erilaisiin strategioihin ja toteutustapoihin, koneiden vikaantumiseen, kulumiseen ja voiteluun sekä kunnonvalvonnan perusteisiin ja yleisimpiin menetelmiin.
DI-vaiheessa konediagnostiikan pääopintosuunnaksi tai täydentäväksi moduuliksi valinneet opiskelijat osallistuvat laajalle Konediagnostiikka-opintojaksolle (10 op) ja sitä täydentävälle Konediagnostiikan mittausjärjestelmät -opintojaksolle (5 op). Näissä perehdytään syvällisesti muun muassa koneiden kunnonvalvonnassa ja vikadiagnostiikassa käytettäviin mittaus-, signaalinkäsittely- ja analysointimenetelmiin sekä mittausten ja mittausjärjestelmien suunnitteluun, toteutukseen ja raportointiin. Monipuolisten harjoitustöiden avulla hankitaan valmiuksia itsenäiseen diagnostisointiin.
Lisäksi konediagnostiikkaan suuntautuvat opiskelijat osallistuvat monipuolisten perusopintojen lisäksi useille konediagnostiikan osaamista tukeville konetekniikan, matematiikan ja säätötekniikan kursseille. Opetusta toteutetaan monipuolisia aktivoivia opetusmenetelmiä hyödyntäen, jotta opiskelijat saavat alalta hyvät teoreettiset valmiudet yhdistettynä monipuoliseen käytännön osaamiseen.
Diplomitöitä konediagnostiikan opiskelijat ovat tehneet laaja-alaisesti ja menestyksekkäästi erilaisista teknisistä käyttövarmuuteen ja kunnonvalvonnan kehittämiseen liittyvistä aiheista ja työllistyminen alan erilaisiin suunnittelu-, kehitys- ja esimiestehtäviin on ollut erinomaisella tasolla.
Konediagnostiikan tutkimus on vahvaa
Mekatroniikan ja konediagnostiikan tutkimusryhmällä on pitkät perinteet ja vankka kokemus kunnonvalvontaan liittyvästä tutkimusyhteistyöstä puunjalostus- ja terästeollisuuden sekä voimalaitosten kanssa. Lisäksi monipuolista tutkimusta on tehty jo vuosia yhteistyössä kaivosteollisuuden toimijoiden kanssa. Keskeistä on ollut vikojen luotettava ja varhainen toteaminen sekä tiedon tuottaminen tuotantolaitteiden jäljellä olevan käyttöiän ennustamista ja prosessin ohjaamista varten. Erityisesti painoa on pantu sopivien koneiden kuntoa ja rasitusta kuvaavien tunnuslukujen kehittämiseen sekä prosessi- ja kunnonvalvontatiedon yhdistämiseen.
Tutkimustyön vahvuutena on hyvä koneiden tuntemus sekä signaalinkäsittelyn ja matematiikan osaaminen. Oulussa on tehty uraauurtavaa työtä kunnonvalvonnassa ottamalla käyttöön signaalien reaalilukuarvoisia aikaderivaattoja ja yleistettyjä lp-normeja, joiden pohjalta on kehitetty muun muassa tehokkaita koneen kuntoa kuvaavia tunnuslukuja. Näiden avulla voidaan löytää hyvin herkkiä indikaattoreita monien erilaisten vikojen varhaiseen havaitsemiseen haastavissakin kunnonvalvontakohteissa.
Oulun yliopiston sisällä toimii yhteistyöverkosto, jonka avulla voidaan tehokkaasti tarttua erilaisiin ja eri teollisuuden alojen kunnossapitoon ja konediagnostiikkaan liittyviin ongelmiin. Tiivistä yhteistyötä on tehty jo kauan erityisesti säätötekniikan ryhmän kanssa, mutta myös monen muun teknillisen tiedekunnan sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan tutkimusryhmän kanssa. Yhteistyösuhteet ovat tiiviitä myös muihin kotimaisiin teknillisiin yliopistoihin sekä useisiin ulkomaisiin yliopistoihin muun muassa Saksassa ja Ruotsissa.
Lisätietoja: www.oulu.fi/yliopisto
JAMKissa avataan uusia linjauksia
Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) tarjoaa kunnossapidon alueen opetusta sekä AMK-insinöörien että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) tutkinto-ohjelmissa. Opetusta on saatavilla kone- ja tuotantotekniikasta sekä energiatekniikasta.
AMK-insinöörien opinnoissa kunnossapidon opintoja on valittavissa paperikoneteknologian sekä kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmissa, joissa on mahdollisuus opiskella joko muutamia opintojaksoja kunnossapidon perusopintoja tai syventyä koko opintojen viimeisen lukukauden ajan kunnossapitoon. Tässä viimeksi mainitussa vaihtoehdossa voidaankin kutsua siitä valmistuvia insinöörejä kunnossapitoinsinööreiksi. Uutena mahdollisuutena JAMKissa tarjotaan jatkossa kunnossapidon opintoa laajemmin myös energiatekniikan insinööriopiskelijoille.
