Painelaitteiden käytönvalvojien koulutus ja työkokemusvaatimukset

Käytönvalvoja on painelaitteen omistajan tai haltijan nimeämä henkilö, joka vastaa painelaitteen asianmukaisesta käytöstä ja kunnossapidosta. Tukes tarkistaa ja hyväksyy henkilön koulutuksen ja työkokemuksen käytönvalvojan tehtävään.

höyryturboiini

Kuvassa pieni osa Höyry- ja lauhdejärjestelmän häiriötilanteet – erikoiskurssilla Saksassa käytettävästä höyrylaboratoriolaitteistosta.

Käytönvalvojan tehtävänä on:

  • Valvoa painelaitteen käyttöä ja kuntoa sekä huolehtia käyttökirjanpidosta;
  • Pitää painelaitteen omistaja tai haltija tietoisena olennaisista painelaitteen käyttöön ja kuntoon liittyvistä seikoista;
  • Varmistua siitä, että painelaitetta käyttävä henkilökunta tuntee painelaitteen toiminnan, käyttöohjeet, turvallisuussäännökset ja varmistus- ja hälytyslaitteiden toiminnan, käytön ja kokeilut.

Painelaitteen omistajan ja haltijan on sijoitettava painelaite niin, että

  • vaurio- tai käyttöhäiriötilanteessa aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen;
  • painelaitetta voidaan käyttää asianmukaisesti laitteen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla;
  • painelaite voidaan asianmukaisesti tarkastaa ja pitää kunnossa.

Omistajan ja haltijan on huolehdittava, että painelaitetta ympäröivät tilat ja rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan niin, että vaurio- tai käyttöhäiriötilanteessa aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen.

Omistaja ja haltija huolehtivat rekisteröitävän painelaitteen turvallisesta käytöstä

Painelaitteen omistajan tai haltijan on nimettävä rekisteröitävän painelaitteen asianmukaista käyttöä valvomaan käytönvalvoja, jolla on tehtävään laissa säädetty pätevyys.

Painelaitteen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että:

  • Käytönvalvoja saa tietoonsa kaikki painelaitteen käyttöön ja kuntoon liittyvät seikat;
  • Käytönvalvojalle annetaan mahdollisuus hoitaa ja käyttää painelaitetta niin, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisille tai omaisuudelle;
  • Painelaitteelle nimetään yksi tai useampi käytönvaravalvoja, joka toimii käytönvalvojana, kun varsinainen käytönvalvoja on estynyt hoitamasta tehtäviään;
  • Painelaitteen käyttäjänä toimiva henkilökunta on ammattitaitoista ja tehtäviinsä perehdytettyä;
  • Painelaitteen omistajan tai haltijan vaihdoksen yhteydessä valvontaviranomaiselle ilmoitetaan uuden omistajan tai haltijan yhteystiedot.

Painelaitteen omistajan ja haltijan velvollisuudet vaurio- ja onnettomuustilanteessa

  • Omistajan ja haltijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin vaurioituneen painelaitteen korjaamiseksi tai poistamiseksi käytöstä.
  • Omistajan tai haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle painelaitteen vaurioitumisesta tai paineen äkillisestä purkautumisesta aiheutuneesta henkilövahingosta tai merkittävästä omaisuusvahingosta ja avustettava valvontaviranomaista tämän tapahtuman tutkimuksessa.

Tarkastuslaitoksen hyväksyminen

Tukes hyväksyy tarkastuslaitoksen suorittamaan tarkastuslaitokselle säädettyjä tehtäviä.

Hyväksyminen on voimassa määräajan. Tarkastuslaitokselle voidaan asettaa sen toimintaa koskevia vaatimuksia, rajoituksia ja muita ehtoja.

Pätevyyskirjojen myöntäminen

Hyväksytty laitos arvioi pätevyyskirjaa hakevan henkilön kelpoisuuden ja myöntää pätevyyskirjan.

