Putoamissuojainten käyttökoulutus ohjaa toimimaan oikein.

Putoamissuojauksen suunnittelu tulee aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa työprojektia – mieluiten hyvissä ajoin ennen putoamisvaaraa aiheuttavaa kunnossapitotehtävää. Esimerkiksi kiinnityspisteiden huomioiminen ennen korkealla tapahtuvaa työskentelyä on ehtona sille, että tiukoissakin kunnossapitotoimien aikatauluissa voidaan pysyä työturvallisuudesta tinkimättä.

– Putoamissuojaussuunnittelun avulla ehkäistään työntekijöiden putoaminen esimerkiksi työtasojen ja kulkuteiden avoimilta reunoilta, erilaisista aukoista sekä telinerakennelmilta tai massiivisten teollisuuskoneiden päältä. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan putoavat esineet ja niiltä suojautuminen. Suunnittelun tavoitteena on kartoittaa potentiaaliset riskit ja suunnitella toimenpiteet riskien välttämiseksi, kertoo Suojalaite Oy:n toimitusjohtaja Martti Humppila.

Työnantajan tehtävä on huolehtia työntekijöidensä putoamissuojauksesta sekä heidän osaamistason lisäämisestä osana työturvallisuuden varmistamista. Työntekijän vastuulla on toisaalta se, että hän huomioi korkealla työskentelyn riskit ja käyttää henkilökohtaisia putoamissuojaimia kaikissa putoamisvaarallisissa olosuhteissa, kuten huolella ankkuroituja valjaita, vaikka työkiireet painaisivat päälle ja aikataulut uhkaisivat venyä.

– Turvallinen korkeuksissa työskentely edellyttää huolellista ennakkosuunnittelua. Myös riskien arvioinnin merkitys korostuu sekä se, että pyrkii mahdollisimman hyvin miettimään ennakkoon läpi työtehtävän, mitä ollaan menossa korkeuksissa toteuttamaan.

Ei soitellen sotaan

Humppilan mukaan huolellinen ennakkosuunnittelu minimoi työtehtävän aikana syntyneet yllättävät tilanteet, joihin esimerkiksi aikataulullisista syistä päädytään ilman kunnollisten suojavälineiden käyttöä. Esimerkiksi ankkuroinnin laiminlyönti on yksi merkittävimmistä putoamiseen johtavista syistä.

– Kuolemaan johtaneissa tapaturmissa usein näkyy se, ettei työntekijällä ollut paikkaa, mihin kiinnittäytyä, jolloin ankkurointi on jätetty kokonaan tekemättä.

Putoamisvaara on sen verran vakava paikka, ettei siihen useimmiten laiteta kokematonta kaveria tai vanhinta työntekijää, vaan usein se porukan paras työntekijä. Ongelma tällöin voi kuitenkin olla helposti  se, että tämä porukan paras myös ajattelee aiemman kokemuksensa perusteella hallitsevansa kaikki tilanteet ja ottaa näin ollen myös enemmän riskiä työskennellessään riskialttiilla paikoilla.

– Kun katsoo, kenelle tyypillisimmillään tapahtuu vakavia putoamisonnettomuuksia, niin se onkin usein se kaikkein kokenein ja taitavin työntekijä, joka on päätynyt riskinottoon sen sijaan, että hän olisi miettinyt tarkasti, miten työtehtävän olisi voinut suorittaa työturvallisuusnäkökulmat huomioiden.

Humppila muistuttaa, että vaarallisesta työtehtävästä voi myös kieltäytyä ja ottaa vaikka tuumaustauon ja miettiä yhdessä eri osapuolten kanssa, miten vaaralliseksi koettu työvaihe voidaan tehdä turvallisemmin.

Suojalaite Oy:n tuotepäällikön Teemu Tapanisen mukaan koulutus on erittäin tärkeä osatekijä turvallisessa työskentelyssä. Se auttaa työntekijää ajattelemaan erilaisia suojautumisvaihtoehtoja ja antaa myös käytännön opetusta siihen, miten tarjolla olevia suojavarusteita käytetään oikein. Esimerkiksi rakennusalalla putoaminen on yleisin syy kuolemaan johtavissa tapaturmissa. Korkealta tippuminen ei anna ennakoinnin puutteille, tietämättömyydelle tai huolimattomuudelle anteeksi; esimerkiksi noin puolet kuolemaan johtavista putoamisista tapahtuu alle kuuden metrin korkeudelta.

