https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 18.12.2020

LUT: Täysperävaunuyhdistelmän viejänä vety?

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 noin 11,7 miljoona tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. LUT-yliopiston nuorempi tutkija Oskari Lähdeaho tutkii eritoten raskaan tieliikenteen päästöjä Suomessa löytääkseen keinoja niiden karsimiseen.

Truck

Kuvaaja Markus Spiske palvelusta Pexels

Diplomi-insinööri Oskari Lähdeahon tekeillä oleva väitöstutkimus tarkastelee ympäristöystävällisyyttä logistiikka-alan kilpailuetuna. Koska täysperävaunuyhdistelmän liikkeelle saaminen sähkövetoisesti on vielä kaukaista, nykyhetken keino karsia päästöjä on optimoida kuormien kokoa. Se on Lähdeahon mukaan Suomessa hyvin hoidettu. Aina on silti mahdollista tarkastella, voisiko tavaraa kuljettaa vielä järkevämmin eli enemmän kerralla.

- Kuormakokojen lisäksi kuljetusreittien optimointi on tällä hetkellä paras keino vaikuttaa rekkaliikenteen ympäristöystävällisyyteen. On hyvä, että Suomessa hyväksyttiin High Capacity Transport -kuljetusten eli jopa sadan tonnin painoisen ja 34,5 metriä pitkän kuorman kuljettaminen tietyillä maanteillä, Lähdeaho toteaa.

Suomessa tieliikennepäästöjä syntyy eniten Helsingin, Tampereen ja Turun alueilla sekä näiden kaupunkien välisessä liikenteessä. Noin puolet syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin raskaasta liikenteestä ja puolet henkilöautoliikenteestä. Kun raskaiden ajoneuvojen kohdalla puhutaan fossiilisia ekologisemmista polttoaineista, Lähdeahon mielestä vety on potentiaalisin keskipitkällä aikavälillä. Sähkörekat voivat tulla kyseeseen pidemmällä aikavälillä.

Puheisiin on noussut myös nesteytetty maakaasu. Se on luonnosta otettua metaania, joka toimii rekoissa nestemäiseen LNG-muotoon jäähdytettynä. Bio- ja muilla kaasuilla toimivia rekkoja kehitetään nyt kiivaasti.

- Kaasurekkoja ei tulla hetkeen saamaan liikenteeseen suuria määriä, mutta kehitystä tarkkaillaan yrityksissä investointimielessä. Heti, kun markkinoille tulee taloudellisesti järkeviä kaasurekkoja, niihin isketään kiinni, tutkija povaa.

Liikenne aiheuttaa Suomen päästöistä 25 prosenttia

Tieliikenteen päästöjä ovat hiilidioksidi, hiilimonoksidi, hiilivety, typin erilaiset oksidit, dityppioksidi, pienhiukkaset, metaani ja rikki. Kaikkien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, dityppioksidi ja metaani) yhteisluku ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttiyksikköinä. Vuonna 2018 luku oli noin 11,7 miljoona tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.

Lähdeaho kertoo, että kasvihuonekaasujen kokonaisluku heilahtelee vuosittain, sillä siihen vaikuttavat liikenteen määrät, ajettavien kilometrien määrät, päästöjen laatu sekä sää. Kuljetusten päästöihin vaikuttavat myös paikallinen ja maailmanlaajuinen taloustilanne.

Väitöstutkimuksessaan Lähdeaho mallintaa tieliikenteen päästöjä, jotta niiden kehitystä voidaan peilata EU:n asettamiin päästövähennystavoitteisiin. Havaitun kehityksen pohjalta voidaan harkita keinoja, miten haluttuihin tavoitteisiin päästään. Lähdeahon kiinnostus kohdistuu nimenomaan logistiikan ja valmistavan teollisuuden yrityksiin, sillä niissä päästöt ovat kovat, kilpailu on rajua ja päästövähennystavoitteet vaikuttavat toiminnan kannattavana jatkumiseen taloudellisesta, ekologisesta sekä sosiaalisesta näkökulmasta.

- Aineistoni osoittaa, että ympäristöasioita mietitään näiden alojen yrityksissä hyvin aktiivisesti. Ekologisuus halutaan saada toiminnan ytimeen ja aidosti arvoa tuovaksi, eikä niin, että huseerataan jotain siinä sivussa. Se on hyvä, sillä lainsäädäntö ja asiakkaat edellyttävät yritysten toiminnalta yhä enemmän ympäristöystävällisyyttä, Lähdeaho sanoo.

