Aurinkoenergiaa Helsingin kaupungin rakennuksiin

Helsingin kaupungilla on ollut parin vuoden ajan käynnissä projekti, jonka yhteydessä se asentaa aurinkovoimaloita sopiviin rakennuksiin. Tällä hetkellä valmiita aurinkoenergiavoimaloita on valmistunut yli kymmeneen kohteeseen. Ehkä tunnetuin kohde on Finlandia-talo, jonka katolle asennettiin aurinkopaneelit vuonna 2016. 

Helsinki

Teurastamon piha ja Kellohallin rakennus eli lihatukkuhalli vuonna 2016. Kuva: Eetu Ahanen

Helsingin uusi kaupunkistrategia asettaa kaupungille kunnianhimoiset ilmastotavoitteet: Helsingistä tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 60 prosenttia vuosina 1990–2030. Tavoite edellyttää huomattavaa uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä.Helsingin Sataman vuonna 2017 valmistunut Länsiterminaali tuottaa valaistuksen tarvitseman energian aurinkovoimalla, sillä uusien matkustajasiltojen päälle asennettiin 156 aurinkopaneelin kokonaisuus. Helsinkiläisistä kouluista aurinkoenergiaa hyödyntävät muun muassa Hiidenkiven peruskoulu, Keinutien ala-aste ja Torpparinmäen peruskoulu. Viime vuonna aurinkovoimala valmistui muun muassa Tukkutorin lihatukkuhallin katolle Teurastamon alueelle. Mellunkylän pelastusaseman katolle valmistui viime toukokuussa edistyneitä optimisaattoripaneeleita hyödyntävä aurinkosähkövoimala.

Aurinkovoimaloiden jättejä on tuloillaan

Tyypillinen aurinkovoimala on kooltaan 40–50 kilowattia. Aurinkovoiman ansiosta rakennuksen sähkölasku pienenee tyypillisesti 2–20 prosenttia.

Suurin potentiaali aurinkosähkön hyödyntämiselle on luonnollisesti suurilla rakennuksilla, joiden kattorakenteet voidaan suunnitella jo alun perin aurinkopaneeleille sopiviksi.
Ensimmäiset suuret aurinkovoimalat ovat jo valmistuneet, sillä HSY toteutti Pitkäkosken vedenpuhdistamolle 475 kilowatin aurinkovoimalan vuonna 2017 sekä tätä ennen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle 257 kilowatin, Vanhankaupungin vedenpuhdistamolle 105 kilowatin ja Espoon Mikkelänkallion tukikohtaan 117 kilowatin aurinkovoimalat. HSY:n pääkonttorin katolla sekä Ruskeasannan ja Jorvaksen Sortti-asemilla on myös aurinkovoimalat. HSY:llä on suunnitteilla lähivuosille useita merkittäviä uusia voimalatoteutuksia.

HKL-liikelaitos tiedotti huhtikuussa 480 kilowatin voimalasta, joka asennetaan metrovarikon katolle loppuvuodesta 2018. HKL:n mukaan aurinkovoimala on taloudellisesti kannattava investointi ja se maksaa itsensä takaisin 14 vuoden aikana. Metrovarikon aurinkovoimala toteutetaan paneelikohtaisilla optimisaattoreilla, jotka tuovat voimalan sähköntuotantoon tehokkuutta, joustavuutta ja turvallisuutta.

Tukkutorin alueelle suunnitellaan uutta pakastamorakennusta, jonka katolle on tulossa 350 kilowatin tehoinen aurinkovoimala.

Helsingin kaupunki on mukana vuonna 2016 tehdyssä kuntien yhteishankinnassa, joka koskee aurinkosähköjärjestelmiä. Toimittajaksi valikoitui GEF (GreenEnergy Finland Oy), joka toimittaa järjestelmät avaimet käteen -periaatteella joko kertahankintana tai perustuen kuukausimaksuun. 

