https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 18.12.2020

LUT: Täysperävaunuyhdistelmän viejänä vety?

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 noin 11,7 miljoona tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. LUT-yliopiston nuorempi tutkija Oskari Lähdeaho tutkii eritoten raskaan tieliikenteen päästöjä Suomessa löytääkseen keinoja niiden karsimiseen.

Truck

Kuvaaja Markus Spiske palvelusta Pexels

Diplomi-insinööri Oskari Lähdeahon tekeillä oleva väitöstutkimus tarkastelee ympäristöystävällisyyttä logistiikka-alan kilpailuetuna. Koska täysperävaunuyhdistelmän liikkeelle saaminen sähkövetoisesti on vielä kaukaista, nykyhetken keino karsia päästöjä on optimoida kuormien kokoa. Se on Lähdeahon mukaan Suomessa hyvin hoidettu. Aina on silti mahdollista tarkastella, voisiko tavaraa kuljettaa vielä järkevämmin eli enemmän kerralla.

- Kuormakokojen lisäksi kuljetusreittien optimointi on tällä hetkellä paras keino vaikuttaa rekkaliikenteen ympäristöystävällisyyteen. On hyvä, että Suomessa hyväksyttiin High Capacity Transport -kuljetusten eli jopa sadan tonnin painoisen ja 34,5 metriä pitkän kuorman kuljettaminen tietyillä maanteillä, Lähdeaho toteaa.

Suomessa tieliikennepäästöjä syntyy eniten Helsingin, Tampereen ja Turun alueilla sekä näiden kaupunkien välisessä liikenteessä. Noin puolet syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin raskaasta liikenteestä ja puolet henkilöautoliikenteestä. Kun raskaiden ajoneuvojen kohdalla puhutaan fossiilisia ekologisemmista polttoaineista, Lähdeahon mielestä vety on potentiaalisin keskipitkällä aikavälillä. Sähkörekat voivat tulla kyseeseen pidemmällä aikavälillä.

Puheisiin on noussut myös nesteytetty maakaasu. Se on luonnosta otettua metaania, joka toimii rekoissa nestemäiseen LNG-muotoon jäähdytettynä. Bio- ja muilla kaasuilla toimivia rekkoja kehitetään nyt kiivaasti.

- Kaasurekkoja ei tulla hetkeen saamaan liikenteeseen suuria määriä, mutta kehitystä tarkkaillaan yrityksissä investointimielessä. Heti, kun markkinoille tulee taloudellisesti järkeviä kaasurekkoja, niihin isketään kiinni, tutkija povaa.

Liikenne aiheuttaa Suomen päästöistä 25 prosenttia

Tieliikenteen päästöjä ovat hiilidioksidi, hiilimonoksidi, hiilivety, typin erilaiset oksidit, dityppioksidi, pienhiukkaset, metaani ja rikki. Kaikkien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, dityppioksidi ja metaani) yhteisluku ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttiyksikköinä. Vuonna 2018 luku oli noin 11,7 miljoona tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.

Lähdeaho kertoo, että kasvihuonekaasujen kokonaisluku heilahtelee vuosittain, sillä siihen vaikuttavat liikenteen määrät, ajettavien kilometrien määrät, päästöjen laatu sekä sää. Kuljetusten päästöihin vaikuttavat myös paikallinen ja maailmanlaajuinen taloustilanne.

Väitöstutkimuksessaan Lähdeaho mallintaa tieliikenteen päästöjä, jotta niiden kehitystä voidaan peilata EU:n asettamiin päästövähennystavoitteisiin. Havaitun kehityksen pohjalta voidaan harkita keinoja, miten haluttuihin tavoitteisiin päästään. Lähdeahon kiinnostus kohdistuu nimenomaan logistiikan ja valmistavan teollisuuden yrityksiin, sillä niissä päästöt ovat kovat, kilpailu on rajua ja päästövähennystavoitteet vaikuttavat toiminnan kannattavana jatkumiseen taloudellisesta, ekologisesta sekä sosiaalisesta näkökulmasta.

- Aineistoni osoittaa, että ympäristöasioita mietitään näiden alojen yrityksissä hyvin aktiivisesti. Ekologisuus halutaan saada toiminnan ytimeen ja aidosti arvoa tuovaksi, eikä niin, että huseerataan jotain siinä sivussa. Se on hyvä, sillä lainsäädäntö ja asiakkaat edellyttävät yritysten toiminnalta yhä enemmän ympäristöystävällisyyttä, Lähdeaho sanoo.