Pätevyyskirjaa koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan opinnoista ja työkokemuksesta sekä jäljennös aikaisemmin myönnetystä pätevyyskirjasta.

Hyväksyttyjä tarkastuslaitoksia ovat:

Pätevyyskirjojen jaottelu

 

Kattilalaitoksen   käytönvalvojan pätevyyskirjat

– paine-   ja teholukurajat, Painelaitelaki (1144/2016), 72 §

B-koneenhoitajankirja  ≤ 16   bar ja ≤ 40 bar · MW
A-koneenhoitajankirja  ≤ 25   bar ja ≤ 100 bar · MW
Alikonemestarinkirja  ≤ 40   bar ja ≤ 500 bar · MW
Konemestarinkirja  ≤ 5   000 bar · MW
Ylikonemestarinkirja > 5 000   bar · MW

 

Teholuku

Teholuku saadaan laskemalla yhteen kattilalaitoksessa käytössä olevien eri höyry- ja kuumavesikattiloiden suurimman sallitun käyttöpaineen ja tehon lukuarvojen tulot. Teholuku lasketaan kattilalaitoksen rekisteröitävien kattiloiden perusteella.

Jos kattilalaitoksessa on yksinomaan kuumavesikattiloita, voidaan käytönvalvojaksi nimetä henkilö, jolla on luokkaa alempi pätevyys.

Jos kattilalaitoksessa on sekä höyry- että kuumavesikattiloita, määräytyvät pätevyysvaatimukset korkeampaa pätevyyttä edellyttävän vaihtoehdon mukaan laskemalla teholuvut ja suurimmat sallitut käyttöpaineet erikseen höyrykattiloiden ja kuumavesikattiloiden ryhmille.

Kattilalaitoksen käytön varavalvojaksi nimettävältä henkilöltä vaaditaan luokkaa alempi pätevyys.

 Alikonemestarin pätevyyskirja

Alikonemestarinkirjan saamiseksi vaaditaan

  • Vähintään 12 kuukautta työkokemusta höyry- tai kuumavesikattilan lämmittäjänä tai koneiden hoitajana kattilalaitoksessa, jonka käytönvalvojalta ministeriön päätöksen nojalla vaaditaan ainakin alikonemestarinkirja. Työkokemuksesta vähintään kuusi kuukautta tulee olla höyry- tai kuumavesikattilan lämmittäjän tehtävistä.

 

  • Työkokemusta painelaitteita, voimalaitoskoneita tai vastaavia valmistavassa tai korjaavassa konepajassa vaaditaan vähintään 24 kuukautta, joista vähintään 18 kuukautta painelaitteita tai voimalaitoskoneita valmistavassa tai korjaavassa konepajassa, ja siitä vähintään kuusi kuukautta höyry- tai kuumavesikattilan valmistus-, asennus-, korjaus- tai kunnossapitotehtävissä.

 

  • Alikonemestarin koulutus.

Työkokemuksen korvaamisessa ammattiopinnoilla noudatetaan säännöksiä siten, että yksi lukuvuosi vastaa kuuden kuukauden työkokemusta. Työkokemuksesta voidaan korvata ammattiopinnoilla kuitenkin enintään 12 kuukautta.

Konemestarin pätevyyskirja

Konemestarinkirjan saamiseksi vaaditaan

  • Alikonemestarinkirja.

 

  • Työkokemusta painelaitteita tai voimalaitoskoneita valmistavassa tai korjaavassa konepajassa vaaditaan vähintään 12 kuukautta, joista vähintään kuusi kuukautta höyry- tai kuumavesikattilan valmistus-, asennus-, korjaus- tai kunnossapitotehtävissä.

 

  • Alikonemestarinkirjan saamisen jälkeen vähintään 12 kuukautta työkokemusta hakijan koulutusta vastaavissa käyttö- ja kunnossapito- tai muissa tehtävissä kattilalaitoksessa, jonka käytönvalvojalta ministeriön päätöksen nojalla vaaditaan ainakin konemestarinkirja.

