https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Turun ammattikorkeakoulu kartoittaa Varsinais-Suomen akkuklusterin tilannetta

Akkuala ja sähköistyminen ovat keskeisimpiä kasvualoja Varsinais-Suomessa. eVeto-projektissa selvitetään parhaillaan Varsinais-Suomen alueen akkuklusterin tilannetta ja sitä, minkälaisia tarpeita akkuklusterilla on osaamisen ja työvoiman suhteen. Projektin on määrä päättyä tämän vuoden syyskuussa. 

akku

iStock

Varsinais-Suomen alueella toimii akkutehtaita, jotka työllistävät tuhansia ihmisiä maakunnassa. Koko toimialan hahmottaminen on vaikeaa, sillä alihankintaketjut, osaamistarpeet ja muu aihealueeseen liittyvä liiketoiminta poikkeaa perinteisestä teollisuudesta. 

– Alan toimijat tarvitsevat paljon insinöörityövoimaa, se on selvää. Meille ammattikorkeakouluna on tärkeää ymmärtää, missä maakunnassa mennään akkuteollisuuden osalta ja missä yritykset ovat. Kun nämä asiat tiedetään, voimme suunnitella koulutusta ja sitä, mihin se koulutus suuntautuu, sanoo Turun ammattikorkeakoulun teknologiateollisuuden koulutus- ja tutkimuspäällikkö Mika Lohtander
Liikkumisen sähköistyminen lisää akkujen kysyntää koko maailmassa, minkä vuoksi akkuteollisuus on kasvanut Varsinais-Suomessa voimakkaasti. Vasta viime syksynä Valmet Automotive käynnisti tuotannon toisessa akkutehtaassaan Uudessakaupungissa. Vuosi sitten julkaistu kansallinen akkustrategia ja valtion lähes puolen miljardin euron satsaus alaan ovat myös vauhdittaneet akkuteollisuuden investointeja. 

– Nyt tehtävä selvitystyö vahvistaa Turun ammattikorkeakoulun roolia akkuteollisuuden varteenotettavana yhteistyökumppanina, sanoo Turun ammattikorkeakoulun Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin koulutusjohtaja Juha Kontio
Projektissa tehostetaan viestintää alueellisten erityispiirteiden esiintuomiseksi valtakunnallisesti. Tavoitteena on houkutella myös osaajia alueelle. Projektissa tehdään yhteistyötä Varsinais-Suomen liiton kanssa. 

– Akkuteollisuudella on valtava kasvupotentiaali Varsinais-Suomessa. Turun ammattikorkeakoulu on luotettava käytännön osaaja selvityksen tekemiseen, sanoo maakuntajohtaja Kari Häkämies Varsinais-Suomen liitosta. 

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.