Kunnossapidon perusopinnot sisältävät opintojaksot: Kunnossapidon perusteet (5 op) ja Käyttövarmuustekniikka (5 op). Syventävissä ammattiaineopinnoissa opintojaksot ovat: Ennakoivan kunnossapidon suunnittelu (10 op), Kunnossapidon toiminnanohjaus (5 op), Tuottava kunnossapito (5 op) sekä Kunnossapidon projekti (5 op).
Uusina kohteina elinkaaripalvelut ja bioenergia
Uutena YAMK-tutkinto –ohjelmana alkoi syksyllä 2015 elinkaaripalveluiden johtamisen tutkinto-ohjelma. Tämä tutkinto-ohjelma on JAMKin tarjonnassa jatkossa vuosittain.
Viimeisimpiä tutkimus- ja kehittämishankkeita kunnossapidossa on ollut Biomaint-projekti (bioenergian-tuotannon kunnossapidon nykytila ja kehittämistarpeet). Projekti toteutettiin vuoden 2014 aikana ja siinä kartoitettiin bioenergiantuotannon kunnossapitoon liittyviä hyviä käytänteitä ja kunnossapidon merkitystä bioenergiantuotannolle.
Palvelutoiminnassa viime aikoina yhteistyökumppaneina ovat olleet esimerkiksi Millog ja Jyväskylän Energia (JE). Tyypillisimpiä palvelutuotteita ovat olleet erilaiset kunnossapidon kehittämiseen liittyvät koulutuskokonaisuudet.
Niin tutkimus- ja kehittämistoiminnan kuin palvelutoiminnankin opit pyritään tuomaan opetukseen mukaan reaaliaikaisesti. Näin taataan se, että opetus sisältää asioita, joita teollisuudessa juuri nyt tarvitaan. JAMKista valmistuvat insinöörit niin AMK- kuin YAMK –tutkinto-ohjelmista saavatkin mukaansa uusimman näkemyksen siitä, mitä kunnossapidon parhaimmillaan tulisi olla!
Lisätietoja: www.jamk.fi
Kirsi Niininen
lehtori, kunnossapitoteknologia,
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Teollinen palveluliiketoiminta on esillä Tampereella
Tampereen teknillisen yliopiston Teollisuustalouden laitos tutkii teknologiakeskeistä liiketoimintaa sen kilpailukyvyn, jatkuvuuden ja turvallisuuden edistämiseksi.
Tutkimuksessa yhdistyvät teknologian, talouden ja organisaatiokäyttäytymisen ymmärrys sekä tahto vaikuttaa organisaatioiden ja organisaatioverkostojen toimintaan. Teollisuustalouden laitos tuottaa opetusta teknis-taloudelliseen kandidaatinohjelmaan, tuotantotalouden diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelmaan, kansainväliseen Industrial Engineering and Management -DI-ohjelmaan ja teollisuustalouden sivuaineisiin. Tarjolla on myös yrittäjyyden ja innovoinnin sekä palvelujen ja kaupan opintokokonaisuudet, jotka toteutetaan yhdessä Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.
Tuotantotalouden opinnoissa ja muille koulutusohjelmille tarjotuissa teollisuustalouden sivuaineissa painottuu kokonaisvaltainen teollisen yritystoiminnan hallinta ja siihen liittyvät analyysit ja ongelmanratkaisu. Opiskelijat saavat vahvan perusosaamisen teollisten operaatioiden, teknologian ja innovaatioiden, laskentatoimen, markkinoinnin ja asiakassuhteiden sekä johtamisen ja organisaatiokäyttäytymisen alueilta ja voivat soveltaa osaamistaan vaikkapa teollisen palveluliiketoiminnan analyysin ja kehittämisen tehtävissä. Teollisen palveluliiketoiminnan opetus kytkeytyy läheisesti laitoksen omaan tutkimukseen erityisesti palveluoperaatioiden ja -liiketoiminnan kehittämisen, laskentatoimen, teknologia- ja innovaatiojohtamisen sekä turvallisuuden johtamisen alueilla.
Viisi vuotta sitten käynnistyneen teollisen palveluliiketoiminnan opetuksen keskeinen lähtökohta on ollut tiivis yritysyhteistyö. Teolliset palveluoperaatiot ja -innovaatiot -peruskurssilla opiskelijat perehtyvät yksittäisten palvelujen toimittamisen ja kehittämisen ydinasioihin ja konseptoivat teollisia palveluja laitoksen tutkimusprojekteihin osallistuvien yhteistyöyritysten ideaportfolioiden pohjalta.