 

  • Ylikonemestarin koulutus.

Alikonemestarinkirjan korvaa

  • aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta vaadittava höyryvahtikonemestarinkirja;

 

  • työkokemusta painelaitteita, voimalaitoskoneita tai vastaavia valmistavassa tai korjaavassa konepajassa vähintään 24 kuukautta, joista vähintään 18 kuukautta painelaitteita tai voimalaitoskoneita valmistavassa tai korjaavassa konepajassa, ja siitä vähintään kuusi kuukautta höyry- tai kuumavesikattilan valmistus-, asennus-, korjaus- tai kunnossapitotehtävissä

 

  • alikonemestarin koulutus.

Työkokemuksesta voidaan korvata ammattiopinnoilla kuitenkin enintään 12 kuukautta.

Ylikonemestarin pätevyyskirja

Ylikonemestarinkirjan saamiseksi vaaditaan

  • Konemestarinkirja.

 

  • Konemestarinkirjan saamisen jälkeen vähintään 12 kuukautta työkokemusta hakijan koulutusta vastaavissa käyttö- ja kunnossapitotehtävissä kattilalaitoksessa, jonka käytön valvojalta ministeriön päätöksen nojalla vaaditaan ylikonemestarinkirja.

Konemestarinkirjan korvaa aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetussa asetuksessa tarkoitettu höyrykonemestarinkirja, jos hakijalla on ylikonemestarin koulutus ja työkokemusta 12 kuukautta voimalaitosten käyttö ja kunnossapitotöistä.

Toisaalla hankittu työkokemus ja ulkomailla hankittu työkokemus

Laivoilla hankittu työkokemus:

Aluksen kattilalaitoksessa höyry- tai kuumavesikattilan lämmittäjänä, koneiden hoitajana, tai hakijan koulutusta vastaavissa käyttö- ja kunnossapitotehtävissä, saatu työkokemus rinnastetaan työkokemukseen vastaavanlaisessa maalla olevassa kattilalaitoksessa.

Sähkökattilalaitoksilla hankittu työkokemus:

Sähkökattilalaitoksessa sähkökattilan hoitajana, tai hakijan koulutusta vastaavissa käyttö- ja kunnossapitotehtävissä, saadulla työkokemuksella voidaan korvata enintään kuusi kuukautta kunkin pätevyyskirjan saamiseksi vaadittavasta työkokemuksesta.

Ydinvoimalaitoksissa hankittu työkokemus:

Ydinvoimalaitoksessa hakijan koulutusta vastaavissa käyttö- ja kunnossapitotehtävissä saatu työkokemus rinnastetaan perustelluista syistä työkokemukseen kattilalaitoksissa.

Ulkomailla hankittu pätevyyskirja:

Pätevyyskirja voidaan antaa myös hakijalle, joka esittää vastaavan, muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa annetun, pätevyyskirjan sekä todistuksen suomen tai ruotsin kielen taidostaan. Hyväksymishakemukseen on liitettävä Opetushallituksen lausunto koulutusvaatimuksen vastaavuudesta sekä selvitys pätevyyskirjan saamisen edellytyksiä koskevista säännöksistä ja niiden suomen- tai ruotsinkielinen käännös.

Mikä on insinööripykälä?

Kattilalaitoksen käytön valvojaksi voidaan nimetä myös henkilö, jolla on seuraava koulutus ja kokemus:

  • Tekniikan koulutusalan korkeakoulututkinto, tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto tai tekniikan alempi ammattikorkeakoulututkinto;

 

  • Arvosana höyry- ja kuumavesikattiloiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa koskevissa oppiaineissa;

 

  • Vähintään kahden vuoden kokemus vastaavan pätevyysluokan kattilalaitoksen käyttö- ja kunnossapitotehtävissä. Mikäli pätevyysvaatimukset muuten täyttävä henkilö on toiminut vähintään vuoden ajan höyry- tai kuumavesikattiloiden suunnittelu- ja valmistustehtävissä tai tarkastustehtävissä, riittää vuoden kokemus tarkoitetuissa tehtävissä.