Ilmastonmuutos taklataan yhteistyöllä ja yksilön toiminnalla

System Earth -strategiaansa noudattaen LUT-yliopisto luo tietoa päästöistä ja niiden ilmakehävaikutuksista yhteistyössä kansalaisten, teollisten toimijoiden, viranomaisten ja tutkijoiden kesken, useita datalähteistä hyödyntäen.

Oskari Lähdeahon työpiste on LUT-yliopiston Kouvolan yksikössä. Hedelmällinen tutkimusyhteistyö toteutuu LUTin, XAMK-ammattikorkeakoulun, Ilmatieteenlaitoksen, Pietarin valtionyliopiston sekä yksityisen puolen toimijoiden kanssa.

Lähdeaho summaa, että tutkijoita tarvitaan kehittämään yritysten ympäristöystävällisyyttä, mutta yritykset vievät tieteen käytäntöön.

- Tutkijat tuovat mukanaan havaintoja maailmalta ja vievät paikallisia havaintoja muualle. Lisäksi tarvitaan vuosineljännestä pidemmän tähtäimen näkökulmaa. Tutkimuksen ja yritysten yhteistyössä tieto parhaista tavoista ja standardeista saadaan yleiseen tietoon.

Uusimmat artikkelit

Tuulivoimainvestoinnit kattavat yli viidenneksen teollisuuden kiinteistä investoinneista 2021

Kuluvana vuonna Suomeen rakennetaan noin 1 000 megawatin edestä uutta tuulivoimaa. Määrä tulee kasvattamaan Suomen tuulivoimakapasiteettia 40 prosenttia. Investointeina tämä tarkoittaa noin 1,2 miljardia euroa, mikä vastaa 23 prosenttia kaikista tälle vuodelle arvioiduista teollisuuden kiinteistä investoinneista. Vuosien 2022 - 2023 aikana tuulivoimainvestointien määrä tulee olemaan vielä korkeampi, ja sijoittajat uskovat kiinnostuksen puhtaaseen sähköntuotantoon säilyvän myös jatkossa.

10.6.2021 | Tutkimus ja koulutus

Jatkuvatoiminen prosessi luo edellytykset joustavammalle ja tehokkaammalle lääkkeiden valmistamiselle

Siirtyminen perinteisestä eräprosessista vaihtoehtoiseen jatkuvatoimiseen prosessiin on ajankohtainen aihe ja haastava tehtävä lääketeollisuudelle, kun se pyrkii löytämään yhä kustannustehokkaampia ja joustavampia ratkaisuja lääkkeiden valmistamiseen. 

9.6.2021 | Alan Uutiset

Yli puolet suomalaisista haluaa käyttää aurinkoenergiaa kodin sähkön kulutuksessa

Sähkönjakeluyhtiö Carunan teettämä kansalaiskysely osoitti kuluttajien keskuudessa selkeän trendin: aurinkopaneelien käyttö kiinnostaa 54 prosenttia suomalaisista. Kiinnostus näkyy myös aurinkopaneelien määrässä ja vuoden 2020 aikana aurinkosähköntuottajien määrä Carunan sähkönjakeluverkossa kasvoi yli 40 prosenttia. 

VR ottaa käyttöön koneälyisen apukuskin

VR on ottanut kevään aikana sekä matkustaja- että tavaraliikenteen junissa käyttöön veturinkuljettajaa avustavan, koneälyä hyödyntävän DAS-järjestelmän. DAS auttaa optimoimaan junan ajoa niin, että energiatehokkuus lisääntyy, täsmällisyys paranee ja samalla matkustusmukavuus kasvaa.

1.6.2021 | Kumppaniartikkeli

S/Y Christopher -jahdin peräsimien tiivisteiden vaihto – kuinka jahti päätyi Suomeen?

Viisi vuotta sitten S/Y Christopher -jahti oli Mallorcalla kunnostuksessa ja Baltic Yachts auttoi heitä siellä monissa kunnostukseen liittyvissä asioissa. Samalla Baltic Yachts loi hyvät suhteet kapteeni Mark O’Reillyyn.

Voitelun kunnossapito-ohjeet laitevalmistajilta ja voitelun asiantuntijalta

Toimivaksi ja hyväksi havaittu käytäntö on merkittävin tekijä oikeassa voiteluhuollossa. Teoria antaa usein yleisohjeita, jotka sopivat mahdollisimman laajalle alueelle.

Rakennussähkösuunnittelijan pätevyys mittaa projektin kokonaishallintaa

Rakennussähkösuunnittelijan pätevyyslautakunta on saanut tietoonsa, että rakennusten tietoteknisiin järjestelmiin erikoistuneilta suunnittelijoilta (telesuunnittelijat) on edellytetty tarjouspyynnöissä rakennussähkösuunnittelijan pätevyyttä.