https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 18.12.2020

LUT: Täysperävaunuyhdistelmän viejänä vety?

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 noin 11,7 miljoona tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. LUT-yliopiston nuorempi tutkija Oskari Lähdeaho tutkii eritoten raskaan tieliikenteen päästöjä Suomessa löytääkseen keinoja niiden karsimiseen.

Truck

Kuvaaja Markus Spiske palvelusta Pexels

Diplomi-insinööri Oskari Lähdeahon tekeillä oleva väitöstutkimus tarkastelee ympäristöystävällisyyttä logistiikka-alan kilpailuetuna. Koska täysperävaunuyhdistelmän liikkeelle saaminen sähkövetoisesti on vielä kaukaista, nykyhetken keino karsia päästöjä on optimoida kuormien kokoa. Se on Lähdeahon mukaan Suomessa hyvin hoidettu. Aina on silti mahdollista tarkastella, voisiko tavaraa kuljettaa vielä järkevämmin eli enemmän kerralla.

- Kuormakokojen lisäksi kuljetusreittien optimointi on tällä hetkellä paras keino vaikuttaa rekkaliikenteen ympäristöystävällisyyteen. On hyvä, että Suomessa hyväksyttiin High Capacity Transport -kuljetusten eli jopa sadan tonnin painoisen ja 34,5 metriä pitkän kuorman kuljettaminen tietyillä maanteillä, Lähdeaho toteaa.

Suomessa tieliikennepäästöjä syntyy eniten Helsingin, Tampereen ja Turun alueilla sekä näiden kaupunkien välisessä liikenteessä. Noin puolet syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin raskaasta liikenteestä ja puolet henkilöautoliikenteestä. Kun raskaiden ajoneuvojen kohdalla puhutaan fossiilisia ekologisemmista polttoaineista, Lähdeahon mielestä vety on potentiaalisin keskipitkällä aikavälillä. Sähkörekat voivat tulla kyseeseen pidemmällä aikavälillä.

Puheisiin on noussut myös nesteytetty maakaasu. Se on luonnosta otettua metaania, joka toimii rekoissa nestemäiseen LNG-muotoon jäähdytettynä. Bio- ja muilla kaasuilla toimivia rekkoja kehitetään nyt kiivaasti.

- Kaasurekkoja ei tulla hetkeen saamaan liikenteeseen suuria määriä, mutta kehitystä tarkkaillaan yrityksissä investointimielessä. Heti, kun markkinoille tulee taloudellisesti järkeviä kaasurekkoja, niihin isketään kiinni, tutkija povaa.

Liikenne aiheuttaa Suomen päästöistä 25 prosenttia

Tieliikenteen päästöjä ovat hiilidioksidi, hiilimonoksidi, hiilivety, typin erilaiset oksidit, dityppioksidi, pienhiukkaset, metaani ja rikki. Kaikkien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, dityppioksidi ja metaani) yhteisluku ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttiyksikköinä. Vuonna 2018 luku oli noin 11,7 miljoona tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.

Lähdeaho kertoo, että kasvihuonekaasujen kokonaisluku heilahtelee vuosittain, sillä siihen vaikuttavat liikenteen määrät, ajettavien kilometrien määrät, päästöjen laatu sekä sää. Kuljetusten päästöihin vaikuttavat myös paikallinen ja maailmanlaajuinen taloustilanne.

Väitöstutkimuksessaan Lähdeaho mallintaa tieliikenteen päästöjä, jotta niiden kehitystä voidaan peilata EU:n asettamiin päästövähennystavoitteisiin. Havaitun kehityksen pohjalta voidaan harkita keinoja, miten haluttuihin tavoitteisiin päästään. Lähdeahon kiinnostus kohdistuu nimenomaan logistiikan ja valmistavan teollisuuden yrityksiin, sillä niissä päästöt ovat kovat, kilpailu on rajua ja päästövähennystavoitteet vaikuttavat toiminnan kannattavana jatkumiseen taloudellisesta, ekologisesta sekä sosiaalisesta näkökulmasta.

- Aineistoni osoittaa, että ympäristöasioita mietitään näiden alojen yrityksissä hyvin aktiivisesti. Ekologisuus halutaan saada toiminnan ytimeen ja aidosti arvoa tuovaksi, eikä niin, että huseerataan jotain siinä sivussa. Se on hyvä, sillä lainsäädäntö ja asiakkaat edellyttävät yritysten toiminnalta yhä enemmän ympäristöystävällisyyttä, Lähdeaho sanoo.