 

Lisäoppia voimalaitosasioista:

 

 

 Teksti: ylikonemestari Jukka Kauppinen AEL

 

 

 

Uusimmat artikkelit

K-ryhmän uusi energiankierrätysjärjestelmä leikkaa ruokakauppojen lämmönkulutuksen jopa 95 prosenttia

K-ryhmä ja Granlund ovat kehittäneet K-ruokakaupoille energiankierrätysmallin, jolla lämmönkulutus pienenee parhaimmillaan 95 prosenttia ja joka muuttaa kiinteistön kerralla energian osalta lähes hiilineutraaliksi. Päästösäästöt vastaavat vajaan seitsemän tuhannen asukkaan kunnan vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

10.12.2019 | Tutkimus ja koulutus

Vaasan yliopisto rakentaa kiertotalouden ekosysteemiä jäte-energia-alalle

Vaasan yliopiston energian ja kestävän kehityksen tutkimusalusta VEBIC ryhtyy rakentamaan kiertotalouden tiekarttaa ja ekosysteemiä jäte-energia-alalle yhdessä alan toimijoiden kanssa. Uusia ratkaisuja kaivataan esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen, aiemmin jätteeksi luokiteltujen sivuvirtojen tehokkaampaan hyödyntämiseen ja hukan minimointiin liittyen.

10.12.2019 | Alan Uutiset

Rakennuskonevuokraus kääntyy ensi vuonna taas kasvuun

Suomen talouden ja rakentamisen aiempaa hieman myönteisemmät odotukset näkyvät rakennuskoneiden vuokrakysynnässä sekä kuluvana että ensi vuonna. Maailmantalouden näkymissä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia: kasvuvauhti hiipuu, mutta taantumaa ei ennakoida.  Vuonna 2021 sekä rakentamisen että rakennuskoneiden käytön ennakoidaan vähenevän selvästi, Forecon Oy:n tuoreesta selvityksestä käy ilmi.

Tieto-ohjautuvia menetelmiä laakerien kunnonvalvontaan

Laakerit ovat yleisin koneissa käytettävä komponentti ja vioittunut laakeri yleisin syy koneiden rikkoutumiseen. Heikkokuntoinen laakeri voi rikkoutuessaan aiheuttaa äkkinäisen konerikon, jonka seuraus saattaa olla merkittävä taloudellinen tappio – tai pahimmillaan ihmishenki. Uusi väitöstutkimus hyödyntää tieto-ohjautuvia menetelmiä ja ohjelmistoarkkitehtuuria laakerien kunnonvalvonnassa.

Posti raivaa esteitä digitalisaation tieltä – Postin palveluihin kirjautuminen SisuID:llä

Posti osallistui digitaalisen identiteetin käyttöä edistävän hankkeen pilottiin. Uusi tunnistusmenetelmä tekisi Postin digitalisaatiotavoitteista helpommin saavutettavia.

Puhtaiden osien merkitys sähköautoteollisuudessa haastaa laitetoimittajat

FinnSonic Oy on saanut historiansa suurimman ultraäänipesulinjatilauksen. Noin kahden miljoonan euron arvoinen linja toimitetaan keväällä 2020 Saksaan sähköautoteollisuuden tarpeisiin.

8.11.2019 | Kumppaniartikkeli

KL-Lämmön osaaminen tulppaa teollisten laitteiden rahareiät

Teollisuuden järjestelmissä kiertää nesteiden lisäksi yllättävän paljon rahaa. Ainakin kun ajatellaan Motivan takavuosina vetämää energiatehokkuuden tutkimusta, jonka mukaan tehoton lämmönsiirto aiheuttaa suomalaisille teollisuusyrityksille 500 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Tässä on suurten kiinteistöjen omistajille taas yksi hyvä syy pitää järjestelmät kunnossa.