– Työympäristönä esimerkiksi katot ovat omalla tavallaan samalla helppo että vaikea työympäristö. Katoilta löytyy nykypäivänä jo asennettuja, selkeästi leimattuja ankkuripisteitä eli pollareita, mutta näidenkin puuttuessa on olemassa toimivia ratkaisuja turvalliseen työskentelemiseen. Näitä tilanteita varten on olemassa väliaikaisia ankkuripisteitä, kuten erilaisia nauha- tai köysilenkkejä, joita saadaan kiinnitettyä rakenteiden ympärille ja esimerkiksi ontelolaattarakentamisessa käytettäviä irrotettavia ontelolaattatappeja.

Humppila toteaa, että korkeuksissa työskentelemistä tulisi välttää aina, jos se on suinkin mahdollista.

– Paras neuvo putoamisonnettomuuksien välttämiseksi on korkealla työskentelyn välttäminen kokonaan. Koska näin ei ole aina mahdollista, on aina huomioitava korkealla työskentelyn ja sieltä putoamiseen liittyvät riskit ja esimerkiksi työn kulku tulee suunnitella hyvin ennen kiipeämistä.

Kunnossapitotoimiin liittyvää putoamisriskiä voidaan välttää myös käyttämällä etähuollettavia ja helposti vaihdettavia koneen tai laitteen osia – tai toisaalta tekemällä maassa ne työt, jotka ovat helposti tehtävissä maan tasolla.

Putoamisen estäminen vs. putoamisen pysäyttäminen

Putoamista voidaan estää a) teknisin keinoin ja b) henkilökohtaisilla suojaimilla.

Ikkuna-aukkojen ja smyygien takuukorjaukset tehdään köysitekniikoilla, koska nostinta ei ollut mahdollista ajaa tarpeeksi lähelle julkisivua. Aikataulun johdosta telineitä ei voitu rakentaa.

Humppilan mukaan putoamisen estäminen teknisin keinoin on putoamissuojauksen ensisijainen keino. Teknisiä keinoja ovat muun muassa putoamissuojakaiteet ja aukkosuojat, jotka estävät putoamisen tehokkaasti. Näitä käytetään mm. telineiden työtasoilla, hissikuiluissa sekä tasojen ja portaiden vapailla reunoilla.

Mikäli teknisten menetelmien käyttö ei ole mahdollista, käytetään henkilökohtaisia suojaimia, kuten putoamista estäviä valjaita, ensisijaisesti siten, että ne estävät pääsyn putoamisvaaralliselle alueelle kokonaan.

– Kattotyöskentelyssä voidaan käyttää esimerkiksi riittävän lyhyttä köyttä, jotta putoamisvaaralliseen paikkaan eli katon reuna-alueelle on mahdotonta ylettää.

Putoamista pysäyttävien menetelmien käyttö tulee kyseeseen silloin, kun putoamisriskiä ei voida täysin estää.

– Tekniset putoamisen pysäyttävät menetelmät rajoittavat putoamista ja vähentävät siten putoamisen aiheuttamaa vammautumisvaaraa. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi putoamissuojaverkot ja ilmapatjat. Viimeisenä vaihtoehtona, jos mikään muu menetelmä ei tule kyseeseen, käytetään henkilökohtaista putoamisen pysäyttävää järjestelmää.

Humppila muistuttaa, että työtehtävän aloittaminen ja sen lopettaminen ovat usein ne kaikkein riskialteimmat työvaiheet, sillä alussa vasta rakennetaan kiinnityspisteitä ja lopussa henkilö purkaa turvallisuusvälineitä pois, ja voi olla niin, että hän on purkanut myös omansa ennen maahan laskeutumistaan turvallisesti. Korkealla paikalla työskentelyä ei myöskään voi jättää yhden miehen varaan, vaan turvallisuuden lisäämiseksi tarvitaan muita avuksi – myös maassa olevia henkilöitä, jotka osaavat putoamistilanteiden sattuessa ryhtyä asianmukaisiin pelastamistoimiin.

