Osa HR-asiantuntijoista ajattelee, että työhyvinvointiin panostaminen on itsessään trendi: Henkistä tai fyysistä uupumusta on tärkeä ennalta ehkäistä erilaisin keinoin. Viime kädessä työhyvinvoinnista ovat vastuussa työntekijät itse.

– On harha, että jatkuva työpaikalla roikkuminen olisi työtehon kannalta hyvä asia. Suomalaisessa yrityskulttuurissa vallitsee ajatusmaailma, että työntekijä tarvitsee vapaa-aikaa ja lomaa. Silti tutkimustulosten mukaan olemme todella aikaansaavia, työtehossamme ei ole mitään hävettävää, sanoo Nokian lääketieteellinen asiantuntija Kiti Müller . 

8 työhyvinvoinnin trendiä:

1.) Työntekijän oma aktiivisuus. Nykyaikainen HR-asiantuntija korostaa ihmisten vastuuta ja aktiivisuutta omassa hyvinvoinnissa. Työnantajan tehtävä on motivoida työntekijöitä ja tarjota heille mahdollisimman hyvät puitteet viihtyä, saavuttaa tavoitteensa ja ottaa vastuuta omasta työstään.

2.) Työhyvinvointi on kokonaisuus. Työ ei ole irrallinen osa ihmisten elämää, vaan merkittävä osa kokonaisuutta, johon kuuluvat työn lisäksi arki harrastuksineen sekä uniaika. Ei ole olemassa erikseen työhyvinvointia vaan hyvinvointia, josta jokainen työntekijä on lopulta itse vastuussa.

3.) Työn merkityksellisyys ja arvokkuus. Ihmiset haluavat kokea oman työnsä merkityksellisenä ja yhteiskunnallisesti arvokkaana. Työntekijöiden tarve kokea olevansa osa suurempaa tarinaa voimistuu työelämässä. Esimiesten ja johtajien yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin löytää ja pukea sanoiksi henkilöstölle yrityksen toiminnan merkityksellisyys ja arvo ympäröivälle maailmalle.

4.) Itseohjautuvuus. Luottamus ja autonomian tunne ovat ratkaisevia työssä viihtymisen tekijöitä. Monet startup- ja pelialan yritykset viitoittavat tietä kulttuurille, jossa tiimit korvaavat esimiehet. Työntekijöille annetaan päämäärä ja työkalut sen saavuttamiseksi. Ihminen saa itse päättää milloin ja millä tavalla hän päämäärän tavoittaa. Ihmisten kontrollointi on mennyttä maailmaa.

 5.) Liikunta, uni, terveellinen ruoka. Aivot tarvitsevat ravintoa noin kolmen tunnin välein. Lounas- ja kahvitauot ovat hyvä keino edistää työhyvinvointia. Niiden vaikutus ei ole vanhentunut. Tauot kannattaa myös viettää hyvässä seurassa keskustellen. On järkevämpää tehdä pieniä päätöksiä, jotka ovat myös pitkäaikaisia. Viidentoista minuutin päivittäinen jumppa- tai venyttelytauko lisää sekä henkistä että fyysistä jaksamista.

 6.) Jatkuva kehittyminen. Mahdollisuus oppia uutta motivoi ihmisiä ja lisää hyvinvointia työssä. Nykyaikaiselta johtajalta edellytetään hyvin laaja-alaista tietämystä. Esimiehen pitää ymmärtää ihmisten käyttäytymispsykologiaa, lakipykäliä, liiketoimintaa, teknologiaa. Oppimisprosessi on myös monensuuntainen. Työntekijät eivät pelkästään opi johtajilta vaan työntekijät opettavat myös esimiehiään.

 7.) Datan analysointi. Data ja sen hyödyntäminen vyöryvät myös HR-yksiköihin. HR-yksiköt palkkaavat tulevaisuudessa omia data-analyytikoita ja data avaa tulevaisuudessa monia kiinnostavia korrelaatio- ja syyseuraussuhteita henkilöstön hyvinvoinnista. Data-analytiikan kehittyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuloksiin reagoitaisiin tietokoneen äärellä. Kasvokkaisuus ja ihmisten kohtaaminen on HR- työn tulevaisuutta yhä enenevässä määrin.

 8.) Kokonaisvaltainen HR-työ. Työhyvinvointia ei ajatella yrityksissä irrallisena saarekkeena, vaan se on osa organisaation kokonaisuutta ja vahvasti liiketoimintaa tukevaa toimintaa. Työhyvinvointi syntyy hyvästä johtamisesta, osaamisen kehittämisestä, hyvästä viestinnästä, työyhteisön kuuntelemisesta sekä terveys- ja hyvinvointipalveluista. Nykyaikainen HR-johtaja on organisaatiokulttuurin kehittäjä. Kehitystyöhön osallistuvat myös työntekijät.

Lisätietoja: 

”Työhyvinvointi Suomessa – ammattilaiset kertovat” -julkaisu, Edenred Finland 2017 http://tauonpaikka.edenred.fi/lataa-opas