MPMM 2013 kunnossapidossa yhdistyvät teoria ja käytäntö
Lappeenrannan teknillinen yliopisto järjesti kansainvälisen Maintenance Performance Measurement and Management, MPMM 2013 -konferenssin 12.–13. syyskuuta Lappeenrannassa. Tapahtuma oli suunnattu sekä yrityksissä että yliopistoissa toimiville kunnossapidon asiantuntijoille.
Konferenssin erityisteemana oli kunnossapito Venäjällä. Kokemuksia suomalaisten yritysten toimista Venäjällä kertoivat Lasse Hatinen Outoteciltä ja Tapio Keränen Fortumilta, minkä lisäksi professori Rashid Zaynetdinov (Moskovan rautatieyliopisto) valaisi asiaa venäläisestä näkökulmasta.
Professori Liyanage Stavangerin yliopistosta ja tohtori Baglee Sunderlandin yliopistosta kehottivat kunnossapidon toimijoita entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Samoilla linjoilla oli myös Maintpartnerin myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Tommi Kajasoja, joka korosti puheenvuorossaan suomalaista asiantuntijuutta ja verkostoitumista aseena kansainvälisessä kilpailussa.
Konferenssin puheenjohtajan, professori Timo Kärrin mukaan osallistuneilta kerätyssä palautteessa kehuttiin erityisesti pienen konferenssin lämminhenkistä ilmapiiriä, keskustelua herättäneitä puheenvuoroja sekä akateemisen ja yritysväen kokoamista samaan tilaisuuteen. Järjestäjien puolesta olisi paikalle kuitenkin toivottu vieläkin runsaammin suomalaisten yritysten edustajia.
Antia myös teollisuudellemme
Maintpartnerin Tommi Kajasoja oli tyytyväinen tilaisuuden antiin:
– Eri teollisuuden aloilla kamppaillaan ikääntyvän teknologian sekä rajallisten investointivarojen yhdistelmän aiheuttaman haasteen parissa. Tämä laittaa painetta kunnossapidolle – niin sisäisille organisaatioille kuin palveluntarjoajillekin – kehittää uusia toimintamalleja ja palveluita.
– MPMM 2013 -konferenssi oli rakennettu tämän teeman ympärille, ja tätä me kunnossapitäjät juuri kaipaamme: yliopistojen ja muiden sidosryhmien apua päivittäiseen arkeemme. Lappeenrannassa tehdään erittäin hyvää työtä kunnossapidon arvon määrittämisen tutkimisessa, ja tähän liittyvän ajankohtaisen informaation kuuleminen oli omalta osaltani tärkein syy, miksi halusin osallistua konferenssiin, täydensi Kajasoja.
Kunnossapito kiinnostaa. Konferenssiin osallistui noin 70 kunnossapidon asiantuntijaa 12:sta eri maasta. Fortumin Tapio Keränen eturivissä oikealla.
Outotecin Susanna Horn (vas.) kertomassa Bathin yliopiston tutkija Helen Cornwellille menossa olevasta MaiSeMa-tutkimushankkeesta. Promaintin kanssa yhteistyössä tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia esiteltiin konferenssissa osana hanketta.
Fortumin Tapio Keränen korosti tapahtuman laaja-alaisuutta:
– Puheenvuorot kattoivat monipuolisesti aihealueiden ajankohtaisia kysymyksiä. Keynotepuheenvuoroista omalta osaltani mielenkiintoinen oli professori Rashid Zainetdinovin esitys. Uusien toimintamallien käyttö uuden rautatiekaluston operoinnissa on huomionarvoinen seikka, samoin kuin tarve ottaa huomioon kansainvälisen tason normien vaatimuksia Venäjällä.
– Paneelikeskustelussa nousi esiin se, että kansainvälinen vuorovaikutus mahdollistaa monensuuntaisen oppimisen. Teknologian siirrossa on mahdollista ja myös syytä oppia niiltä, jotka ovat uuden teknologian vastaanottajia, painotti Keränen.
Outotecin elinkaariliiketoiminnan parissa toimiva Susanna Horn edusti teollisuuden kuulijakuntaa:
– Kaikki meni mielestäni paremmin kuin hyvin. Toki useissa konferensseissa käy niin, että sessioita on rinnakkain niin paljon, ettei tiedä, mistä valita. Tällä kertaa myös akateemiset esitykset olivat hyvin käytännönläheisiä ja tutkivat juuri niitä asioita, joita itsekin tällä hetkellä pohdimme, eli selkeää kahtiajakoa ei mielestäni edes ollut. Myös kansainvälinen verkosto oli hämmästyttävän kattava.
Vuorovaikutus tarpeellista jatkossakin
Tapio Keränen korosti, että teoria ja käytäntö on saatava lähemmäksi toisiaan:
– Kokonaisuutena tilaisuuden suurin merkitys mielestäni on jatkaa yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta akateemisen tutkimuksen ja käytännön operatiivisen työn välillä. Viimeaikainen kehitys sekä yliopisto- että yritysmaailmassa on pyrkinyt viemään erilleen akateemista korkeatasoista tutkimusta ja sen soveltamista tuotanto-omaisuuden hallinnassa.
Tommi Kajasoja lähetti myös terveiset muille alan toimijoille:
– Jatkossa toivon yritysten osallistuvan entistä aktiivisemmin kunnossapidon tutkimukseen ja esimerkiksi vastaaviin konferensseihin – yritykset yhdessä oppilaitosten ja muiden instanssien kanssa yhteistyössä luovat verkostoja, joilla koko Suomen kilpailukykyä ylläpidetään ja parannetaan!
Kahvitauoilla verkostoiduttiin. Edessä Maintpartnerin Otto Tarkiainen (vas.) ja Tommi Kajasoja sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Olli Pekkarinen.
Professori Timo Kärri Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta isännöi kaksipäiväistä konferenssitapahtumaa.
Kunnossapidon konkarit. Professori Rashid Zaynetdinov (vas.) kertoi junien kunnossapidosta Venäjällä, tohtori Kari Komonen esitteli tuloksia kunnossapidon suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä ja ”konferenssin isä” professori Diego Galar korosti kunnossapidon arvonluontikykyä toimitusketjuissa.
Mälkiän sululla. Iltaohjelmaan kuului risteily M/S Camillalla illallisineen, erikoisuutena sulutus Saimaan kanavalla.
Salla Marttonen
nuorempi tutkija, DI
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, tuotantotalous
Tiina Sinkkonen
yliopisto-opettaja, DI
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, tuotantotalous