– Putoamisonnettomuus ei satu kello kaulassa. Onnettomuus voi sattua, vaikka työturvallisuudesta olisikin huolehdittu kaikkien sääntöjen mukaisesti oikein. Siksi pitää miettiä myös pelastamissuunnitelma ennen työn alkua valmiiksi.

Riskienhallinta korkealla paikalla työskentelyssä

Vältä korkeilla paikoilla työskentelyä, jos se vain on mahdollista

- Suunnittele työn kulku ennen kuin kiipeät

- Tee maassa ne työt, jotka voidaan tehdä maan tasalla

- Käytä etähuollettavia ja helposti vaihdettavia osia

Estä putoaminen 

- Käytä kiinteitä kaiteita, kulkuteitä ja luukkuja

- Käytä suljettuja, aukottomia työtasoja tai henkilönostimia

- Suojaa aukot luotettavalla tavalla

Minimoi riskit ja seuraukset

- Käytä henkilökohtaisia putoamissuojaimia

- Estä vaara-alueelle pääsy

- Estä horjahtaminen ja varmista työn vaatima tuki

- Huolehdi turvallisesta putoamisen pysäyttämisestä

- Varaudu pelastamaan suojaimen varaan pudonnut

Lähde: Suojalaite Oy

Linnanmäen maailmanpyörää huolletaan.

Suojavarusteet valittava tilannekohtaisesti

Köysien varassa työskentely on Suomessa sallittua ainoastaan olosuhteissa, joissa työn vaarojen selvittäminen ja arviointi osoittaa, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja joissa muiden, turvallisempien työvälineiden käyttö ei ole mahdollista. Kunnossapitoon liittyvissä tehtävissä köysien varassa voidaan joutua työskentelemään esimerkiksi kohteissa, joihin ei voi rakentaa telineitä tai pääse henkilönostimella. Myös ikkunoiden pesu voi joissakin tapauksissa olla mahdollista ainoastaan köysityönä.

– Rakennustöissä köysien varassa työskentely on käytännössä lähes täysin poissuljettua. Mikäli sitä vaaditaan, esimerkiksi tehtaan kunnossapitoa vaativissa tehtävissä, työntekijällä tulee olla tehtävää suorittamista varten riittävä koulutus ja toisaalta työntekijän henkilökohtaiset suojavarusteet tulee aina valita kohteen mukaan, Humppila kertoo.

Humppila harmittelee, ettei Suomessa käytetä kaikkia putoamissuojan konsteja riittävän tehokkaasti hyödyksi. Esimerkiksi putoamista rajoittavia suojaverkkoja Suomessa käytetään Keski-Euroopan maita huomattavasti vähemmän. Suojaverkot ovat kuitenkin varsin tehokas ja kätevä keino estää niin henkilöiden loukkaantumiset kuin korkeuksista tippuvien esineiden putoaminen ja niistä aiheutuvat vaarat.

Hyvä ja hyvin päässä pysyvä kypärä kuuluu jokaisen riskialtista kiipeämistä vaativaa työtä tekevän työntekijän varusteisiin. Myös käsineiden käyttö on hyvin tärkeä suojautumiskeino. Kannattaa myös muistaa, että käsineet tulevat tarpeeseen myös kesähelteillä, sillä ne suojaavat käsien ihoa teräviltä pinnoilta ja kolhuilta. Esimerkiksi mastotyössä ne ovat välttämättömät.

– Jos kiivetään 100 metriä ylös mastoa pitkin, kädet voivat tulla ilman käsineitä siihen kuntoon, että työturvallisuus todella vaarantuu. Putoamistapahtuman suuri nopeus voi toisaalta johtaa siihen, että huonolla leukahihnalla varustettu kypärä kierähtää helposti päästä pois. Esimerkiksi, jos vaikka vain liukastutaan, kun kunnossapitotoimien yhteydessä kiipeillään laitteiden pölyisillä pinnoilla.

Jalkineiden osalta on huomioitava muun muassa se, että ne tukevat hyvin nilkkaa ja toisaalta se, että niiden pohja muodostaa sopivan kitkan kiipeämispintaa vasten, jolloin liukastumisen riski pienenee. 

www.suojalaite.fi

Teksti Nina Garlo-Melkas, nina.garlo(at)omnipress.fi