Asbestiriskien hallinta kaivoksissa
Asbestiesiintymät Suomen kallioperässä ovat harvinaisia, mutta pienetkin esiintymät voivat aiheuttaa merkittävää altistumista ja terveydellistä hallaa, sillä kuitumaisen kiviaineksen käsittely tuottaa enemmän pölyä kuin ei-kuitumaisen kiven käsittely. Ohuet kuidut myös pysyvät ilmassa pitkään, jolloin altistumisaika pitenee.
Kaivostoiminnan työturvallisuus on parantunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana – muun muassa kaivostyön koneellistumisen ja automatisoitumisen ansioista työolot ovat parantuneet merkittävästi. Kaikesta huolimatta kaivostoiminnassa törmätään jatkuvasti erilaisiin työterveys- ja turvallisuushaasteisiin. Melun lisäksi kaivostyöntekijöiden turvallisuuden uhkana on muun muassa kaivospöly. Terveysvaikutusten kannalta merkittävää on tällöin pölyn pitoisuus, koostumus ja hiukkaskoko. Mitä hienojakoisempaa pöly on, sen haitallisempaa se on sisään hengitettäessä.
Kaivostoiminnan työympäristöongelmat liittyvät malmin ja kiven louhintaan, poraustyöhön, käsittelyyn, rikastukseen ja kuljetukseen. Suurimpia työympäristöongelmia alalla on porauksesta, lastauksesta, kuljetuksesta ja murskauksesta aiheutuva melu ja erilaiset kaivosilman pölyt.
Työterveyslaitos on mitannut viime vuosina korkeita ilman asbestipitoisuuksia useilla kaivoksilla. Huolestuttavaa tässä tutkimuksessa on ollut TTL:n vanhempi asiantuntija Markku Linnainmaan mukaan se, että asbestiongelmat ovat tulleet usein yllätyksenä kaivosten henkilöstölle.
Kaivosalalla voidaan asbestin lisäksi altistua kvartsille, arseenille, nikkelille ja sen epäorgaanisille yhdisteille, kromi(VI)yhdisteille, PAH -yhdisteille, öljysumulle, dieselpakokaasuille sekä radonille. Kehittyneiden ilmanvaihtojärjestelmien ansiosta työilman pölypitoisuudet voidaan kuitenkin pitää alle haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien eli HTP-arvojen.
Ammattitaudit kaivostoiminnan ongelmana
Hiukkaset ja melu kestävässä kaivosympäristössä (HIME) hankkeen loppuraportista on löydettävissä muun muassa asbestiriskien hallintaohjeet kaivoksille. Samalla raportista selviää myös sallitut maksimitasot kaivospölyille ja dieselpakokaasuille.
Linnainmaan muistuttaa, että asbestiriskin arviointi kaivoksissa on huomattavasti hankalampaa kuin rakennustyömaalla. Asbesti- ja kuituselvitys tulisikin aina tehdä ennen kaivoksen avaamista. Myös louhittavaa maaperää on seurattava jatkuvasti. Mikäli asbestia kaivoksessa esiintyy, suoritetaan riskien arviointi ja niiden hallinta- ja seurantatoimenpiteet toteutetaan mitattujen ilmapitoisuuksien perusteella.
TTL:n julkaiseman Asbestiriskien hallintaohjeet kaivoksille -julkaisun tarkoituksena on antaa perusteellinen kuva siitä, miten asbestin esiintymistä ja työntekijöiden altistumista arvioidaan ja miten altistumista tehokkaasti ehkäistään. Jokaiselle kaivokselle on laadittava oma asbestikuitujen hallintaohjelma ja työpistekohtaisia ohjeita asbestialtistumisen ehkäisemiseksi. Julkaisu voi toimia tällaisten kaivoskohtaisten ohjeiden pohjana.
FAKTAA:
TTL:n mukaan kaivostoiminnassa ja louhinnassa ilmeni vuonna 2008 ammattitauteja 595/100 000 työllistä kohden, mikä on huomattavasti enemmän kuin työssäkäyvillä keskimäärin. Ammattitautien ilmaantuvuus kaivosteollisuudessa on kuitenkin ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun.
Asbestin aiheuttama keuhkosyöpä ja asbestoosi ovat selvästi yleisimpiä ammattitauteja kaivosteollisuudessa. Muita ammattitautien aiheuttajia ovat pöly, kvartsi, kehoon kohdistuva tärinä, sekä huonosta ergonomiasta johtuvat sairaudet.
Kaivosteollisuudessa pääasialliset syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat altisteet ovat kvartsi, asbesti, kromi(VI)yhdisteet, arseeni, sekä nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet.
Lue lisää:
Asbestiriskien hallintaohjeet kaivoksille: https://www.julkari.fi/