Helsingin kaupungin aurinkovoimalahankkeita, voimalateho (kWp) ja valmistumisvuosi                                       

Valmistuneet aurinkosähkövoimalat                                     
Mellunkylän pelastusasema 42,4 kWp, 2018
Tukkutorin lihatukkuhalli 65,6 kWp, 2018
Päiväkoti Yliskylä 25 kWp, 2018
Torpparinmäen peruskoulu 27,5 kWp, 2017
HSY:n Pitkäkosken vedenpuhdistamo 475 kWp, 2017
HSY:n Mikkelänkallion tukikohta Espoo 117 kWp, 2017
HSY:n Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos 105 kWp, 2016
HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamo 257 kWp, 2016
Hiidenkiven peruskoulu 44,5 kWp, 2017
Helsingin Satama, Länsiterminaali 50 kWp, 2017
Finlandia-talo 47,7 kWp, 2016
Vuosaaren satama 18 kWp, 2015

Ennen vuotta 2015                             
Korttelitalo Kanava 17,25 kWp, 2012
Viikin toimistotalo 60 kWp, 2011
Latokartanon peruskoulu 10 kWp, 2009
Aurinkolahden peruskoulu 20 kWp, 2009

Suunnitteilla olevia aurinkovoimaloita
HKL, Roihupellon metrovarikko 480 kWp, 2018
Päiväkoti Neulanen 23 kWp, 2019
Tukkutorin alueen uusi pakastamo 350 kWp

Uusimmat artikkelit

Väylä ja VR FleetCare testaavat uutta teknologiaa liikennehäiriöiden vähentämiseksi

Junaliikenteen sujuvuuden kannalta vaihteet ovat keskeisessä roolissa.Vaihteiden kunnonvalvonnan tehostamiseksi VR FleetCare ja Väylävirasto ovat yhteistyössä aloittaneet pilottihankkeen, jossa dataa keräämällä ja analysoimalla pyritään saamaan reaaliaikaista tietoa vaihteen kunnosta.

20.1.2020 | Alan Uutiset

Energiateollisuus: Kaukolämmön päästöt vähentyneet kaksitoista prosenttia 2019

Kaukolämmön tuotannossa on pystytty tuntuviin päästövähennyksiin ilman, että kuluttajien kustannukset olisivat nousseet samassa suhteessa, ilmenee Energiateollisuus ry:n julkaisemista kaukolämmön vuositilastoista. Vuoden 2019 aikana ilmastopäästöt vähenivät 12 prosenttia.

Metso harkitsee varastotoimintojensa keskittämistä Euroopassa

Osana maailmanlaajuisen jakelu- ja logistiikkaverkostonsa kehittämishanketta Metso harkitsee varastotoimintojensa keskittämistä Euroopassa ja aloittaa tähän liittyvät yhteistyöneuvottelut Euroopassa.

Turvallisuudesta tinkiminen ei saa tuoda kilpailuetua kuljetuksissa

Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Outi Nietola korosti kuljetusten turvallisuuden ja vastuullisuuden merkitystä toimialalle järjestetyssä Skal ry:n Reilu kuljetus 2020 -seminaarissa.

Fortum jatkaa käyttö- ja kunnossapitoyhteistyötään Caverion-omisteisen Maintpartnerin kanssa Uudellamaalla

Fortum jatkaa Uudenmaan voima- ja lämpölaitoksia sekä verkkoja koskevaa käyttö- ja kunnossapitokumppanuuttaan Maintpartnerin kanssa neljällä vuodella. Maintpartner on hoitanut palvelua vuodesta 2016. Sopimuksen arvoa ei julkisteta.

14.1.2020 | Tutkimus ja koulutus

SSAB mukana Alustatalous metallinjalostuksessa -tutkimushankkeessa

Kaksivuotinen Alustatalous metallinjalostuksessa (AMET) tutkimushanke kokoaa yhteen kaksi yliopistoa, viisi pk-yritystä ja kaksi teollista partneria, joista SSAB Europe on toinen. Hankkeen tavoitteena on metallurgisten valmistusprosessien ja metallituotteiden toimitusketjujen tehostaminen. 

16.12.2019 | Kumppaniartikkeli

Insta opettaa prosessit tuottavammiksi

Oikein käytetty data on teollisuudessa rahan arvoinen voimavara. Oppivat koneet tehostavat teollisia prosesseja, jolloin energiaa ja raaka-aineita säästyy, päästöt pienenevät ja yrityksen tuottavuus kohentuu. Opetusdata muuttuu prosessiteollisuudessa sen viimeisen viivan alla näkyväksi tulokseksi.