Ilmastonmuutos taklataan yhteistyöllä ja yksilön toiminnalla

System Earth -strategiaansa noudattaen LUT-yliopisto luo tietoa päästöistä ja niiden ilmakehävaikutuksista yhteistyössä kansalaisten, teollisten toimijoiden, viranomaisten ja tutkijoiden kesken, useita datalähteistä hyödyntäen.

Oskari Lähdeahon työpiste on LUT-yliopiston Kouvolan yksikössä. Hedelmällinen tutkimusyhteistyö toteutuu LUTin, XAMK-ammattikorkeakoulun, Ilmatieteenlaitoksen, Pietarin valtionyliopiston sekä yksityisen puolen toimijoiden kanssa.

Lähdeaho summaa, että tutkijoita tarvitaan kehittämään yritysten ympäristöystävällisyyttä, mutta yritykset vievät tieteen käytäntöön.

- Tutkijat tuovat mukanaan havaintoja maailmalta ja vievät paikallisia havaintoja muualle. Lisäksi tarvitaan vuosineljännestä pidemmän tähtäimen näkökulmaa. Tutkimuksen ja yritysten yhteistyössä tieto parhaista tavoista ja standardeista saadaan yleiseen tietoon.

Uusimmat artikkelit

15.1.2021 | Alan Uutiset

Ympäristöministeriöltä tukea tuulivoimarakentamiseen

Ympäristöministeriö kertoo myöntäneensä yhteensä 840 000 euroa kahdeksan kunnan ja yhdeksän maakunnan liiton alueen tuulivoimarakentamisen selvityksiin ja suunnitteluun. 

15.1.2021 | Tutkimus ja koulutus

Kaupunkien ilmansaasteiden hallintaa parannetaan EU-rahoituksen tuella

Apulaisprofessori (tenure track) Matti Rissanen Tampereen yliopistosta on saanut Euroopan tutkimusneuvoston myöntämän Consolidator Grant -apurahan. Rahoitus myönnettiin antropogeenisten eli ihmisen toiminnan aikaansaamien hiilivetyjen autokatalyyttisen hapettumisen tutkimiseen.

Muovijäte ylös joesta ja kiertoon – Tutkimuskohteena Indonesian Jakarta

Vesistöissä kelluva muovijäte voidaan saada kannattavasti talteen ja hyötykäyttöön, jos työ aloitetaan ennen kuin jäte kulkeutuu meriin asti. VTT:n johtamassa tutkimusprojektissa selvitetään, miten jokiin päätynyttä muovijätettä kannattaisi nostaa ylös ja kierrättää. Koealueena toimii Indonesian Jakarta.

Enersense on allekirjoittanut jatkosopimuksen koskien Elektrilevin sähköverkkojen huoltoa Virossa

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n International operations -liiketoimintaan kuuluva virolainen tytäryhtiö Empower AS on allekirjoittanut Viron suurimman verkko-operaattorin, Elektrilevin, kanssa jatkosopimuksen koskien sähköverkkojen huoltoa. 

Lämmityskattiloiden ohjaaminen siirtyi mobiiliin

Biolämmityskattiloita Karstulassa suunnitteleva ja valmistava Boweco on tuonut Suomen markkinoille lämmityskattiloiden ohjausratkaisun, jonka käyttö onnistuu mobiililaitteella.

Stora Enso investoi 80 miljoonaa euroa Imatran tehtaiden puunkäsittelyyn

Metsäjätti Stora Enso kertoo investoivansa Imatran tehtaiden puunkäsittelyn keskittämiseen ja nykyaikaistamiseen. 80 miljoonan euron investoinnilla parannetaan Stora Enson korkealuokkaisen pakkauskartongin tuotantokykyä. 

16.11.2020 | Kumppaniartikkeli

FINN-Tarkastus Oy laajensi nostolaitteiden tarkastuksiin

Tämän vuoden elokuussa sähkölaitteistojen tarkastuksista tunnettu FINN-Tarkastus Oy aloitti uuden vaiheen panostamalla vahvasti koneturvallisuus- ja koulutuspalveluihin. Nyt yritys on ottanut seuraavan askeleen aloittamalla nostureiden, henkilönostimien ja muiden nostolaitteiden lakisääteiset käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset FINAS-akkreditointipalvelun myönnettyä 5.11.2020 pätevyysalueeseen nostolaitteiden tarkastuksia koskevan laajennuksen.