Erityisesti vanhimpiin, paljon polttoainetta kuluttaviin aluksiin ei aina tule olemaan kannattavaa investoida esimerkiksi uusien vaatimusten mukaisia typen- ja rikinpoiston laitteita. Varustamoiden päätöksenteossa paineita voi tuoda myös odotus siitä, että meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ryhdytään hinnoittelemaan. Aluskierrätys säästää ympäristöä ja vahvistaa kilpailukykyä

Suuri osa maailman aluskannasta päätyy romutettavaksi Aasiaan, olosuhteisiin jotka eivät täytä länsimaiden työturvallisuuden ja ympäristönsuojelun vaatimustasoa. EU:n alueella on 2013 annettu aluskierrätysasetus, joka astuu täysin voimaan lähivuosina. Asetuksen tavoitteena on, että EU:n lippujen alla olevat alukset puretaan ja kierrätetään jatkossa turvallisesti ja vastuullisesti. Se tehdään telakoilla, joista jätteitä tai haitallisia aineita ei päädy mereen.

- Uusi määräys ja ennusteet kasvavista romutusmääristä rohkaisevat kehittämään uuden sukupolven alusten purku- ja kierrätysosaamista Eurooppaan, sanoo Tekesin Arktiset meret -ohjelman päällikkö Piia Moilanen.

- Romutettavaksi päätyvät alukset voidaan kierrättää lähes kokonaan. Tyypillisesti jopa 90 prosenttia aluksen painosta on arvokkaita metalleja, pääasiassa terästä. Se on tärkeä raaka-aine metalliteollisuudelle. Muita materiaaleja, kuten tekstiilejä, muovia ja komposiittimateriaaleja, voidaan myös tehokkaasti ohjata uudelleenkäyttöön tai hyödyntää energiana. Aluskierrätyksessä syntyvät materiaalivirrat ovat merkittäviä, ja teollisuudenalan synnyttäminen tukee EU:n kiertotaloustavoitteita, Moilanen jatkaa.

Uutta tarjontaa alalle

Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Vähäheikkilä näkee aluskierrätyksessä mahdollisuuden vahvistaa suomalaisen meriteollisuuden tarjontaa.

- Luonteva askel elinkaariosaamisen kasvattamiseksi on kytkeä aluskierrätyksen tieto osaksi uusien alusten suunnittelua, varustelua ja rakentamista. Vanhimpien alusten romutus vauhdittaa lisäksi puhtaamman ja turvallisemman merilogistiikan kehittymistä.

Meriteollisuuden cleantech-markkina on kasvava ja sen koko tulee olemaan jopa 20 mrd seuraavan vuosikymmenen aikana. Suomella on paljon voitettavaa uuden ja puhtaamman merenkulun rakentamisessa.

Tekesin Arktiset meret -ohjelma (2014-2017) on rahoittanut tähän mennessä 30 meriklusterin vastuullisuutta ja cleantech-ratkaisuja kehittävää projektia. Projektien kokonaisvolyymi on noin 23 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusosuus on noin 12 miljoona euroa. ”Ship Recycling” projektien kerrannaisvaikutukset meriteollisuuden uudistumiseen voivat olla merkittäviä.