Ilmastonmuutos taklataan yhteistyöllä ja yksilön toiminnalla

System Earth -strategiaansa noudattaen LUT-yliopisto luo tietoa päästöistä ja niiden ilmakehävaikutuksista yhteistyössä kansalaisten, teollisten toimijoiden, viranomaisten ja tutkijoiden kesken, useita datalähteistä hyödyntäen.

Oskari Lähdeahon työpiste on LUT-yliopiston Kouvolan yksikössä. Hedelmällinen tutkimusyhteistyö toteutuu LUTin, XAMK-ammattikorkeakoulun, Ilmatieteenlaitoksen, Pietarin valtionyliopiston sekä yksityisen puolen toimijoiden kanssa.

Lähdeaho summaa, että tutkijoita tarvitaan kehittämään yritysten ympäristöystävällisyyttä, mutta yritykset vievät tieteen käytäntöön.

- Tutkijat tuovat mukanaan havaintoja maailmalta ja vievät paikallisia havaintoja muualle. Lisäksi tarvitaan vuosineljännestä pidemmän tähtäimen näkökulmaa. Tutkimuksen ja yritysten yhteistyössä tieto parhaista tavoista ja standardeista saadaan yleiseen tietoon.

Uusimmat artikkelit

23.9.2021 | Alan Uutiset

Konkurssiaaltoa ei tullutkaan – miten suojautua asiakasyritysten maksuvaikeuksilta

Koronapandemian alkaessa ekonomistit ympäri maailman ennustivat kaikkien aikojen konkurssiaaltoa. Valtioiden nopeasti liikkeelle polkaisemat tukitoimet, lainojen lyhennysvapaat ja verottajan myöntämät lykkäykset ovat toistaiseksi suojanneet yrityksiä konkursseilta. Määräaikaiset lainsäädännön muutokset ja valtioiden tukitoimet ovat kuitenkin päättyneet kesällä 2021 tai päättyvät viimeistään kuluvan syksyn aikana.

Typpihapon luokituksen muuttuminen voi edellyttää kemikaaliturvallisuussäädösten mukaisia toimia

Typpihapolle on määritetty EU:ssa yhdenmukainen, sitova luokitus- ja merkintävaatimus. Muutos voi vaikuttaa tuotantolaitoksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin laajuuteen. Muutosta sovelletaan 1.3.2022 alkaen.

Jumiskon vesivoimalaitoksen peruskunnostuksesta lisää joustavuutta tuotantoon

Kemijärvellä sijaitsevan Jumiskon vesivoimalaitos on otettu peruskunnostuksen jälkeen jälleen käyttöön. Peruskunnostuksen ansiosta voimalaitoksen säätömahdollisuudet ja energiatehokkuus paranevat, Pohjolan Voima (PVO) kertoo lehdistötiedotteessa.

Vaasan yliopisto järjestää kansainvälisen älykkäiden energiajärjestelmien ja -teknologioiden SEST2021-konferenssin 6.–8.9.2021

Vaasan yliopisto järjestää 6.–8. syyskuuta 2021 kansainvälisen konferenssin älykkäistä energiajärjestelmistä ja -teknologioista. Kolmipäiväinen SEST2021 järjestetään koronapandemian vuoksi etäkonferenssina. Konferenssi on tarkoitettu akateemisille tutkijoille ja energia-alan ammattilaisille.

Terrafamen akkukemikaalitehtaan tuotannon ylösajo on käynnistynyt

Terrafamen uuden akkukemikaalitehtaan tuotannon ylösajo on käynnistynyt. Terrafame teki päätöksen akkukemikaalitehtaan 240 miljoonan euron investoinnista vuonna 2018. Akkukemikaalitehdas on valmistuessaan kapasiteetiltaan yksi maailman suurimmista akkukemikaalien tuotantolinjoista.

VR ottaa käyttöön koneälyisen apukuskin

VR on ottanut kevään aikana sekä matkustaja- että tavaraliikenteen junissa käyttöön veturinkuljettajaa avustavan, koneälyä hyödyntävän DAS-järjestelmän. DAS auttaa optimoimaan junan ajoa niin, että energiatehokkuus lisääntyy, täsmällisyys paranee ja samalla matkustusmukavuus kasvaa.

1.6.2021 | Kumppaniartikkeli

S/Y Christopher -jahdin peräsimien tiivisteiden vaihto – kuinka jahti päätyi Suomeen?

Viisi vuotta sitten S/Y Christopher -jahti oli Mallorcalla kunnostuksessa ja Baltic Yachts auttoi heitä siellä monissa kunnostukseen liittyvissä asioissa. Samalla Baltic Yachts loi hyvät suhteet kapteeni Mark O’Reillyyn.