Teollisen palveluliiketoiminnan johtaminen on uutuus
Vaihtuvana kurssina ensimmäistä kertaa tänä vuonna toteutettu Teollisen palveluliiketoiminnan johtaminen -kurssi käsittelee palveluliiketoiminnan hallintaa laajemmin. Sen harjoitustyö keskittyi kohdeyrityksen palvelutarjooman ja palveluliiketoiminnan toimintamallien kehityssuunnitteluun. Ensi keväänä käynnistyy englanninkielinen Industrial service systems -kurssi, jossa painotetaan laitekantaan ja sen tietoteknisiin järjestelmiin liittyviä palvelujen toimitusjärjestelmiä sekä niiden edellyttämää analysointia ja kehittämistä. Uusi kurssi sisältyy tuotantotalouden omiin pääaineisiin ja kone- ja tuotantotekniikan uuteen englanninkieliseen Industrial internet -sivuainekokonaisuuteen.
Yhteenveto Teollisen palveluliiketoiminnan tarjonnasta Tampereen teknillisen yliopiston Tuotantotalouden koulutuksessa.
Edellä mainittujen kurssien lisäksi palveluliiketoiminnassa voidaan toteuttaa kandidaatintyö, syventäviä erityistöitä sekä diplomityö. Teollisen palveluliiketoiminnan aiheista on tehty vuosittain joitakin kandidaatintöitä ja erityistöitä sekä noin 10 diplomityötä. Valmistuneet diplomi-insinöörit ovat työllistyneet muun muassa liikkeenjohdon konsultoinnin, varaosa- ja huoltoliiketoiminnan ohjauksen ja kehittämisen, palveluiden liiketoimintamallien kehittämisen, palveluprosessien kehittämisen, palvelutarjooman kehittämisen ja palveluyksiköiden toiminnan kehittämisen erilaisiin tehtäviin. Myös tohtoriopinnot ja tutkimustyö teollisessa palveluliiketoiminnassa ovat houkuttaneet opiskelijoita.
Lisätietoja:
TTY, Teollisuustaloudenlaitos www.tut.fi/teta ,
TTY:n hakuinfo www.tut.fi/hakuinfo
Professori Miia Martinsuo
Tuotantotalouden DI-tutkinto-ohjelman
johtaja, Tampereen teknillinen yliopisto,
Lappeenrannassa voi opiskella omaisuudenhallintaa
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kunnossapidon osa-alueiden koulutustarjonta on hajautettu yliopiston eri koulutusohjelmiin. Tuotantotalouden koulutusohjelma tarjoaa kunnossapidon kustannusten, johtamisen sekä elinkaaren ja omaisuuden hallinnan opetusta.
Säätö- ja automaatiotekniikan opetus tapahtuu sähkötekniikan koulutusohjelmassa. Voimalaitosten kunnossapito on puolestaan esillä energiatekniikan koulutusohjelmassa. Vaikka kunnossapidon alueelle tehdään vuosittain useita opinnäytetöitä, ei kunnossapito ole nykyisellään varsinaisesti LUT:ssa pää-ainevaihtoehto.
Tutkimus on vahvasti mukana
Opetusta tuetaan aktiivisella ja ajankohtaisella tutkimustyöllä. Kunnossapitoon läheisesti liittyviä tutkimushankkeita ovat esimerkiksi MaiSeMa (2012–2015), StraSus (2013–2015) ja FIMECC S4Fleet (2015–2017). Joustavaan omaisuudenhallintaan liittyvä Salla Marttosen väitöskirja valmistui 2013 ja se saa jatkoa pian ilmestyvästä kunnossapitoverkostojen elinkaarimallinnukseen liittyvästä väitöstyöstä.
Kolmivuotisen MaiSeMa (Maintenance Service Management) -tutkimushankkeen yhteydessä laadittiin kirja, joka kokoaa yhteen hankkeessa saavutetut tulokset. Kirja on tilattavissa Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:ltä.
Tekeillä on lisäksi kolme väitöskirjaa, joiden aihepiirit liittyvät kunnossapitopalveluiden arvoanalyysiin, verkostojen tarvitsemiin omaisuudenhallinnan työkaluihin ja asennettuun laitekantaan liittyvän elinkaaritiedon hyödyntämiseen.
Tavoitteena kunnossapidon koulutuksen kehittämisessä LUT:ssa on luoda monitieteellisestä kentästä omaleimainen ja kattava kokonaisuus kunnossapidon, siihen liittyvän palveluliiketoiminnan ja omaisuuden elinkaarenhallinnan alueille. Tätä kehittämistä tuetaan hyvillä yrityssuhteilla sekä kansainvälisillä ja kansallisilla tutkimusaktiviteeteilla.
Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä on toteutettu erityisesti Stavangerin, Sunderlandin ja Luulajan yliopistojen kanssa. Vireillä olevia suuntia ovat kansainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon kehittäminen sekä omaisuudenhallinnan verkostoyhteistyön parantaminen.
Lisätietoja: www.lut.fi ja www.lut.fi/maisema
