Suuremmassa hankkeessa laitekanta uudistuu enemmän ja yleensä jonkin tasoinen koulutuspaketti sisältyy hankintaan. Niissä työnantajan nykyinen kipukynnys tulee usein vastaan. Koulutus on järjestävä työpaikan läheisyydessä ja ehdottomasti niin lähellä, ettei henkilöstö joudu matkustamaan ja yöpymään vieraalla paikkakunnalla.

Reissaaminenhan tarkoittaa, että joudutaan maksamaan päivärahoja. Ne aiheuttavat kustannuksia ja ovat lisäansiota koulutettaville. Ja ravintolaanhan ne rahat sitten menevät. Siispä kouluttajat liikkeelle ja meidän henkilöstö pysyköön laitoksella!

Messut ovat olleet se perinteisin tapa tutustua alan uutuuksiin. Parissa vuosikymmenessä on tapahtunut suuri muutos. Aikoinaan maakunnista lähdettiin suurella porukalla ja messuiltiin monta päivää. Suuren tapahtuman aikaan hotellit piti varata hyvissä ajoin, sillä jopa osa paikkakunnalla asuvista näytteilleasettajista majoittui hotelliin, ettei illan ja yön jatkorymistelystä palatessa häirinnyt kotijoukkoja. Alan messut olivat siis työviikon kestävä ympärivuorokautinen megatapahtuma.

Nyt tilanne on toinen. Osa työnantajista on ottanut hyvin tiukan linjan messuihin. Yhä useammalle kerrotaan, että voit kyllä lähteä messuille, mutta teet sen vapaa-ajalla ja omalla kustannuksellasi. Useimmat tulkitsevat vastauksen ”Pitäkää messunne” -terveisiksi. Lisämotivointia saattaa antaa työnantajan jatkokommentti.

– Jos nimilapussasi on yrityksemme nimi, viinaa ei sitten juoda! Siinähän menee koko konsernin maine, kun siellä humalassa törppöilet.

Messut tarjoavat kuitenkin parhaan ympäristön työelämässä tärkeisiin henkilökohtaisiin tapaamisiin. Siellä oppii tuntemaan eri osa-alueiden parhaat asiantuntijat. Kaikkea ei tarvitse itse tietää, riittää kun tietää, kuka tietää. Tai lainatakseni erään alan ammattilaisen sanoja.

– Messuilla oppii parhaiten, mitä ei itse kannata yrittää tehdä!

- Tarkkailija