https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 11.12.2020

VTT ja Aalto-yliopisto: Tieto värjäysmenetelmistä edistää tekstiilien kiertotaloutta

Tekstiilien erilliskeräys tulee EU:ssa pakolliseksi vuodesta 2025 alkaen ja Suomi pyrkii tässä edelläkävijäksi. Tekstiilijätteen vieminen kaatopaikoille on jo kielletty, ja tekstiileille täytyy polttamisen sijaan löytää uusia käyttökohteita. Värjäysmenetelmät ja värinpoisto vaikuttavat tekstiilien jatkokäyttöön, selviää VTT:n ja Aalto-yliopiston tutkimuksesta.

pexels-ready-made-3850512

Kuvaaja ready made palvelusta Pexels

VTT:llä on pitkään tutkittu puuvillapohjaisten tekstiilien kemiallista kierrätystä ja värinpoistoa osana tätä prosessia. VTT ja Aalto-yliopisto selvittivät nyt yhdessä eri värjäysmenetelmien soveltuvuutta värinpoistoon. Tutkimuksessa puuvillamateriaaleja värjättiin eri menetelmillä ja tämän jälkeen testattiin värinpoistoa näistä tekstiileistä.

Käytetty väriaine ja värjäysmenetelmä osoittautuivat ratkaisevaksi värinpoistamisen kannalta. Jätetekstiilin nykyistä parempi hyödyntäminen edellyttäisi siis tietoa käytetyistä värjäysmenetelmistä. Eri väriaineilla värjätyt tekstiilit tulisi erottaa toisistaan, jos väri on tarkoitus poistaa kokonaan ja tekstiilikuitu värjätä uudelleen.

Tutkimusta käsittelevä julkaisu (Research Journal of Textile and Apparel, 06/2019, Volume 23, Issue 2.) 'Colour management in circular economy: decolourization of cotton waste' on saanut 10.12.2020 Highly Commended Paper -tunnustuksen vuoden 2020 Emerald Literati Awardseissa. Kustantajan edustajan mukaan kyseessä on yksi vuoden 2019 poikkeuksellisimmista töistä.

Värinpoisto resetoi tekstiilin

Tekstiilikuitujen värjäämisellä ja värinpoistolla on teollisessa mittakaavassa runsaasti ympäristövaikutuksia: prosessissa käytetään kemikaaleja, energiaa, vettä ja samalla muodostuu jätevettä. Siksi jo valmistusvaiheessa tulisi tietää, mitä tekstiilille ja väriaineille tehdään, kun tekstiili muuttuu jätteeksi. Jos tekstiilikuitu valkaistaan ja värjätään uudelleen, tulisi käyttää väriaineita, jotka on helppo poistaa.

- Värinpoisto palauttaa tekstiilin vaaleuden. Näin saadaan tekstiilikuitua, jonka värjättävyys ja painettavuus on hyvä. Samalla kuidut voidaan puhdistaa muista haitallisista kemikaaleista ja välttää niiden siirtyminen kierrätyskuidusta valmistettaviin tuotteisiin. Tämä kaikki avaa uusia mahdollisuuksia jatkokäyttöön. Kierrätystekstiilistä valmistetun vaatteen ei tarvitse näyttää kierrätetyltä, sanoo johtava tutkija Marjo Määttänen VTT:ltä lehdistötiedotteessa.

Toisaalta joskus jätetekstiilistä valmistettu tuote saa näyttääkin kierrätetyltä. Silloin puolestaan eri menetelmillä värjättyjä tekstiilejä ei tarvitse erotella eikä värejä lähteä poistamaan. Tietyllä värjäystavalla värjätyt tekstiilit voitaisiin myös tunnistaa ja kerätä erikseen, jolloin värit voisivat säilyä sellaisenaan. 

Kuidun historia talteen

Tekstiilien kiertotalouteen siirtyminen edellyttää läpinäkyvyyttä. Tarvitaan uusia menetelmiä, joilla tietoa kuidun historiasta voitaisiin kerätä nykyistä paremmin.

- Tekstiilijätteen hyödyntämiseksi tarvitaan tietoa siitä, millaista kuitua jäte sisältää, millaisilla väreillä ja menetelmillä kuitua on värjätty ja mitä kemikaaleja prosessissa on käytetty. Tätä tietoa tulisikin kerätä jo valmistusvaiheessa ja pitää tekstiilikuidun mukana aina lopputuotteeksi asti, sanoo professori Kirsi Niinimäki Aalto-yliopistosta.

Uusimmat artikkelit

15.1.2021 | Alan Uutiset

Ympäristöministeriöltä tukea tuulivoimarakentamiseen

Ympäristöministeriö kertoo myöntäneensä yhteensä 840 000 euroa kahdeksan kunnan ja yhdeksän maakunnan liiton alueen tuulivoimarakentamisen selvityksiin ja suunnitteluun. 

15.1.2021 | Tutkimus ja koulutus

Kaupunkien ilmansaasteiden hallintaa parannetaan EU-rahoituksen tuella

Apulaisprofessori (tenure track) Matti Rissanen Tampereen yliopistosta on saanut Euroopan tutkimusneuvoston myöntämän Consolidator Grant -apurahan. Rahoitus myönnettiin antropogeenisten eli ihmisen toiminnan aikaansaamien hiilivetyjen autokatalyyttisen hapettumisen tutkimiseen.

Muovijäte ylös joesta ja kiertoon – Tutkimuskohteena Indonesian Jakarta

Vesistöissä kelluva muovijäte voidaan saada kannattavasti talteen ja hyötykäyttöön, jos työ aloitetaan ennen kuin jäte kulkeutuu meriin asti. VTT:n johtamassa tutkimusprojektissa selvitetään, miten jokiin päätynyttä muovijätettä kannattaisi nostaa ylös ja kierrättää. Koealueena toimii Indonesian Jakarta.

Enersense on allekirjoittanut jatkosopimuksen koskien Elektrilevin sähköverkkojen huoltoa Virossa

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n International operations -liiketoimintaan kuuluva virolainen tytäryhtiö Empower AS on allekirjoittanut Viron suurimman verkko-operaattorin, Elektrilevin, kanssa jatkosopimuksen koskien sähköverkkojen huoltoa. 

Lämmityskattiloiden ohjaaminen siirtyi mobiiliin

Biolämmityskattiloita Karstulassa suunnitteleva ja valmistava Boweco on tuonut Suomen markkinoille lämmityskattiloiden ohjausratkaisun, jonka käyttö onnistuu mobiililaitteella.

Stora Enso investoi 80 miljoonaa euroa Imatran tehtaiden puunkäsittelyyn

Metsäjätti Stora Enso kertoo investoivansa Imatran tehtaiden puunkäsittelyn keskittämiseen ja nykyaikaistamiseen. 80 miljoonan euron investoinnilla parannetaan Stora Enson korkealuokkaisen pakkauskartongin tuotantokykyä. 

16.11.2020 | Kumppaniartikkeli

FINN-Tarkastus Oy laajensi nostolaitteiden tarkastuksiin

Tämän vuoden elokuussa sähkölaitteistojen tarkastuksista tunnettu FINN-Tarkastus Oy aloitti uuden vaiheen panostamalla vahvasti koneturvallisuus- ja koulutuspalveluihin. Nyt yritys on ottanut seuraavan askeleen aloittamalla nostureiden, henkilönostimien ja muiden nostolaitteiden lakisääteiset käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset FINAS-akkreditointipalvelun myönnettyä 5.11.2020 pätevyysalueeseen nostolaitteiden tarkastuksia koskevan laajennuksen.