https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Työhyvinvoinnin kehittäminen hankkeena voi auttaa työelämän muutoksissa

Työhyvinvointiin kannattaa panostaa myös hankemuotoisesti, ilmenee Maija Vänskän sosiaali- ja terveyshallintotieteen väitöstutkimuksesta. Tulos perustuu julkisessa organisaatiossa tehtyyn tapaustutkimukseen.

blob

Kuvassa Maija Vänskä kuvaaja Riikka Kalmi

– Hankkeessa mukana olleille muodostui käsitys, että työnantaja välittää työntekijöistään muutoksen keskellä. Osallistujille tehdyn kyselyn mukaan hankkeen hyötynä oli lisääntynyt osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemus, kertoo perjantaina 13. toukokuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Vänskä.

Vänskän väitöskirja käsittelee työhyvinvointia ja sen kehittämistä julkisessa organisaatiossa. Hän muistuttaa, että työhyvinvointi on monimuotoinen ilmiö, jota ei ole aivan yksinkertaista määritellä. Pelkistettynä se tarkoittaa työskentelyä turvallisesti ja terveellisesti.

– Työhyvinvointi on osa jokapäiväistä toimintaa, jota ei saa eikä pidä unohtaa.

Hankintaosaaminen ennustaa työhyvinvointihankkeen onnistumista

Väitöstutkimuksen mukaan hankemuotoiseen työhyvinvoinnin kehittämiseen sisältyy monia kriittisiä kohtia, joissa tehdyt ratkaisut vaikuttavat hankkeella aikaansaataviin tuloksiin. Yksi näistä on hankintaosaamisen taso, jota voidaan pitää keskeisenä työhyvinvointihankkeen onnistumista ennakoivana tekijänä.

– Hankeosaamiseen julkisissa organisaatioissa kannattaa panostaa esimerkiksi riittävällä hankintakoulutuksella ja etukäteisvalmennuksella.

Hankemuotoinen työhyvinvoinnin kehittäminen ei välttämättä ole salamannopeaa kehittämistä, varsinkaan jos hankekustannukset nousevat yli hankintalakien määrittelemien summien. Aikaa saattaa kulua vuosiakin hankkeen valmistelun ja toteuttamisen välillä. Tämä kävi ilmi myös tutkimuksen kohteena olevassa työhyvinvointihankkeessa.

– Alustavien hankekriteerien asettamista kannattaa miettiä tarkoin, jotta ne helpottaisivat esimerkiksi palveluntuottajan valintaa, Vänskä muistuttaa.

Vänskä käytti tapaustutkimuksessa laadullisia ja määrällisiä menetelmiä, joilla saatiin laajempaa näkemystä tutkimukseen. Aineistona oli kyselytutkimuksen lisäksi kohdeorganisaation asiakirja-aineisto.

Väitöstilaisuus

TtM Maija Vänskän väitöstutkimus “Työhyvinvointi ja sen kehittäminen julkisessa organisaatiossa” tarkastetaan perjantaina 13.5.2022 klo 12 Vaasan yliopiston Tritonia-rakennuksen Nissi-auditoriossa.

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.